Metsäpirtin Taipaleenkylän seutu vuonna 1780

Vuonna 1780 on herra Johan Stråhlmann laatinut Taipaleen kylässä sijatsevista hovipankkiiri Friederitzin maista kartan verotuksen määräämistä varten. Jyrki Paaskosken kirjan "Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710-1826" mukaan mainitun tilanomistjan täydellisempi nimi on hovipankkiiri, parooni Johan von Freedericksz, joka osti Sakkolan (Petäjärven) donaation Novgorodin kuvenööriltä kreivi Jacob Johann von Sieversiltä 35000 ruplan kauppahinnalla vuonna 1775. Itsasiassa tila oli vuonna 1780 jo siirynyt pankkiiri-isän 1779 kuoltua hänen pojalleen tykistön everstiluutnantti Petr von Freedekickzille. Kartta on ilmeisesti laadittu 1765 annetun manifestin määräyksiin perustuen. Tuossa manifestissa määrättiin laatimaan kartat lahjoitusmaatiloista niiden todellisen koon ja ns. maanluonnon selvittämiseksi, että verotus voitaisiin määritellä oikein. Tuo kartta Sakkolan pitäjän Taipaleen kylän maista on talletettuna käsittääkseni Maanmittauslaitoksen karttavarastoon. Olin tutkiskelemassa Taipaleen kylän isojaon karttoja Uudenmaan Maanmittauspiirin tiloissa, missä noiden karttojen mikrofilmejä tuohon aikaan säilytettiin kun huomasin hakemistossa viitteen vuoden 1780 kartasta. Tilasin tuosta kartasta kopion, joka osoittautui varsin mielenkiintoiseksi. Kun vertasin karttaa 1930-luvun topografikarttoihin totesin sen olevan varsin tarkkaa työtä ja pystyin muutamien yhteisten kiintopisteiden avulla kohdistamaan kartat varsin tarkoin oikeaan asentoon toistensa päälle. Olin vertailua varten kopioinut tietokoneen avulla 1780-vuoden kartat läpinäkyville kalvoille mittakaavaan 1:20000.





Laatokan ja Suvannon välissä oleva kannas oli vielä 1780 ehjä, sillä "Taipaleen miehet" eivät olleet vielä ehtineet kaivaa kannaksen poikki "tulvaojaa", jota pitkin Suvannon vedet vastoin suunnitelmia ryöstäytyivät Laatokkaan sillä seurauksella, että Suvannon vesipinta laski 7-8 metriä ja Taipaleenjoki oli syntynyt. Tähän tapaan kulkee yksi niistä monista kertomuksista, joita kerrotaan Taipaleenjoen ensimmäisistä hetkistä. Tuohon vanhaan karttaan on piirretty kannaksen poikki kaksi yhdensuuntaista viivaa ja niiden viereen kirjoitettu teksti "suunniteltu kanava". Minkäänlaisia merkintöjä jo tuohon mennessä suoritetuista kanavan rakentamis- tai kaivuutöistä kartassa ei ole. Oheisessa karttapiirroksessa on piirretty samaan koordinaatistoon Taipaleenkylän seudun nykyiset ja vuoden 1780 vesistöjen rantaviivat päällekkäin.

Kuva: Kimmo Laulajainen, 09.2001 Lähteet: Tilakartta Taipale 1780 (Maanmittaushallituksen arkisto) Peruskartta 1:20000 1935 (Maanmittaushallitus)




Karttapiirroksesta voidaan tehdä mm. seuraavat havainnot ja oletukset:

1. Taipaleenjoki syntyi kutakuinkin sille kohdalle, mihin tulvakanava oli suunniteltukin.
2. Joki ohittaa Taipaleen vanhan kyläkeskuksen, jossa tosin vuonna 1780 on vain yksi talo ja ilmeisesti varsin vähäisessä käytössä oleva ortodoksikirkko.
3. Pahimman vedenvirtauksen aikana Suvannon vesien ryöstäytyessä läpi kannaksen ovat rakennukset todennäköisesti saaneet vaurioita, mutta peltojen ruokamultakerroksia vesi ei ole vienyt mennessään, sillä 1930-luvulla pellot olivat suurinpiirtein samalla alueella kuin vuonna 1780 - ortodoksikirkon ja Laatokan rannan välissä. (Peltojen sijainti ei näy liitteenä olevassa kartassa)
4. Kannaksen leveys suunnitellun ja ilmeiseti aikanaan kaivetunkin tulvaojan kohdalla on rannasta rantaan n. 750 metriä.
5. Vanhaan karttaan piirretty Suvannon rantaviiva asettuu 1930-luvun kartalla lähes 16 metrin korkeuskäyrälle ja on silloin noin 11 metriä Laatokan vedenpintaa ja noin 9 metriä nykyistä Suvannon pintaa korkeammalla (näissä arvioissa ei ole otettu huomioon jääkauden jäljiltä vieläkin tapahtuvaa maannousua, joka vuosien 1780 ja 1930 välillä lienee ollut 0,5 metrin luokkaa tällä alueella).
6. Vuoden 1780 kartassa ei ole korkeuskäyriä, joten on mahdoton tarkkaan tietää kuinta leveä kaista kannaksesta on suunnitellun kanavan kohdalla yli 15 metriä korkeaa, mutta noin 150 metriä Taipaleenjoen rannoista pohjoiseen ja etelään kannas on runsaan 400 metrin leveydeltä yli 15 metriä korkea. On kuitenkin luultavaa, että kanava on suunniteltu kohdalle, missä kaivettavaa on vähiten. Ei liene kovin kaukana totuudesta, jos olettaa ylikorkean osan kannasta olleen suunnitellun kanavan kohdalla vähintään 300 metriä ja maksimikorkeuden hieman alle 20 metriä merenpinnan tasosta. Paikka lienee sama mistä veneitä on vedetty yli kannaksen ennen vuotta 1818.
7. Purkauksen rauhoituttua ja virtauksen tasaannuttua vastasyntynyt Taipaleenjoki kutistui varsinkin alkumatkaltaan muutaman metrin levyiseksi pikkujoeksi, jonka virtaama muodostui harvoista Suvantoon laskevista puroista. Alajuksultaan Viisjoen yhtymäkohdan jälkeen joki tietysti selvästi suureni. Putous Suvannosta Laatokkaan lienee ollut 3 metrin luokkaa. Keväällä lumien sulaessa Suvannon altaan alueelta virtaus tietysti huomattavasti vilkastui.

Taipaleenjokihan syntyi nykyisen tietämyksen mukaan toukokuun 21 päivänä 1818 (muitakin päivämääriä kyllä joissakin kirjoituksissa mainitaan), mutta sai nykyiset mittasuhteensa vasta 1857, kun Kiviniemen kannas puhkaistiin ja lähes koko Vuoksen virtaama ohjattiin Suvannon kautta Taipaleenjokeen. Otavan Ison Tietosanakirjan mukaan Vuoksen keskivirtaama Imatran kohdalla on noin 600 kuutiometriä sekunnissa.