Maakirja v 1637
Lähteitä:
Sackula pogost:
Tämä kirja on laadittu tilanteessa, jossa Käkisalmen lääni on ollut 20 vuotta Ruotsin hallinnassa. Väestö on hieman lisääntynyt edellisestä. Nimet ovat pääosin samoja kuin edellisessä lähteessä.
Asiakirjassa ilmaistaan pitäjittäin ja kylittäin verotettava väestö. Kunkin kohdalla mainitaan tilan koko 'Adrar' ja verojen määrä 'Penningar' ja Spannemål'.
Seuraavat Metsäpirtin kylät ovat mainitut:
- Terenttilä (Terändilä):
Bertill Matsson (1/3) (Pärttyli Matinpoika)
- Koukunniemi:
Prohall Pulbmaker (1/2);
Antippa Mikiferof (1/2) ja
Kirilka Phillippof (1/2)
- Neusula:
- Kosela 'Kossola':
Matti Kosoinen 'Cosson'(1/2);
Trediak Kosoinen 'Cosson'(1/2)
- Haricka:
- Korholan Jaama:
Tuomas Myöhänen (1); Lauri Kuofwin (1)
- Joentaka:
Joen Alliskainen (1/2),
Hannu Puikkonen (1 1/6),
Antti Puikkonen (1/3);
Jermola Puikkonen (5/6)
- Sumentka:
Timåska Kuissmin (1/3); Till Nötheb. Lähn (Pänkinälinnan lääniin)
Olli Heimanni (1/3)
- Hapasari:
- Arkuntanhua (Orkå Tanhua):
- Hatakkala:
Lauri Heikinpoika (1 1/8)
- Mäki Korhola:
- Metsäpirtti:
Tuomas Susi (1),
Pässu Kirckeu (1/8)
- Lapanainen:
Antti Laurinpoika (1);
Pöllan Nemi (1/3); (Anders Larsson Ödhelagd)
Heikki Möltzå (1/3)
- Raaju:
Iwaska Rydhz 'Rytty' (2/3);
Jaakko Paxu (1/2);
Romanska Ryds (1/2); (Till Rysslandh)
Tuttuja sukunimiä ovat nyt Korholan Jaaman Myöhänen, Joentaan Puikkoset, Arkuntanhua Tervonen ja Metsäpirtin Susi.
Mainittakoon myös, että myöhemmin Metsäpirtin kylässä asuneita Kuoppia tavataan vuoden 1637 asiakirjassa
- Sakkolan Valkjärvellä Heikki Kupa,
- Pyhäjärven pogostassa: Stoore Pyhä: Lars Kupå, Orläns: Olli Kupa ja Risto Kupa;
- Yllöjärvi: Matti Kuppa ja Lahentakois: Olli Kupa.
Samoin Raudun puolelta löytyy
Muita tuttuja sukunimiä
- Muita tuttuja nimiä ovat mm. Riiskassa asuvat Laitiset, Lapinlahdella asuvat Pappiset, Raudun Pusat, Sudet ja Tiaiset, Pyhäjärven Noitermaan Kupariset. Sakkolan puolelta löytyvät myös Myöhäset, Peltoset, Lobrot ja Kurjet Haitermaalta ja Paukku Kaarnejoelta.
Lisätietoa:
- Tässä asiakirjassa on mainittu kunkin henkilön osalta tieto, jos hän on muuttanut pois alueelta. Tulevan Metsäpirtin pitäjän alueelta vain Romansa Ryds Raajusta on muuttanut Venäjälle.
- Sakkolan alueelta on kirjattu seuraavat muuttotapahtumat:
- Lauri Vesalainen Valkjärven kylästä muuttanut Suomeen
- Heikki Pönttö Viiksanlahdelta muuttanut Pänkinälinnan lääniin
- Olli Jolma Haitermaasta muuttanut Suomeen
- Iwan Kunckoe Sakkolan kirkolta muuttanut Inkeriin
- Antti Näppi Sakkolan kirkolta muuttanut Pähkinälinnan lääniin
- Matti Rouhia Keljasta muuttanut Pähkinälinnan lääniin
- Timo Kuisma (Timånska Kuissmin) Sumentkasta muuttanut Pähkinälinnan lääniin
- Olli Herttua (Oloff Hertun) Lapinlahdelta muuttanut Pähkinälinnan lääniin
- Olli Martinpoika Lapinlahdelta muuttanut Tuuteriin
- lassi Olavinpoika Petäjärveltä muuttanut Pähkinälinnan lääniin
- Hannu Vaani (Hans Bwani) Petäjärveltä muuttanut Inkeriin
- Matti Soijakka (Matz Soiaka) Petäjärveltä muuttanut Pähkinälinnan lääniin
- Olli Laitinen Petäjärveltä muuttanut Pähkinälinnan lääniin
- Jönni Korte (Jöns Korthe) Petäjärveltä muuttanut Tuuteriin
- Tuomas Toopi (Tååpi) Räihälästä muuttanut Suomeen.
Ruotsin hallinto oli varsin tyly alkuperäistä väestöä ajatellen. Monikaan ei vapaaehtoisesti halunnut luopua isiensä uskosta. Niinpä pääosa metsäpirtin alkuperäisestä karjalaisväestöstä joutui tuolloin 1600-luvun alkupuolella siirtymään evakkoon muualla, eli Venäjän puolelle, toiset jopa Tverin alueelle asti. Ruotsin käymien sotien johdosta myös verorasitus oli kasvanut Karjalan Kannaksella. Tuo vuosisata, Stolbovan rauhasta Uudenkaupungin rauhaan, ei siis ollut kovin helppoa aikaa, ei ainakaan Metsäpirtin uusille asukkaille, lähipitäjistä ja kauempaa Suomesta saapuneille uudisasukkaille, meidän esi-isillemme.
Vuosi 1631
Vuosi 1651
Tiedosto: MK-1637.htm
Laadittu: 30.06.1998
Päivitetty: 18.09.2023