Jaakko dela Gardie

Metsapirtti

Versio hetkellä 8. toukokuuta 2017 kello 15.57 – tehnyt Kalevi.hyytia (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhteenveto

  • Jakob Pontusson De la Gardie (20. kesäkuuta 1583, Tallinna – 12. elokuuta 1652, Tukholma) oli ruotsalainen kreivi, sotapäällikkö, valtiomies ja marsalkka. Jakob De la Gardieta kutsuttiin Suomessa nimellä Laiska-Jaakko, koska tämän johtamat joukot miehittivät Novgorodia kuusi vuotta. Tämä sai suomalaisjoukot piruilemaan sanomalla: "Lähti suvi, lähti talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko". wikipedia
  • Jaakko De la Gardien vanhemmat olivat Pontus I De la Gardie ja Sofia Johansdotter Gyllenhielm, joka oli Juhana III:n ja tämän rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären tytär. Sofia kuoli Tallinnassa synnyttäessään poikaansa Jakobia 1583 ja Pontus hukkui Narvan jokeen pari vuotta myöhemmin. Orvoksi jäänyt Jakob de la Gardie lähetettiin Wääksyn kartanoon Kangasalle isoäitinsä hoiviin. Jakob oli naimisissa Ebba Brahen kanssa, jonka kanssa hän sai useita lapsia. Kuuluisimmat heidän lapsistaan olivat Axel Julius De la Gardie ja Magnus Gabriel De la Gardie. wikipedia
  • De la Gardie johti Ruotsin armeijaa Venäjällä vuosina 1608–13 ja pyrki tukemaan Ruotsin kanssa liittoutunutta tsaari Vasili IV:ää Puola-Liettuaa ja toista Vale-Dmitriä vastaan hyökkäämällä vuonna 1610 Moskovaan Novgorodista käsin. Matkalla De la Gardien pääosin suomalaisista koostuvat joukot purkivat Troitse-Sergijeva lavran piirityksen ja sen jälkeen miehittivät Moskovan. Samana vuonna puolalais-liettualaiset kuitenkin voittivat De la Gardien ja venäläisten joukot Smolenskin lähellä Klušinon taistelussa. wikipedia
  • De la Gardie toimi vuosina 1619–1630 Baltiassa kuvernöörinä. Marsalkan arvon hän sai vuonna 1620. Jakob De la Gardie on haudattu Ruotsissa Enköpingissä sijaitsevaan Veckholmin kirkkoon. Ebba Brahen perustama Pietarsaaren kaupunki (ruotsiksi Jakobstad) on nimetty Jakob De la Gardien mukaan. wikipedia
  • Venäjä oli joutunut vuosisadan vaihteessa sisäisen sekasorron ja anarkian valtaan, ja valtakunnassa oli useita henkilöitä, jotka tavoittelivat tsaarin asemaa. Puolalla ja Ruotsilla oli kummallakin oma tsaariehdokas, ja niille tuli suoranainen kiire tunkeutua Venäjälle, jottei kilpailija olisi saanut Venäjästä itselleen liittolaista. Ruotsin joukot aloittivat Venäjälle tunkeutumisen vuonna 1609. Muodollisen oikeutuksen tähän antoi saman vuoden heinäkuussa tehty niin sanottu Viipurin sopimus, jossa tsaari Vasili Suiski pyysi ruotsalaisia apuun vastatsaaria vastaan. Ruotsille luvattiin palkkioksi Käkisalmen lääni. Kesäsota Viipuri 11.3.1609 - Moskova 12.3.1610 - Viipuri kesä 1610 Venäjän sota, Pohjan Prikaati
  • Tilanteen oltua Liivinmaalla jo viisi vuotta lukkiutuneena (Puolan sota) aloitti Kaarle IX sotatoimet Venäjää vastaan. Viipuriin koottiin kevättalvella 1609 noin 5000 miehen armeija, joka lähti Jaakko de la Gardien johdolla kohti Novgorodia ja edelleen Moskovaan. Tähän armeijaan ei kuulunut pohjalaisia lippukuntia - täydennysmiehiä kylläkin. Armeija palasi Viipuriin kesällä 1610. Venäjän sota, Pohjan Prikaati
  • De la Gardielle ryhdyttiin heti kokoamaan uutta armeijaa. 25.1.1611 saapui Tukholmasta Turkuun ja siitä edelleen Viipuriin 7 ratsuväen lipustoa ja kaksi jalkaväen lippukuntaa. Lisäksi Viipuriin oli saapunut neljä ulkomailta värvättyä lippukuntaa, jotka oli sijoitettu Iivanalinnaan. Joukot, jotka saatiin koottua marssille kohti Pähkinälinnaa koostuivat saapuneista lipustoista (noin 900 ratsukkoa), Cobronin rykmentin neljästä lippukunnasta (yhteensä 460 miestä) sekä kolmesta erillisestä lippukunnasta (356 miestä). Näin joukkojen vahvuus olisi ollut noin 1700 miestä.



Jaakko dela Gardie Metsäpirtissä

  • Tarkkaa tietoa Jaakko de la Gardien oleskelusta Metsäpirtissä ei liene alkuperäisissä lähdeaineistoissa. Tätä tulee selvittää asiantuntijoiden kanssa.
  • Perimätiedon mukaan hän oleskeli Metsäpirtin Saaroisissa ennen hyökkäystään Moskovaan v 1610. Asiakirjoen mukaan hän on sitä ennen osallistunut Käkisalmen valtaukseen.
  • Perimätiedon mukaan Metsäpirtin Vanhanjaaman kylässä olevaan suurehkoon kiveen on kaiverrettu Moskovaa kohden osoittava nuoli paikalle, jossa hän joukkoineen valmistautui tuohon haasteelliseen ja onnistuneeseen retkeen.
  • Kivi on sama kivi, jota sitten myöhemmin käytettiin Saaroisten ja Vanhanjaaman rajapyykkinä, mm vuoden 1780 verotusta kuvaavassa karttakokoelmassa. Sama kivi on myös maanmittaustoimen kiintopisteenä (23,5 m) 1900-luvun kartoissa.

Lähteitä

Henkilökohtaiset työkalut