Metsäpirtti Seuran seniorijoukon aktiiveja on Pentti Rajaheimo, jonka basso kuuluu itsestään selvänä pohjasävelenä kokousillan laululoihin. Oikeastaan Pentti on Karvanen ja lähes kaikki tietävät, että hän on kotoisin Tapparista, jossa hän syntyi vuonna 1928 Aapron ja Helenan, os. Meskanen, perheeseen. Sisaruksia oli kaikkiaan viisi. Perhe viljeli pienehköä tilaa, jossa oli peltoa kymmenisen hehtaaria ja metsää ja niittyä parikymmentä hehtaaria. Leivän jatketta otettiin Laatokasta, sillä isä oli venekunnan osakas.
Äiti kuoli Pentin ollessa viidennellä, ja samalla hänen isänsä jäi toisen kerran leskeksi. Perheen äidin paikan otti mummo, Anni Hämäläinen, joka oli isän ensimmäisen vaimon äiti. - Mummo oli kiltti, uuttera, ei paljon kävellyt, jotta ehti tehdä mahdollisimman paljon, Pentti Rajaheimo muistaa lapsuutensa lämmönlähdettä, jolle ei ollut edes sukua.
Rajaheimoja Karvasista tuli 40-luvun loppupuolella. Sukunimi Karvanen otti ”korvaan” ja sisarukset päättivät ottaa uuden sukunimen, joka muistuttaisi kotijuurista. Rajaheimo on sellainen nimi.
Kiskojen kutsu
Evakkotaival alkoi lokakuussa 1939 Sakkolan Keljasta ja sitten Taipaleen kylästä, jonne palattiin viikko ennen Antinpäivää. Tie ohjautui metsäpirttiläiseen tapaan Rantasalmelle Hiltulaan ja Hirvosen taloon. Syksyllä 1942 perhe muutti Käkisalmeen, josta poistuttiin vasta jatkosodan päätyttyä.
- Olin toinen kahdesta viimeisestä siviilistä, jotka poistuivat Käkisalmesta. Minut määrättiin sotatoimialueelle, koska osasin ajaa hevosta. Olimme ymmärtäneet, että piti poistua 10.10. kello seitsemän. Oikea aika olisi ollut 7.10. kello kymmenen!
Sisaret asettuivat Ristinummelle, jonne Pentti seurasi syksyllä 1947. Vetopaikka oli VR:n oppilaskoulu, jossa maksettiin palkkaakin opiskeluajalta. Veturinkuljettajahan Pentistä tuli, mutta halu oli enempään. Mies tentti keskikoulun ja melkein lukionkin ja jatkoi opiskeluja käyttötekniikkainsinööriksi. Varsinaisen työpäivän Pentti Rajaheimo teki Rautatiehallituksessa suunnittelijana ja tutkijana.
- Vastasin rataverkon vetovoiman käytöstä ja määrään määrittämisestä, Rajaheimo kertoo. Hän on muuten se mies, joka päätti lopettaa höyryveturien käytön ja siirtymisen diesel- ja sähkövetureihin. Rajaheimo oli mukana myös liikenne-, aikataulu- ja kalustosuunnittelussa. Lahden oikoratahanke ei saa tunnustusta Rajaheimolta, ja hän vahvistaisi oikoradan sijasta runkorataa, kuten moni muukin.
- Kannattavin tie itään kulkee edelleenkin Tapanilasta Porvooseen ja eteenpäin. Tämä rantarata olisi hyvä syöttörata Savoon ja Pohjois-Karjalaan, Viipuriin ja Pietariin.
Rautatieläisen alkuaikoja leimasi jälleenrakennuksen ja kuuman politiikan vuodet. Pasilassa käytiin kovaa painia sosialismista ja kommunismista ja miesten sieluista. Rajaheimo muistaa, miten pääluottamusmies, kova kommunisti, joutui hätään jääräpäisen Pentin kanssa – ja antoihan Pentti sen verran periksi, että miehen kasvot säilyivät. - Karjalaisuudesta ei ole ollut koskaan haittaa. Mutta työmarkkinapolitiikkaan sen sijaan sotkeuduin. – Rajaheimo toimi mm. Akavan valtiosektorin neuvottelukunnan jäsenenä ja Akavan pääluottamusmiehenä VR:llä.
Tarinaa Tapparista
Tappariin Pentti Rajaheimo palasi 90-luvun alussa. Matkat lapsuusmaisemiin kirvoittivat mieltä ja kieltä, ja muistumat kiertyivät runoiksi. Runokokoelma, nimeltään yksinkertaisesti Runoja, ilmestyi 1998 omakustanteena. - Töissä jouduin kirjoittamaan paljon. Mutta Tapparista mietinnät tulivat runoina. Kirjoitin nuorenakin, mutta kun vertasin runojani Eino Leinoon, poltin ne kaikki. Nyt kirjoitan jatkuvasti.
Joulun aikaan mieli palaa takaisin lapsuuteen, sinne lumisiin, valkoisiin jouluihin.
Joulut 20- ja 30-luvuilla ovat Pentin muistoissa kuusentuoksuisia. Lahjat olivat useimmiten käytännöllisiä, mutta pukki toi ne. Mieleen on jäänyt sukset ja isoveljen Käkisalmesta tuoma karvahattu, joskus 30-luvun alussa.
Joulupöytään kuuluivat kakkarat ja joskus juhlakarjalanpaisti. Paistiin keiteltiin paloitellut naudanlihat, jotka pantiin kypsinä uuniin ruskistumaan ja hautumaan sianrasvaan. Paistiin kastettiin kakkaraa.
Joulukuusen hakumatka oli varsinainen joulun tuoja. Pentti pääsi hakemaan joulukuusta ensimmäisen kerran isoveljen kanssa. Ikää on ollut sen verran, että lumi ulottui takamuksiin. - Sopivaa kuusta ei vain tuntunut löytyvän, aamupimeys muuttui päivänvaloksi ja vaikka Uuno miten koputteli lumisia kuusia, kaunista ei löytynyt. Mutta Aapro Jussin metsässä se oli. Otimme kuusen ja päätimme sopia asian myöhemmin.
Mutta metsässä oli toinenkin haku käynnissä. Aapro Jussikaan ei ollut löytänyt omasta metsästään sopivaa kuusta ja oli käynyt varkaissa Karvasten metsässä. - Tasoissa oltiin!
Anja Kuoppa
Pentti Rajaheimo on myös armoitettu yhdistysmies. VR:n kuorossa hän on laulanut tenoria ja ensimmäistä ja toista bassoa. - Laulettu on porukalla ja paljon! Rajaheimo kuuluu myös Benjamino Cigli -seuraan, jonka säännötkin hän on laatinut. 200-jäseninen seura järjestää mm. konsertteja, joihin tulee opperalaulantaa Italiasta. Fabio Armiliato kävi laulamassa ilmaiseksi suomalaisille Ciglin ihailijoille.