Metsäpirtti Seuran ja Taipaleen aseveljien perinteinen tapaamisilta huhtikuussa Karjala-talolla vietettiin Raappanan merkeissä, höysteenä Jylhän runomaisemat, joista pakinaa piti Eero Laurila.
Taipaleen aseveljet alkoi kokoontua joskus 60-luvulla, jolloin joukkoon kuului noin 100 Taipaleella taistellutta. Kantajoukon muodostaa Nummenpään mokkerit, Keravan koulutuskeskuksessa vuonan 1940 koulutetut joukkueet. Nyt joukosta on vielä jäljellä noin 30 aseveljeä.
Everstiluutnantti Antti Juutilainen tarinoi Raappanasta, Vesa Hämäläinen ulkona näytteillä olleesta Raappanan autosta ja Eero Laurila Yrjö Jylhästä sekä Haaviston ja Hiekkakuopan tukikohdista.
Aseveljeys kasvaa
Åke Heiniö tuli täydennysmiehenä Jylhän komppaniaan helmikuussa 1940, ikää oli 21 vuotta, taistelijan vaatteet olivat omat, kokardi isänmaalta. - Saamani pikakivääri oli vielä veressä. Maisema oli talvinen, puut katkenneet.
Aseveljien puheenjohtaja Olli V. Alho liittyi JR19:ään niin ikään helmikuussa. Takana oli koulutusta Nummenpäässä. Helmikuussa -40 Metsäpirtistä oli jäljellä puuntynkiä, maisemaa ei ollut. Maiseman Alho on rakentanut myöhemmin monilla matkoilla Metsäpirttiin viime vuosien aikana. Opastajana Kirvesmäellä on toiminut itseoikeutetusti Aulis Ukkonen.
Kirjailija Veli Virkkunen kuuluu myös Nummenpään mokkereihin. - Matkalla rintamalle mentiin maihin ensimmäisen kerran Riihimäellä, matkattiin pommisateessa.
Virkkunen arvostaa aseveljeyttä vuosi vuodelta enemmän, ja toteaa, että aikanaan veljeys oli maanpuolustusta, mutta nyt se on laajentunut ja paikallistunut. - Se on täsmentynyt pitäjiin, ei vain yleiseen veljeyteen.
Telkutaan venäläisten kanssa
Juutilainen luonnehti Erkki Raappanaa sotilaana, sinä Mannerheimin kenraalina, joka täytti myös kirjoittamattoman käskyn kesällä 1944: voiton lisäksi Suomen kunnia ja maine oli palautettava. Kuvatessaan Ilomantsin taistelua Juutilainen siteerasi Haavikkoa, joka on todennut, että kolme ihmistä ymmärtää operaation, Raappana, Mannerheim ja Haavikko.
Siihen tottuu kyllä
Illan päätteeksi Eero Laurila tarkasteli Yrjö Jylhän tukikohtia. Laurila muisteli erityisesti runoa Kolmea sanaa, joiden esikuva, Jylhän viimeinen soinilainen Lauri Laasasenaho kuoli viime syksynä. Häneltä Jylhä kysyi, miten Laasasenaho jaksaa sulkea tuttujen miesten silmiä. Mies mietti, ja vastasi, että siihen tottuu kyllä.
Kuvateksti: Siinä se on: kaunotar vuoden 1937 asussa, häköpönttö on irrotettu tosin pois. Raappanan autoa tutkailemassa sen kuljettaja, Vesa Hämäläinen (vas.) ja Åke Heiniö sekä Eino Korpelainen.
Anja Kuoppa