02.09.1941 |
Taipaleen suunnasta saapunut
JR 36 eteni Metsäpirtin kautta
johtavia teitä ja Laatokan rantaa pitkin etelään rajaa
kohti.
Kapteeni U. Leppäsen johtama I/JR 36 saavutti
päivällä Korleen maaston ja kapteeni Hakasen III/JR 36
Tapparin.
Molemmat työnsivät varmistus- ja tiedusteluosastoja rajalle.
Majuri Hildénin komentama II/JR 36 asettui Haapsaareen. (Jatkosodan historia 2, sivu 265) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
07.09.1941 |
Rykmentti (JR 15), jota oli
vahvennettu kapteeni Hildénin johtamalla II/JR 36:lla, jatkoi
hyökkäystään ja valtasi maastoa Simolan-Korosaaren
tielle saakka. Siellä hyökkäystä jatkettiin
Lempaalanjärven ja Kapujärven välimaastoon, missä
kohdattiin Simolan tasalla neuvostojoukkojen
päävastarinta-asema. Eteneminen pysähtyi. 15. D oli jo 5.9. saanut käskyn asettua puolustukseen pääpiirteiselle linjalle Lempaalanjärven koillispää-Sirkiänsaari-raja siitä Laatokkaan. Nyt olikin tätä puolustuslinjaa vastaava maasto saavutettu ja yhtymä saattoi ryhtyä järjestämään puolustustaan. (Jatkosodan historia 2, sivu 267) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1943 |
19. Pr muodostettiin
16.10.1943 JR 16:sta. 19. Pr sai tehtäväkseen Taipaleen
alueen puolustamisen. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
20.-24.06.1944 |
(Jatkosodan historia 5,
sivut 272-275) 15. D:n ja 19. Pr:n joukkojen taistelu Vuoksen-Suvannon-Taipaleen vesistölinjalla rajoittui VKT-linjan sotatoimien ensi päivinä 20.-24.06., edelleen kesäkuun lopulla ja heinä-elokuussa yleensä vain neuvostopartioiden ylimenoyritysten torjuntaan. Tämän vesistölohkon noin 60 km leveällä alueella oli keskimäärin 40 kenttätykkiä. Kiviniemen sillan maasto ja Taipaleen kannas olivat vilkkaimmat toiminta-alueet. Vuosalmen 15 km leveällä rintamaosalla oli vaihdellen 120-160 kenttätykkiä, joten siellä oli selvä epäsuoran tulen painopiste. Suomalaisten tiedustelutietojen mukaan näytti neuvostoliittolaiseen 23. Armeijaan kuuluvan CXV AK:n voimia olevan myös Vuoksen linjan itäosalla. Vankitietojen mukaan 10. D oli Oravaniemen ja Kiviniemen välillä sekä 142. D siitä Laatokkaan. Myöhemmin nämä divisioonat taistelivat Vuosalmella. Suomalaiset torjuivat tällä vesistörintamalla kesäkuun loppuun mennessä noin 30 ja sen jälkeen parikymmentä virran ylitystä, jotka tehtiin nähtävästi joko sitomis-, harhauttamis- tai tiedustelutarkoituksessa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
25.06.1944 |
Laajamittaisimman
hyökkäyksensä neuvostojoukot tekivät 25.06.
aaumyöllä
Häränniemen rannalla, jossa suomalainen tykistö hajoitti
noin 400
miehen suuruisen, ylimenoa aikoneen osaston. Heinäkuun lopulla
laantui
hyökkääjän aktiivisuus myös tällä
vesistörintamalla. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
07.1944 |
Sakkolan-Taipaleen lohkolla
oli heinäkuun alkupuoliskolla
puolustuksessa edelleen 19. Pr (pl. IV P) ja sille alistettu Lin. P 3.
Prikaatin tulitukena olivat II/KTR 12, Kev. Psto 19 ja 2./Kev.Psto 22. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
10.07.1944 |
15. D vastasi
Vuoksela-Kiviniemi linjan puolustuksesta. 19. Pr. vastasi Taipaleelta
Kiviniemeen Suvantojärven alueen puolustuksesta. IV/19. Pr. oli siirretty jo kesäkuun lopulla Vuosalmella taistelevan 2. D:n vahvennukseksi. Heinäkuun alkupuolelta alkaen oli 15. D:sta irroitettu Er. P 25 ja II/JR 15 sekä II/JR 57 niinikään Vuosalmen lohkolle. Näiden siirtojen vuoksi tasattiin 15. D:n ja 19. Pr:n voimasuhteita siirtämällä yhtymien väliraja yöllä 10.-11.07. Haparaisten kohdalta noin 15 km lännemmäs linjalle Konnitsa-Kiimajärvi-Haitermaa-Suvanto. Suvannon ranta-asemiin määrättiin III/JR 15:n tilalle III/19. Pr., ja samana yönä eversti M. von Schrowe siirsi komentopaikkansa Hirvisaaren Pulkkilaan, jonne myös III/JR 15 siirrettiin reserviksi. Ps. D:n ja 15. D:n väliraja taas muutettiin 14.07. linjalle Salokylä-Ruissaari. Yhä uusien 15. D:n taisteluosien siirtäminen Vuosalmen rintamalle kävi mahdolliseksi, kun Länsi-Kannakselta saatiin III AK:n lohkolle Räisälään 11.07. tuoduksi Lin. P 4 ja Lin. P 5. Näistä Lin. P 4 määrättiin toistaiseksi Torhonjärven pohjoispuolelle sulkulinjalle ja Lin. P 5 Vuoksen linjan asemiin. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
13.07.1944 |
Nyt voitiin
vesistölinjalta irrottaa 13.07. myös III/JR 57 ja
siirtää
rykmenttinsä yhteyteen Ps. D:n lohkolle, jossa JR 57 nyt oli
kokonaisuudessaan. Rintamavastuu koko 15. D:n vastuualueen Vuokselan-Kiviniemen lohkolla tuli tällöin yksin JR 15:n komentajalle. Hänellä oli käytössään JR 15 (pl II P), Lin. P 5 sekä 25. Krh.K ja 56. Tyk.K. Tulitukena olivat I/KTR 12, Ptri/III/KTR 12 ja Kev.Psto 22 (pl. 2. Ptri).
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
14.07.1944 |
Kannaksen joukkojen komentaja
antoi henkilöstötappioiden välttämiseksi 14.07.
yleisohjeen. Sen mukaan joukot eivät toistaiseksi saaneet
ryhtyä 'minkäänlaiseen kuluttavaan
hyökkäystoimintaan'. 19. Pr. teki kuitenkin saamansa
käskyn perusteella 14.-15.07. yöllä Taipaleenjoen suun
yli joukkueen vahvuisella iskuosastolla
tiedusteluhyökkäyksen. Hyökkäys ei menestynyt ja
joukkue jouduttiin vetämään takaisin. Taistelussa
kaatuivat iskuosaston johtaja, luutnantti M. Lahti, prikaatin
operatiivisen toimiston päällikkö, majuri N. Ruokolahti
ja kapteeni H. Rissanen. Lisäksi siinä haavoittui II/19. Pr:n
komentaja, majuri M. Kämäri, jonka tilalle
määrättiin kapteeni J. Savinen. Prikaati jatkoi
aktiivista partiointia. Puolustuksen yhtenäistämiseksi alistettiin Taipaleen ja Käkisalmen välillä olevat I/RTR 3 ja II/RTR 3 operatiivisesti III AK:n komentajalle. I Linnakkeisto sen sijaan alistettiin 19. Pr:n komentajalle, eversti L. Maskulalle. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
17.07.1944 |
Kun virolainen JR 200
siirrettiin 17.07. pois Länsi-Kannakselta, se alistettiin 15.
D:lle. 15. Divisioona sai samalla käskyn vaihtaa Ps. D:n joukot
etulinjasta, mutta sen tuli vastata edelleen myös entisestä
lohkostaan. JR 200 vaihtoi JR 15:n, joka lähetettiin Vuosalmelle
vapauttamaan JPr:n joukot rintamasta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
18.07.1944 |
Vuoksen vesistölinjalla
olevat 15. D:n ja 19. Pr:n joukot suorittivat
varmistustehtäviensä ohella myös hyvin suunniteltua ja
tuloksellista tähystystä. Ne saattoivat seurata tarkasti
neuvostojoukkojen toimintaa noin 2-3 km:n päässä
olevalla vastarannalla ja varsinkin joukkojen liikennettä
idästä Äyräpäähän ja Vuosalmelle ja
näin varoittaa ajoissa hyökkäyksistä. Liikenteen Vuosalmelta itään havaittiin 18.07. lähtien lisääntyneen. Suomalaiset epäilivät sitä valmistautumiseksi hyökkäykseen Taipaleen suunnalla. Liikenne Vuoksen eteläpuolella liittyi nähtävästi kuitenkin joukkojen kuljetuksiin Karjalan kannakselta kokonaan muille sotanäyttämöille. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
20.07.1944 |
Ps. D:n voimien
siirtäminen takaisin IV AK:n lohkolle alkoi III AK:n johdon 18.07.
antaman käskyn mukaan kaksi päivää
myöhemmin.Tällöin ryhdyttiin vaihtamaan JPr:n joukkoja
15. D:aan kuuluvan JR 15:n yksiköillä. Etulinjaan
ryhmittyivät Susursuon eteläpäästä
lähtien I/JR 15 oikealle ja III/JR 15 vasemmalle sekä II/JR
15 reserviksi 21.07. keskipäivään mennessä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
21.07.1944 |
JR 15:n komentaja, eversti M.
von Schrowe otti kello 13.35 rintamavastuun eversti Puromalta. Ps. D:n
koko lohkon jouduttua täten 15. D:n joukkojen haltuun
rintamavastuu siirrettiin siellä 22.07. kello 04 15. D:n
komentajalle, kenraalimajuri N. Hersalolle. 15. D:n lohkon oikeaksi
rajaksi tuli täten linja Suursuon eteläkärki-Lehtola. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
22.07.1944 |
Kun JR 15 oli ottanut
Vuosalmella rintamavastuun, ei 15. D:n entisissä Vuoksen
ranta-asemissa Ruissaaren itäpuolella enää 22.07. ollut
divisioonan omia pataljoonia. Tällä divisioonan alalohkolla linjalla Vuosalmi-Kiviniemi olivat rintamavastuussa oikealta lukien I/JR 200, komentajana ratsumestari V. Pärlin ja suomalaisena apulaisena kapteeni A. Kahila, Lin. P 5, komentajana majuri A. Tapanainen. II/JR 200, komentajana majuri A. Tapanainen, II/JR 200, komentajana majuri J. Peiker ja suomalaisena apulaisena kapteeni V. Katajainen, ja Lin. P4, komentajana majuri H. Guster. Lin. P4 lakkautettiin heinäkuun lopulla. Sen henkilöstö liitettiin Lin. P 5:een, jonka komentajaksi jäi majuri Tapanainen. Reservinä oli majuri J. Kuusisen komentama Er. P 25 Kuninkaanristissä. Vuokselan-Kiviniemen lohkoa tukivat Ptri/III/KTR 12 ja Kev. Psto 22. 19. Pr:n tilanne oli 22.07. ennallaan. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
08.1944 |
Elokuun alussa ryhmitettiin
Sortanlahden suunnalle reserviksi Er. P 12, ja Pyhäjärven
länsirannalla Montruassa oli armeijakunnan reservinä IV/19.
Pr. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
04.09.1944 |
Alkoi välirauha. Sakkolan-Taipaleen lohkolla olivat puolustuksessa samat joukot kuin heinäkuussa (19. Pr). |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Suomi sodassa Maaliskuun alussa 1944 ylipäällikkö jakoi Karjalan kannaksen joukot kahteen suoraan alaiseensa armeijakuntaan, Itä-Kannaksella olleeseen III AK:aan ja Länsi-Kannaksen puolustuksesta vastanneeseen IV AK:aan. Saksalaiset luovuttivat ylipäällikön käyttöön 3. D:n, joka aloitti siirtymisen Kannakselle. Pikemminkin poliittisena toimenpiteenä ylipäällikkö siirsi 3. Prikaatin Kemijärvelle reservikseen maaliskuun 1944 lopulla. Helmi-maaliskuussa tehostettiin linnoitustöitä lähinnä Kannaksella siirtämällä sinne jonkin verran linnoitusjoukkoja. Huhtikuussa, kun Suomen ja Neuvostoliiton rauhantunnustelut olivat ajautuneet umpikujaan, suomalaisten joukkojen ryhmitys oli seuraavanlainen: Karjalan kannaksella oli rintamassa Laatokasta lukien: 19. Pr, 15. D, 2. D ja 18. D. Karjalan kannaksella VT-asema (Vammelsuu-Taipale) oli rakennettu yhtenäiseksi puolustuslinjaksi, josta tosin puuttuivat järeät kantalinnoituslaitteet. VKT-aseman (Viipuri-Kuparsaari-Taipale) työt olivat vasta alullaan, ja vain joitakin tärkeimpiä maastokohtia oli ehditty linnoittaa. Ennen neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen alkamista suoritettiin eräitä joukkojen ryhmitysmuutoksia. Toukokuussa 1944 10. D vaihtoi 18. D:n pääasemassa Karjalan kannaksella ja 8. D vaihtoi 5. D:n Syvärillä. Tiedustelutiedoista huolimatta neuvostojoukkojen hyökkäys 10.6. yllätti suomalaiset voimallaan ja laajuudellaan. Jäykkään puolustukseen perustunut ryhmitys murtui pääasemassa Valkeasaaren lohkolla hyökkäyksen ensi tunteina, ja joukot vetäytyivät VT-asemaan ja sen taakse. Itä-Karjalassa ollut 4. D sekä 3. Pr Kemijärvellä saivat käskyt siirtyä rautateitse Kannakselle. 12.06.1944 ylipäällikkö käski irrottaa 17. D:n ja 20. Pr:n Aunuksen ryhmästä Kannaksen reserveiksi, sillä 3. D ja RvPr olivat jo sitoutuneet taisteluun VT-asemassa. PsD sai käskyn marssia Kivennavalle, missä se alistettiin IV AK:n komentajalle kenraaliluutnantti T. Laatikaiselle. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||