Jatketaan edelleen siitä, mitä tuo vanha kartta vuodelta 1780 kertoo Taipaleen kylästä ja tällä kertaa sen asukkaista. Isovihan jälkeisen Stolbovan rauhan solmimisesta on jo kulunut runsaat 60 vuotta. Tuona aikana eivät sodat ole tätä aluetta häirinneet eikä Venäjän hallinto ole eri uskontojenkaan kohdalla harrastanut painostusta kuten Ruotsin hallitessa aluetta 1600-luvulla. Siitä huolimatta alueella on vain kolme taloa, joissa neljä taloutta. Toisin sanoen neljä isäntää, joille voidaan antaa nimitys maanviljelijä tai talollinen (bunde). Lisäksi asuu tilalla yksi torppari.
Nuo neljä isäntää olivat Tuomas Jäppinen, Heikki Lylander, sekä veljekset Aatami ja Antti Laulajainen. Torppari oli nimeltään Antti Kurri. Oheiseen karttaan olen merkinnyt oman olettamukseni siitä, missä karttaan merkityssä talossa kukin isäntä asui. Lylanderit ja Laulajaiset asuivat samoilla paikoilla vielä 1939. Jäppinen katoaa Taipaleen kylän kirkonkirjoista varsin aikaisessa vaiheessa. Torppari Kurrin asuinpaikkaa en tiedä, mutta saattaa hyvin ollä Lohijoen sahan tuntumassa. Työpaikkana hänellä lienee ollut Lohijoen saha tai Taipaleen kalastamo tai molemmat. Kurri-nimi katoaa myös varsin aikaisin Taipaleesta. Selitys lienee se, että iältään 40-50 vuoden haarukassa tuohon aikaan olleen pariskunnan kolme lasta olivat kaikki tyttöjä. Tosin Kurri-nimisiä löytyy myöhemmin Viisjoelta ja Saaroisista.
Kaikenkaikkiaan Taipaleessa asui 34 henkeä, joista 16 alle 15-vuotiasta (6 poikaa ja 10 tyttöä) ja 18 sitä vahempaa (8 miestä ja 10 naista). 15 vuoden ikää pidettiin noihin aikoihin jonkinlaisena työikäisyyden rajana. Karjan paimentamiseen kelpasivat lapset jo hyvinkin nuorina. Hevosia kylässä oli 8, lehmiä 18, nuorta nautakarjaa 17 ja lampaita 25.
Taipale No 1 tilan pinta-ala näyttää olleen 3000 hehtaarin luokka, josta peltoja oli vajaat 20 hehtaaria. Lisäksi oli vähäinen määrä kaskimaita. Maanviljelyksestä mainitaan lisäksi että, pellot olivat kovin kuivia ja kunnon sato saatiin vain niinä vuosina, joina sateita oli sopivasti. Ehkä tuo vähäinen kiinnostus asettua maanviljelijäksi Taipaleeseen selittyy parhaiten viljelykelpoisen maan vähäisyydellä tuolla alueella. Metsät tilalla olivat heikot ja metsäpalojen raiskaamat. Oman talouden tarpeisiin asukkaat kalastivat sekä Laatokalla että Suvannolla. Verojensa maksuun asukkaat hankkivat rahaa viemällä voita, lintuja ja parkkia Pietariin.
Kartta on lahjoitusmaaisännän teettämä ja hän on käsitellyt aluetta yhtenä tilana, ja siksi Taipale No 1 tilalla tai oikeastaan Taipaleen kylässä asuvien lahjoitusmaa-talonpoikien hallitsemia maa-alueita ei ole yksilöity. Kartta on laadittu todennäköisesti verotuksen selkeyttämiseksi ja osittain myös siksi, että Sakkolan lahjoitusmaat (donaatio), keskuspaikkanaan Petäjärven hovi, olivat siirtyneet Freedericksz-suvulle vasta muutamaa vuotta aikaisemmin vuonna 1775. Tuohon aikaan oltiin myös neuvottelemassa uusista sopimuksista talonpoikien ja lahjoitusmaa-isäntien välillä. Pyrittiin saamaan aikaan "vapaaehtoisia" sopimuksia, joissa hovi pyrki lisäämään päivätöitä ja kyyditysvelvoitteita. Näitä Petäjärven hovi tarvitsi nyt entistä enemmän, koska edellinen hovin isäntä Novgorodin kuvernööri kreivi Jacob von Sievers oli perustanut tilalleen useita viinanpolttimoita ja Lohijoen saha lienee myös hänen aikaansaannoksensa. Sakkolassa nämä neuvottelut etenivät nähtävästi ilman suurempia levottomuuksia, mutta Freedericksz-suvun toisella donaatiolla Pyhäjärven Taubilassa saatiin aikaan jopa kapinan nimellä mainittu riita.
Mielenkiintoinen yksityiskohtia ovat mielestäni kartalla olevien peltojen nimet ja eräät muutkin nimet. Ne täydentävät mukavasti Taipaleen kylän historiaa. Luetellaan nuo nimet alkaen pohjoisesta.
Lylanderien asuinalueen pellot:
Edellisistä etelään kyläkekuksen pohjoispuolella olevat pellot:
Kyläkeskuksessa olevat pellot, ahot ja niityt:
Kyläkeskuksen molemmin puolin olevat lahdet:
Kannaksen poikki piirretyt kaksi rinnakkaista viivaa tarkoittavat suunniteltua kanavaa, joka sitten 1818 keväällä toteutui "luonnonmullistuksena" kun Suvannon vedet purkautuivat kannaksen läpi ja Taipaleenjoki syntyi.
Vertailun vuoksi olen liitekarttaan lisännyt Taipaleen kyläkeskuksen asutusta kuvaavat kartat vuosilta 1939 ja 2002. Vuonna 1939 Taipaleen kylässä Korvenkylä ja joen eteläpuolella oleva isojaon Taipale 2 kantatila sekä 5 Järisevänniemen eteläpuolella olevaa alun perin Riiskaan rekisteröityä tilaa mukaan luettuna oli kaikenkaikkiaan 58 taloa. Niistä 18 kyläkeskuksessa Taipaleenjoen pohjoisrannalla. Entisen Taipaleen kyläkekuksen vuoden 2002 tilannetta kuvaava venäläinen kartta näyttää alueella 6 taloa, joista ainakin osa paritaloja. Osa asunnoista saattaa olla tyhjillään, sillä venäläisten Taipaleeseen (Solovjevo) sijoittama kalastusasema ei ole vuosiin toiminut ja kylä on viimevuosina vaikuttanut kovin hiljaiselta.