Kivennavan kylät C
Metsapirtti
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
|} | |} | ||
---- | ---- | ||
- | |||
- | |||
{| width=90% | {| width=90% | ||
|- | |- | ||
|width:50% align=left valign=top| | |width:50% align=left valign=top| | ||
+ | '''<big>[[Hiirelä]]</big>''' | ||
<small>Hiirelää ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla vaan kuuluu [[Kurkela|Kurkelaan]]. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.<br> | <small>Hiirelää ei ole omana kylänään henkikirjoissa 1900-1800- luvuilla vaan kuuluu [[Kurkela|Kurkelaan]]. Kurkela jakautuu neljään osaan, Vanhakylään, Montosenmäkeen, Hämäläisenmäkeen ja Tonteriin.<br> | ||
''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa Kurkela on [[Tonteri]], [[Vanhakylä]], ja [[Hiirelä]].</small> | ''Kivennapa kylästä kylään'' kirjassa Kurkela on [[Tonteri]], [[Vanhakylä]], ja [[Hiirelä]].</small> | ||
Rivi 40: | Rivi 39: | ||
---- | ---- | ||
===[[Ikola]]=== | ===[[Ikola]]=== | ||
- | {| width= | + | {| width=90% |
|- | |- | ||
<small>Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa [[Järvelä]] nimisenä 1780-luvulle.<br> | <small>Osa Ikolan taloista oli henkikirjoissa [[Järvelä]] nimisenä 1780-luvulle.<br> |
Versio 20. tammikuuta 2016 kello 07.25
Kylien jaottelu
Kivennavalla oli vuonna 1939 viitisenkymmentä kylää. Eri yhteyksissä kylät on määritelty eri tavoin eri aikoina, joten kyliksi laskettavien taloryhmien määrä on vaihdellut. Lähtökohtana talokohtaiselle tarkastelulle Virtuaali Kivennavavassa on Kivennapa kylästä kylään kirjassa käytetty jaottelu. Teos esittelee Kivennapaa sellaisena kuin se oli 1939.
Henkikirjoissa, joita on 1818 lähtien, on kylien jaottelu erilainen. Kylät on henkikirjoissa jaettu osiin, jotka vuodesta 1915 lähtien on myös nimetty. Nämä kylän osien nimet eivät aina ole samoja, joita kylän asukkaat käyttivät. Mutta osa näistä henkikirjoissa nimetyistä kylänosista löytyy erillisinä kylinä Kivennapa kylästä kylään kirjassa.
Kivennavan kylien määrä on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Ennen Vanhan Suomen aikaa moni kylä autioitui ja hävisi ajoittain pitkäksikin aikaa. Vasta 1700-luku on rauhoittanut pitäjän alueen ja 1800-luku siivitti sen kasvuun. Kylät laajenivat ja uusia kyliksi luokiteltavia taloryhmiä muodostui.
1920 luvulle saakka Kivennapaan on kuulunut Terijoki ympäristökylineen. Näiden historiaa esitellään Kivennapawikissä, vaikka ne eivät 1939 enää pitäjään kuuluneetkaan. Rätysaari eli Kronstadtin läntinen osa kuului Kivennapaan ikiajoista, oli kivennapalaisten laidunmaata. Myös näiden alueiden historiaa esitellään tässä Kivennapawikissä.
HolttilaIkolaJalkala
Joutselkä
Jäppinen
KanalaKarvalaKaukolempiäläKauksamoKekrolaKirkonkylä
Kontu
KorpikyläKotselkäKuokkalaLavola
LiikolaLintula
LipolaMiettilä
Multala
Mustapohja
|
PamppalaPatrikki
PihlainenPolviselkäPuhtulaRaivolaRantakyläRasala
RiihisyrjäRiihiö
Ronnukylä
RäikyläSaarenmaaSeppälä
SiiranmäkiSoppikyläSuurselkäTammiselkä
TirttulaTonteri
Uupunut
VaittilaVanhakylä
VehmainenVoipialaVuottaa
Ylentölä
|
Terijokeen liittyneet kylät
Hartonen
- Hartonen liitettiin 1920-luvulla Terijokeen, joten Kivennapa kylästä kylään kirjassa sitä ei ole.
Terijoki
Muita Kivennavan osia
Kukonmäki
- 1800-luvun Henkikirjoissa Rantakylään kuulunut Kukonmäki löytyy omana kylänään.
Linnanmäki
- Linnanmäki oli osa Kirkonkylää, mutta 1800-luvulla se henkikirjoissa laskettiin omaksi kyläksi.