Lehdet1880

Metsapirtti

Versio 23. maaliskuuta 2021 kello 12.52

Vuosi 1882

• 06.04.1882 Kuulutus Laatokka
  • Täten kutsutaan seuraavat nuorukaiset, jotka tänä vuonna ovat asevelvolliset, kutsuntaa varten olemaan saapuvilla 6 kutsunta-alueen kokouspaikalla Käkisalmen kaupungissa nimittäin:
  • ...
  • V. Sakkolan pitäjä ja Metsäpirtin kappeli toukokuun 1. päivänä
    • Huom! Tässä mukana vain Metsäpirtin kappelin alueen nimetyt henkilöt Syntymäajat hakasulkujen sisällä Kalevin laittamat.
    • Raaju - Lamppu, Matti Yrjönpoika [s. 20.07.1860]
    • Haapsaari - Haapsaari, Aapro Matinpoika [s. 23.03.1860]
    • Hatakkala - Paukku, Paavo Matinpoika [s. 29.02.1860]
    • Joentaka - Torikka, Tuomas Paavonpoika [s. 17.10.1860]
    • Joentaka - Suikkanen, Jaakko Yrjönpoika [s. 19.09.1860]
    • Joentaka - Torikka, Simo Matinpoika [s. 14.12.1860]
    • Joentaka - Hämäläinen, Martti Vilpunpoika [s. 11.10.1860]
    • Joentaka - Immonen, Juhana Sanheribinpoika [s. 12.06.1860]
    • Kosela - Ewo, Juhana Pekanpoika [s. 13.02.1860]
    • Koukunniemi - Naskali, Heikki Kaapronpoika [s. 27.08.1860]
    • Koukunniemi - Myöhänen, Matti Martinpoika [s. 24.08.1860]
    • Koukunniemi - Tuokko, Paavo Taavetinpoika [s. 26.01.1860]
    • Malakis - Piironen, Johana Heikinpoika [s. 07.07.1860]
    • Martinkoski - Wirkki, Matti Joonaksenpoika [s. ]
    • Metsäpirtti - Tuokko, Aapro Martinpoika [s. 07.06.1860]
    • Metsäpirtti - Kuoppa, Simo Paavonpoika [s. 17.09.1860]
    • Raaju - Korpelainen, Antti Antinpoika [s. 17.01.1860]
    • Saarois - Peltonen, Simo Juhananpoika [s. 06.03.1860]
    • Saarois - Hyytiä, Matti Kaapronpoika [s. 26.08.1860]
    • Saarois - Hämäläinen, Salomon Wilpunpoika [s. 10.03.1860]
    • Saarois - Hämäläinen, Juhana Taavetinpoika [s. 12.06.1860]
    • Saarois - Hämäläinen, Aapro Kaarlonpoika [s. 19.06.1860]
    • Saarois - Hiltunen, Jaakko Martinpoika [s. 07.12.1860]
    • Saarois - Urponen, Antti Juhananpoika [s. 25.03.1860]
    • Sunikkala - Korkka, Taavetti Kaapronpoika [s. 24.10.1860]
    • Taipale - Laulajainen, Kaapro Juhananpoika [s. 30.10.1860]
    • Taipale - Lulander, Paavo Paavonpoika [s. 17.05.1860]
    • Wanhajama - Peltonen, Simo Matinpoika [s. 03.05.1860]
    • Wanhajama - Peltonen, Salomon Heikinpoika [s. 30.03.1860]
    • Wanhajama - Ahtiainen, Yrjö Salomoninpoika [s. 22.03.1860]
    • Wiisjoki - Ahtiainen, Jaakko Matinpoika [s. 14.11.1860]
    • Lapanois - Inkinen, Matti [s. 25.02.1860 Vuole]
    • Korholanjaama - Paukku, Antti Aataminpoika [s. ]
    • Saarois - Tawasti, Wasilii Konstantinowanpoika [s. ]
    • Saarois - Susi, Matti Mikonpoika [s. 22.11.1860]
    • Wiisjoki - Ruuna, Matti Yrjönpoika [s. 17.09.1860]
    • Arkuntanhua - Jääske, Iwan Michailovanpoika [s. 03.08.1859]
  • ...
  • Ja muistutetaan nimitetyt asevelvolliset siitä mitä Asevellisuuslain 64 ja 113 §§:t säätävät.
  • Käkisalmella Maaliskuun 30 p. 1882
  • Kutsuntatoimiston puolesta: A. Lyra

Vuosi 1883

• 03.12.1883 Länets styresman afreste i dag Östra Finland
  • på morgonen till Metsäpirtti kapell för att derstädes hålla sammanträde med Saarois och Metsäpirtti donationslandboer, hvilka nu skola föreslås till erhållande at skattebref å sina lägenheter.
• 11.12.1883 Vuonna 1884 asevelvollisten nuorukaisten Laatokka
  • Viipurin läänin toisesta piirikunnasta tulee samana vuonna alla mainittuina päivinä kello 9 aamulla kutsuntaa varten saapua seuraaviin kokouspaikkoihin, nimittäin:
    • 6:sta kutsunta-alueesta Käkisalmen kaupunkiin:
    • Sakkolan pitäjästä ja Metsäpirtin kappelista toukokuun 5. päivänä.

Vuosi 1884

• 26.07.1884 Suomalainen Wirallinen Lehti no 172
  • Wiipurin läänissä: 3:na päivänä tätä kuuta hukkui tapaturmaisesti 10 vuoden vanha talollisenpoika Simo Eva [synt. 21.12.1873] Wiisjokeen Metsäpirtin kappelissa.
• 09.08.1884 Nya Pressen no 214
  • Mjeltbrand har angripit greatur i Metsäpirtti by och kapell. Af de insjuknade druren hafva redan fem kor och två hästar störtat.
• 27.09.1884 Ajelehtinut ruumis Ilmarinen
  • Erään tuntemattoman miehen ruumis on tämän kuun 16 p:nä tavattu ajelehtivana Laatokan rannalla Metsäpirtin kappelissa. Ruumis on hyvin mädännyt ja lienee jonkun niistä neljästä kalastajasta, jotka heinäkuussa saivat surmansa Laatokan meressä.

Vuosi 1885

• 05.08.1885 Wiipurin Sanomat no 61
  • Pernakuumetta on eläimissä ilmaantunut Metsäpirtin kappelissa Käkisalmen kihlakuntaa.

Vuosi 1886

• 06.04.1886 Maanviljelyslainoja olivat Viipurin läänistä anoneet seuraavat kunnat: Laatokkka
  • Hiitolan, Sakkolan sekä Metsäpirtin pitäjien anomukset lähetettiin takaisin muutamien vaillinaisuuksien vuoksi ja tulevat ne siis vasta ehkä myönnettäviki.
• 22.05.1886 Jemligt häradsrättens i Sakkola sockens och Metsäpirtti kapells Finlands Allmänna Tidning
  • tingslag derom i dag fattade beslut kallas bonde-enkan Walborg Eewa samt hennes söner bönderna Petter och Simon Peltonen att wid urtima ting, som den 26 instundande Juni förrättas uti tingshuset i Sakkola by, att höras i anledning af skräddaren Michel Holopainens, från Sakkola sockens kyrkoby, gjorda ansökning om Walborg Eewas, Petter och Simon Peltonens samt de sistbemäldes syster Helena Peltonens förfättande i konkurstillstånd. Sakkola, den 13 Maj 1886.
  • På häradsrättens wägnar, Em Berner
• 22.05.1886 Sakkolan pitäjän ja Metsäpirtin kappelin Suomalainen Virallinen Lehti
  • kihlakunnanoikeuden tänään julistaman päätöksen mukaan kutsutaan talollisenleski Walpuri Eeva sekä hänen poikansa talolliset Pietari ja Simo Peltoset, Wiisjoen kylästä mainittua pitäjää, välikäräjissä, jotka 26 päivänä tulevaa kesäkuuta pidetään käräjäkartanossa Sakkolan kylässä, kuulusteltaviksi Sakkolan kirkonkylässä asvan räätärin Mikko Holopaisen hakemuksen johdosta, jossa Holopainen on pyytänyt Walburi Eevaa, Pietari ja Simo Peltosta sekä viimemainittujen sisarta Helena Peltosta konkurssitilaan. Sakkola, 13 p. toukokuuta 1886.
  • Kihlakunnanoikeuden puolesta, Ein. Berner

• 07.07.1886 Uusi Suometar no 153
  • Pernatauti on ilmaantunut Karjaan Wanhajaaman kylässä Metsäpirtin kappelissa ja on siihen jo 6 lehmää ja 1 hevonen kuollut.
• 30.07.1886 Suomenmaan maatieteellinen muoto-oppi Kansakoulun lehti: kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja koululle
  • ...
  • Hankoniemestä 5 pkn. itään on Porkkalanniemi. Porkkalasta 5 pkn. etelään on Suomenlahden eteläranta (Tallinnan ja Paltiskin välillä), 10 pkn. pohjoiseen on Hämeenlinnan kaupunki (josta 5 pkn. itään on Tiirismaa), 10 pkn. itään on eräs nimetön muodostuspiste keskellä merta, josta 5 pkn. pohjoiseen on Lovisan kaupunki ja 5 pkn. etelään on Suomenlahden eteläranta (Kaupsaaren sataman lännenpuolella). Nimettömästä muodostuspisteestä 10 pkn. itään on Seitskaarto. Seitskaarrosta 5 pkn. pohjoiseen on Säkkijärvi ja 10 pkn. pohjoiseen on Lappeenrannan kaupunki, josta taas 10 pkn. itään on Käkisalmen kaupunki. Seitskaarrosta 10 pkn. itään on Pietarin kaupunki, josta mitataan 10 pkn. luoteeseen siten, että tullaan Säkkijärven rinnalle ja niin saadaan Uuraa. Uuraasta 10 pkn. itään on Metsäpirtti. Metsäpirtistä 10 pkn. itäkoilliseen on Wariskivi ja Metsäpirtistä kaakkoon on Laatokan kaupunki. Wariskiveltä käy Laatokan raja Laatokan kaupunkiin asti kaaressa siten, että se on aina 10 pkn. päässä Metsäpirtistä. Wariskivestä 10 pkn. pohjoiseen on Uunusjärvi (Suomen itäisin järvi) ja 15 pkn. pohjoiseen on Kolmikanta, josta taas on 10 pkn. Enonkosken tehtaalle. Käkisalmesta vedetään viiva Metsäpirttiin ja siitä suoraan etelään Pietarin tasalle Pähkinäsaareen, niin saadaan Laatokan läntinen raja. Pähkinäsaaresta vedetään viiva kappaleen matkaa itään ja sitten pohjan puolelta syvässä kaaressa Laatokan kaupunkiin asti ja niin saadaan Laatokan eteläinen raja. Metsäpirtti - Käkisalmen viivaa pidennetään entiseen suuntaansa niin, että se tulee Wariskiven tasalle ja sitten piirretään Laatokan päälle 'katto'.

Vuosi 1887

• 08.01.1887 Raivotautinen koira Laatokka
  • on, kuten Finl. kertoo, jo noin kuukauden ajan juossut ympäriinsä Metsäpirtin kappelissa Sakkolan pitäjää ja purrut kaikkia, joita vaan on tavannut: ihmisiä, hevosia ja sikoja. Äskettäin kuuluu se purreen erästä lasta ja erästä aikaihmistä. Eräs purtu hevonen oli tullut niin raivoisaksi, että se piti ottaa kiinni huoneiden solassa köysillä. Raivotautinen koira oli elänyt ja raivonnut vielä kolmantena joulupäivänä, mutta sittemmin kuuluu jo kuolleen.
• 03.03.1887 Sakotettu valtaväylän sulkemisesta Ilmarinen
  • Talollista Filip Myöhästä on hovioikeus sakoittanut 100 mk siitä että hän Metsäpirtin kappelin Wiisjoen kylässä oli sulkenut waltaväylän myllyn rakennuksessa.

• 23.04.1887 Koiraraivo on yhä olemassa Metsäpirtissä Laatokka
  • Muutama viikko sitten puri taasen hullu koira erästä tyttöä Kaarnajoen kylästä.
• 23.11.1887 Uusia maanteitä Wiipurin Uutiset
  • Päätöksellä 16 p:ltä lokakuuta 1886 welvoitti läänin kuwernööri tehdystä esityksestä Raudun pitäjäläiset tekemään ja wastedes kunnossa pitämään kaksi uutta maantietä mainitussa pitäjässä, wiewä toinen Kaskolan kyln kautta Sakkolan pitäjänrajalle ja toisen Palkealan kylän kautta Metsäpirtin kappelin rajalle. Raudun pitäjäläisten siitä tehdystä walituksesta, on t. senaatti wiime lokakuun 14 p:nä antamalla päätöksellään nyt wahvistanut kuvernöörin edellä mainitun päätöksen ainoastaan siinä suhteessa mikäli se koskee viimeksi mainittua tietä.
• 03.12.1887 Käsiteollisuudesta Sakkolassa Wiipurin Uutiset
  • ...
  • Tietoja kotiteollisuudesta Sakkolan ynnä Metsäpirtin kunnassa, wastaukseksi alla-oleviin kysymyksiin.
    • 1:ksi Walmistaako kunnan väestö itse sisä- ja ulkotalouteensa tarvittavat huonekalut ja työaseet puusta, raudasta, nahasta tahi muusta aineesta?
      • Osittain valmistaa kunnan väestö esineitä puusta (ajopelit ja astiat), raudasta (maanviljelykseen kuuluvat esineet ja kirveet), nahasta (nahkaa, saappaita ja turkkinahkoja; suutari- ja nahkuriteollisuus on jotenkin yleinen talojen omiksi tarpeiksi) ja tuohesta.
    • 2:ksi Toimitetaanko tätä valmistusta tyydyttävällä taitavuudella vai ovatko kotiteollisuuden tuotteet huononpuolista laatua?
      • Mitä valmistetaan on ylipäänsä hyvää ja kestävää laatua ja osoittaa kansan luonnollista taipuvaisuutta käsitöihin; mutta maku näkyy olevan venäläisen raskaan ja tölkeän vavun vaikutuksen alla.
    • 3:ksi Mistä on väestön tapana hankkia itselleen niitä ylempänä mainituista esineistä, joita ei kotiteollisuuden kautta aikaan saada? Kotiteollisuuden harjoittajiltako ja käsityöläisiltä omassa vai naapuri kunnassa? Vaiko tehtaista ja kaupungeista omassa maassa? Vai ovatko ne muusta maasta tuotuja teoksia?
      • Omilta kuntalaisilta ostetaan kaksipyöräisiä liniaali-kärryjä, rattainpyöriä, länkiä, setolkkia, vastkikoruksia (n. k. sirkkoja), vokkia, kirveitä j.n.e.
      • Vähäksi osaksi ostetaan Valkjärveläisiltä kärryjä ja Pyhäjärveltä satulamaakari-teoksia; mutta Muolaasta hankitaan kaikki savivalajantuotteet (maitopatoja, 'rukamuikkoja' j.n.e.) Käytännössä olevat läkkiastiat ostetaan matkustavaisilta juutalaisilta.
      • Pietarista tuodaan sitävastoin suurin osa kaikenlaisista esineistä: esim. mäkivöitä ja muita hevosvaljaisiin kuuluvia osia, nahkaa, paljo valmiita saappaita (n.k. 'vennään mahvikkaat'), puupadat ja puulusikat - joista ei lie yksikään, joka ei ole tehty Venäjällä - paljo rautakaluja ja kaikki viikatteet ja sirpit, kärriliniaalit, kattuuneja ja muita vaatetus aineita.
    • 4 k:si Millä kannalla on erittäin nais-käsiteollisuus?
      • Naisteollisuus on alhaisella kannalla, syystä että naiset ovat olleet pakoitetut toimittamaan lyhyesti sanottu kaikellaista miestyötä
    • Pitävätkö naiset huolta perheen vaatetuksesta?
      • Kaikki, mitä kuuluu arkipäiväpukuun on tehty kotona (paitsi huivia ja lakkia), mutta paremmat vaatelajit ovat ostetut. Tämä koskee etenkin juorempaa kansaa. Vanhemmat ihmiset, etenkin Metsäpirtissä, täyttävät vielä sitä vanhaa kotona valmistettua pukua, johon kuuluu kostoli, viitta, helmusniekka villahame.
    • Mitä kudonta-lajeja maiset kunnassa valmistavat: palttinaa ja kilpikangasta, pumpulivaatetta, ryijyjä, mattoja, sarkaa, villakangasta, saaleja?
      • Naiset valmistavat palttinaa, ryijyjä (jotka kuitenkin ovat hyvin yksinkertaista laatua; yksi tänne muuttanut vaimo on valmistanut arvokkaampia 10-25 rupl maksavia ryijyjä), riepumattoja (jotka käytetään peitteiksi), olkimattoja, ja ennen oli tapana valmistaa suuria kauniita villaisia n.k. vaippoja (vaippa = peite, täkki), mutta nykyään tuskin kukaan käynee niitä valmistamaan; saranteko on yleinen vielä nytkin.
    • 5 ksi Valmistaako väestö kotiteollisuudessaan myöskin tavaroita myytäväksi?
      • Valmistaa kärriä, työrekiä, matkarekiä, pyöriä, mattoja, ryyjyjä, kirveitä, kalastuneuvoja, valmistettuja nahkoja, tuohiesineitä ja petäjäjuurikoria (Metsäpirtissä) ja satulamaakeri esineitä (Kiviniemessä) y.m.
    • Mitkä ne tavarat ovat, jotka erinomattain ovat myynnin esineitä?
      • Kärryjä, rekiä, työrekiä (juurikoria) myödään pois Pietariin.
    • Mihin nämät tavarat myydään?
      • Omassa seurakunnassa myödään pyöriä ja valmistettuja nahkoja paitsi kärryjä ja rekiä.
    • Tapahtuuko myynti suorastaan, vaiko asioitsijain kautta, vai maakauppiaille ja muille kokoon-ostajille?
      • Enimmiten suorastaan; osittain maakauppioitten kautta, ja myynti tapahtuu ainoasti silloin kokoonostajien kautta, kun myödään niitä vanhanaikaisia n.k. äyrämöispukuja, jotka vielä ovat käytännössä Inkerinmaan naapuriseurakunnissa.
    • Onko semmoista käsityön järjestelyä, että joku kustantaja maksaa edeltäkäsin kulungit aineksista ja työpalkan?
      • Ei.
    • Onko tällä käsiteollisuudella joku suurempi merkitys kunnan väestön taloudelle?
      • Ei. Käsityötä tehdään vaan niinkuin maanviljelyksen puutteessa ja käsiteollisuus on siis suuremmasta merkityksestä ainoasti muutamille perheille.
    • 6 k:si Mitä lajia käsityöläisiä kunnassa on?
      • On seppiä, suutaria, räätäliä, nahkusia, nikkaria, 3 - 4 sorvaria, 4 kärrintekijää, 3 vaskenvalajaa, 2 pyöräntekijää, 1 satulamaakari ja 1 värjäri; joista kaikista 2 sorvaria ja värjäri on ollut opissa kaupungissa.
    • Onko siellä henkilöitä, jotka ovat tehneet itsensä tunnetuiksi erinomaisesta taitavuudesta käsiteollisuudessa?
      • Kaksi seppää, kaksi nikkaria, kaksi kärrintekijää ja satulamaakari.
    • Missä kunnan osissa tahi kylissä käsityöntaito on kehittynyt korkeammalle kannalle?
      • Käsityöntaito on huonompaa ja yksinkertaisempaa laatua Metsäpirtin alueella; korkein se on emokirkon ympäristöllä, Sakkolassa, Karholassa, Purpuessa ja osittain Ruunuvallassakin.
    • 7 k:si Onko käsitöitä opetettu kansakoulussa ja onko mitään käytöllisiä hedelmiä siitä ilmaantunut?
      • On opetettu, mutta meidän 4 kansakouluamme ovat vielä niin nuoret, ettei oli vielä minkäänmoista näkyväistä hedelmää ilmautunut.
    • Onko mitään erityistä käsityökoulua kunnassa, onko siinä ollut paljon oppilaita ja mitä käsitöitä siinä opetetaan?
      • Ei
    • Onko kiertäviä käsityön opettajia ollut toimessa kunnassa ja minkälaiset ovat tulokset heidän työstään olleet?
      • Sakkolan kirkonmäen yhdistetyssa poika- tyttökoulussa on ollut opettajatar naisteollisuutta varten; ja on mainittu opettajatar opettanut sillä menestyksellä, että mainittu koulu äsken on saanut palkinnon Tammisaaren kansakoulunäyttelyssä. Vieläkin on mainittava, että kuntalaittaret erinomaisella harrastuksella seurasivat mainitun opettajattaren opetusta kansakoulussa.
    • 8 k:si Mitkä muut seikat kotiteollisuuden suhteen tässä kunnassa ansaitsevat huomiota?
      • Mitä miesteollisuuteen tulee, on se kaikkein todistusten mukaan viimeisinä aikoina edistynyt, mutta naisteollisuus on silminnähtävästi mennyt taaksepäin. Vanhan aikuinen puku itse vaatii suurempaa taitavuutta ja teollisuuden harjoitusta kuin nitä nykyajan naiset tässä paikkakunnassa voivat saada toimeen; tätä osoittaa esim. entisen ajan n.k. rekot, vyöt, esiliinat, käsiliinain päät, j.n.e. puhumatta siitä ettei silloin ostettu minkäänmointa vaatetusainetta.
    • Olisiko esim. luultavaa, että tässä paikkakunnassa menestyksellä voitaisiin panna alkuun ja saada leviämään jotakin erityistä käsityönlajia?
      • Miesteolliduuden alalla: sepän, kärrinteon ja maalarin työtä (ehkä myös suutarin työtä) ja naisteolliduuden alalla kutominen, joista asioista laveammin tohdin puhua myötäseuraavassa kirjeessä.

• 24.12.1887 Lahjoitusmaiden metsät Laatokka
  • Raudun ja Sakkolan pitäjissä olevien, valtion lunastamien lahjoitusmaiden metsien suojelemista varten asetetaan kolmeksi vuodeksi yksi ylivartija (60 mk kuukaudessa), yksi pysyväinen vartija Metsäpirttiin (40 mk kuuk.) sekä kaksi ylimääräistä vartijaa (20 mk kuuk. kumpikin) talvisajaksi, sekä Ilmeen lahjoitusmaan metsien suojelemista varten, niinikään yksi vartija kolmeksi vuodeksi (400 mk vuodessa) ja yksi ylimäär vartija (25 mk kuukaudessa) talvisajaksi

Vuosi 1888

• 01.01.1888 Pastori A. Neovius Suomi
  • on edellisen, suuren ja arvokkaan runoteoksensä lisäksi nyt vielä antanut useita kymmeniä runoja ynnä kirjoituksen runolaulusta Sakkulassa, vihkon paikkanimiä Sakkulasta ja Metsäpirtisstä, kertomuksen merkkipäivistä samoissa paikoissa sekä selityksiä Kalevalassa ilmanvista nimistä Sakkulassa tavattavien nimien avulla. tästä kaikesta ehdottaisin, että herra Neoviukselle palkkioksi annettaisiin Lönnrotin sanakirja, jonka avulla hän voisi kerätä murteellisia sanoja Sakkulassa, joita hänellä jo on suuri joukko.
  • Hels., Joukuk. 7 p. 1887.
  • Tämä artikkeli on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisusta Suomi - Kirjoituksia isänmaallisista aineista
• 09.03.1888 Lappeenrannan Uutiset no 20
  • Tullikavallusta kuuluvat harjoittavan eräät rajaseutulaiset Metsäpirtin kappelin tienoolla. Ninpä viime kuun viime päivinä myytiin Käkisalmessa kaksi hevosta ajokaluineen, jotka oli saatu salakuljettajilta sanotun kappelin alueella. Miehet nähtyään jouduttuaansa ahdinkoon olivat sujahtaneet suksilleen savahtaneet sauvoilleen jättäneensa hevosensa kuormineen tullivartijain saaliiksi. Suurta hyötyä ei liene ollut suksistaankaan, koska kuuluvat olevan tunnetut miehet. Siis he joutunevat vielä tavaransa menetettyään, syytettäväksikin.
• 04.10.1888 Valtionapuja kansakouluille Uusi Suometar
  • Opettajain palkkaamiseksi ylempiin kansakouluihin Jyrkän tehtaalla Iisalmen pitäjässä, Pielisjärven kunnassa, Perttulan kylässä Wöyrin pitäjää, Pattijoen kylässä Saloisten kuntaa, Tottijärven kunnassa, Lappajärven pitäjän kirkonkylässä ja läntisessä osassa Wirolahden pitäjää on senati myöntänyt kullekin 800 m. vuosittain, tietää H.D.
  • Samaten on myönnetty 600 m vuosittain Myrskylän pitäjälle, Ylikiimingin kunnalle, Metsäpirtin kunnalle ja Järvenpään kartanolle Espoon pitäjässä ja Tuusulan kunnassa opettajattaren palkkaamista varten.
  • Kouluylihallitus on päättänyt esittää että Tammisaaren kaupunkikunnalle kansakouluja varten tätä ennen myönnetty valtioapu 1200 markkaa koroitettaisiin 2200 markaksi.

Vuosi 1889

• 04.06.1889 Uusi Suometar no 128
  • Haettavana Sakkolan Metsäpirtin rukoushuonekunnan kreikanuskoisen opettajattaren virka 60 päivän kuluessa. ...
• 31.08.1889 Kuulutus Finlands Allmänna Tidning
  • Seuraavat asevelvolliset Viipurin läänin toisesta kutsuntapiiristä ovat määrätyt 1 päivänä marraskuuta vuonna 1889 saapumaan vakinaisen sotapalveluksen toimittamiseen, nimittäin:
    • Sakkolan pitäjästä:
      • Joentaka (arpa no 4), Hämäläinen Tahvo, loinen, 3 vuotta
      • Sunikkala (arpa no 9), Korkka Juho, maanviljelijä, 3 vuotta