http://www.metsapirtti.net/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rit&feed=atom&action=historyMyllärit - Muutoshistoria2024-03-28T13:12:26ZTämän sivun muutoshistoriaMediaWiki 1.15.5-7http://www.metsapirtti.net/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rit&diff=13276&oldid=prevKalevi.hyytia: /* Salmen mylly */2018-04-17T20:47:13Z<p><span class="autocomment">Salmen mylly</span></p>
<table style="background-color: white; color:black;">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 17. huhtikuuta 2018 kello 20.47</td>
</tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>-</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. [http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly1.jpg Tässä valokuvassa Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa]. Asemasodan aikana tätini Alma kävi [http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly2.jpg palaneen kotinsa raunioilla]. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana rakennettu matala harkkotiilitalo, jonka ovipieleen [http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly3.jpg naulattu kyltti kertoo paikan historiasta]. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla. <del class="diffchange diffchange-inline">[http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly4.jpg naulattu kyltti kertoo paikan historiasta]</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. [http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly1.jpg Tässä valokuvassa Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa]. Asemasodan aikana tätini Alma kävi [http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly2.jpg palaneen kotinsa raunioilla]. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana <ins class="diffchange diffchange-inline">[http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly4.jpg </ins>rakennettu matala harkkotiilitalo<ins class="diffchange diffchange-inline">]</ins>, jonka ovipieleen [http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly3.jpg naulattu kyltti kertoo paikan historiasta]. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td></tr>
<!-- diff generator: internal 2024-03-28 13:12:26 -->
</table>Kalevi.hyytiahttp://www.metsapirtti.net/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rit&diff=13275&oldid=prevKalevi.hyytia: /* Salmen mylly */2018-04-17T20:45:39Z<p><span class="autocomment">Salmen mylly</span></p>
<table style="background-color: white; color:black;">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 17. huhtikuuta 2018 kello 20.45</td>
</tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>-</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. [http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly1.jpg <del class="diffchange diffchange-inline">Mustavalkeissa kuvissa näet </del>Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa]. Asemasodan aikana tätini Alma kävi palaneen kotinsa raunioilla. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana rakennettu matala harkkotiilitalo, jonka ovipieleen naulattu kyltti kertoo paikan historiasta. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. [http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly1.jpg <ins class="diffchange diffchange-inline">Tässä valokuvassa </ins>Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa]. Asemasodan aikana tätini Alma kävi <ins class="diffchange diffchange-inline">[http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly2.jpg </ins>palaneen kotinsa raunioilla<ins class="diffchange diffchange-inline">]</ins>. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana rakennettu matala harkkotiilitalo, jonka ovipieleen <ins class="diffchange diffchange-inline">[http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly3.jpg </ins>naulattu kyltti kertoo paikan historiasta<ins class="diffchange diffchange-inline">]</ins>. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla. <ins class="diffchange diffchange-inline">[http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/valokuvat/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly4.jpg naulattu kyltti kertoo paikan historiasta]</ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td></tr>
<!-- diff generator: internal 2024-03-28 13:12:26 -->
</table>Kalevi.hyytiahttp://www.metsapirtti.net/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rit&diff=13274&oldid=prevKalevi.hyytia: /* Salmen mylly */2018-04-17T20:41:51Z<p><span class="autocomment">Salmen mylly</span></p>
<table style="background-color: white; color:black;">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 17. huhtikuuta 2018 kello 20.41</td>
</tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>-</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. [http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly1.jpg Mustavalkeissa kuvissa näet Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa]. Asemasodan aikana tätini Alma kävi palaneen kotinsa raunioilla. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana rakennettu matala harkkotiilitalo, jonka ovipieleen naulattu kyltti kertoo paikan historiasta. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. [http://www.metsapirtti.net/virtuaaliarkisto<ins class="diffchange diffchange-inline">/valokuvat</ins>/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly1.jpg Mustavalkeissa kuvissa näet Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa]. Asemasodan aikana tätini Alma kävi palaneen kotinsa raunioilla. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana rakennettu matala harkkotiilitalo, jonka ovipieleen naulattu kyltti kertoo paikan historiasta. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td></tr>
<!-- diff generator: internal 2024-03-28 13:12:26 -->
</table>Kalevi.hyytiahttp://www.metsapirtti.net/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rit&diff=13273&oldid=prevKalevi.hyytia: /* Salmen mylly */2018-04-17T20:40:07Z<p><span class="autocomment">Salmen mylly</span></p>
<table style="background-color: white; color:black;">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 17. huhtikuuta 2018 kello 20.40</td>
</tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>-</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. [http://www.metsapirtti.net/Mustavalkeissa kuvissa näet Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa. Asemasodan aikana tätini Alma kävi palaneen kotinsa raunioilla. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana rakennettu matala harkkotiilitalo, jonka ovipieleen naulattu kyltti kertoo paikan historiasta. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. [http://www.metsapirtti.net/<ins class="diffchange diffchange-inline">virtuaaliarkisto/PenttiMyohanen/Facebook/SalmenMylly1.jpg </ins>Mustavalkeissa kuvissa näet Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa<ins class="diffchange diffchange-inline">]</ins>. Asemasodan aikana tätini Alma kävi palaneen kotinsa raunioilla. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana rakennettu matala harkkotiilitalo, jonka ovipieleen naulattu kyltti kertoo paikan historiasta. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td></tr>
<!-- diff generator: internal 2024-03-28 13:12:26 -->
</table>Kalevi.hyytiahttp://www.metsapirtti.net/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rit&diff=13272&oldid=prevKalevi.hyytia: /* Salmen mylly */2018-04-17T20:33:24Z<p><span class="autocomment">Salmen mylly</span></p>
<table style="background-color: white; color:black;">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 17. huhtikuuta 2018 kello 20.33</td>
</tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>-</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. Mustavalkeissa kuvissa näet Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa. Asemasodan aikana tätini Alma kävi palaneen kotinsa raunioilla. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana rakennettu matala harkkotiilitalo, jonka ovipieleen naulattu kyltti kertoo paikan historiasta. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. <ins class="diffchange diffchange-inline">[http://www.metsapirtti.net/</ins>Mustavalkeissa kuvissa näet Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa. Asemasodan aikana tätini Alma kävi palaneen kotinsa raunioilla. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana rakennettu matala harkkotiilitalo, jonka ovipieleen naulattu kyltti kertoo paikan historiasta. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td></tr>
<!-- diff generator: internal 2024-03-28 13:12:26 -->
</table>Kalevi.hyytiahttp://www.metsapirtti.net/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rit&diff=13271&oldid=prevKalevi.hyytia: /* Salmen mylly */2018-04-17T20:19:22Z<p><span class="autocomment">Salmen mylly</span></p>
<table style="background-color: white; color:black;">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 17. huhtikuuta 2018 kello 20.19</td>
</tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 16:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 16:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ensimmäisen Salmen myllyn oli Simo Tuokon kertoman mukaan rakennuttanut Saaroisten hovin vuokraaja Aleksander Kordt (1816-1893), mutta Paavo Mikonp Tuokko muisteli kauppias Aleksander Lebedeffiä (1805-1860-luku) myllyn rakentajaksi. Isossajaossa valtio tarjosi myllynpaikkaa Koselan kylän asukkaille yhteisesti, mutta nämä pitivät siitä määrättyä 4 pennin vuotuismaksua talolta liian korkeana, eivätkä ottaneet tarjousta vastaan. Vilppo Myöhänen (21.12.1833-11.06.1892) ja Heikki Ukkonen ostivat sitten myllyoikeudet ja saivat rakentaa myllyä varten padon Viisjoen poikki. Myllyrakennus paloi sitten ja uudet omistajat joutuivat rakentamaan sen uudelleen. Tämä rakennus tuhoutui vasta jatkosodassa 1944. Heikki Ukkonen myi myöhemmin osuutensa Myöhäsille, joita oli kolme veljestä: Elias (01.09.1862-03.06.1918), [[T1236|Jooseppi (14.12.1864-14.01.1953)]] ja [[T1001|Heikki (13.08.1870-03.03.1924)]] Myöhänen. Elias Myöhäsen perilliset luovuttivat edelleen osuutensa kahdelle viimeksi mainitulle.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ensimmäisen Salmen myllyn oli Simo Tuokon kertoman mukaan rakennuttanut Saaroisten hovin vuokraaja Aleksander Kordt (1816-1893), mutta Paavo Mikonp Tuokko muisteli kauppias Aleksander Lebedeffiä (1805-1860-luku) myllyn rakentajaksi. Isossajaossa valtio tarjosi myllynpaikkaa Koselan kylän asukkaille yhteisesti, mutta nämä pitivät siitä määrättyä 4 pennin vuotuismaksua talolta liian korkeana, eivätkä ottaneet tarjousta vastaan. Vilppo Myöhänen (21.12.1833-11.06.1892) ja Heikki Ukkonen ostivat sitten myllyoikeudet ja saivat rakentaa myllyä varten padon Viisjoen poikki. Myllyrakennus paloi sitten ja uudet omistajat joutuivat rakentamaan sen uudelleen. Tämä rakennus tuhoutui vasta jatkosodassa 1944. Heikki Ukkonen myi myöhemmin osuutensa Myöhäsille, joita oli kolme veljestä: Elias (01.09.1862-03.06.1918), [[T1236|Jooseppi (14.12.1864-14.01.1953)]] ja [[T1001|Heikki (13.08.1870-03.03.1924)]] Myöhänen. Elias Myöhäsen perilliset luovuttivat edelleen osuutensa kahdelle viimeksi mainitulle.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">* Pentti Myöhäsen viesti 17.04.2018:</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">** Ukkini Heikki Myöhänen siis pyöritti liiketoimintaa Metsäpirtin Koselassa ja veljensä Elias hoiti vastaavanlaisia bisneksiä Raudun puolella Raasulissa. Juttelin useinkin Metsäpirtin asioista evakkotätieni kanssa näiden ollessa vielä voimissaan, olisi vain pitänyt panna kaikki tieto silloin nauhalle tai paperille. Mustavalkeissa kuvissa näet Myöhäsen kauppa- ja asuintalon 1930-luvun asussa. Asemasodan aikana tätini Alma kävi palaneen kotinsa raunioilla. Nyt Myöhäsen talon paikalla seisoo neuvostoaikana rakennettu matala harkkotiilitalo, jonka ovipieleen naulattu kyltti kertoo paikan historiasta. Kylttiin liittyy oma tarinansa, mutta sitä en nyt mahduta tähän. Kesällä 2008 kuvaamani kyltti taitaa olla yhä paikallaan. Toukokuussahan sen sitten näen. Perimätiedon mukaan harkkotiilitaloon johtavat sementtirappuset ovat ainoa jäänne Myöhäsen talosta. Portaita näkyy sittemmin levennetyn lisukkeilla.</ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Tahvo Peltosen mylly ===</div></td></tr>
<!-- diff generator: internal 2024-03-28 13:12:26 -->
</table>Kalevi.hyytiahttp://www.metsapirtti.net/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rit&diff=13106&oldid=prevKalevi.hyytia: /* Salmen mylly */2018-04-13T13:40:40Z<p><span class="autocomment">Salmen mylly</span></p>
<table style="background-color: white; color:black;">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 13. huhtikuuta 2018 kello 13.40</td>
</tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 14:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 14:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* [http://staff.hamk.fi/~jmarsela/Metsapirtti/kirja/192.html Veljekset Myöhäsen Salmen mylly ja saha sekä sähkövoimalaitos] (Metsäpirtti-kirja vuodelta 1952)</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* [http://staff.hamk.fi/~jmarsela/Metsapirtti/kirja/192.html Veljekset Myöhäsen Salmen mylly ja saha sekä sähkövoimalaitos] (Metsäpirtti-kirja vuodelta 1952)</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Koselassa oli Veljekset Myöhäsen omistama [[T1001|Salmen mylly ja saha]] sekä niiden yhteydessä toimiva sähkövoimalaitos, josta jaettiin sähkövaloa ja -voimaa Saaroisten, kirkonkylän, Hatakkalan ja Koukunniemen-Taipaleen sähköosuuskuntien välityksellä ympäri pitäjää. Sahaus suoritettiin aluksi sirkkelillä, mutta pian sai sirkkeli väistyä raamisahan tieltä. Nyt voitiin paikallisen sahauksen ohessa valmistaa myös vientitavaraa. Sahalla oli vielä pärehöylä ja myöhemmin myös höyläkone. </div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Koselassa oli Veljekset Myöhäsen omistama [[T1001|Salmen mylly ja saha]] sekä niiden yhteydessä toimiva sähkövoimalaitos, josta jaettiin sähkövaloa ja -voimaa Saaroisten, kirkonkylän, Hatakkalan ja Koukunniemen-Taipaleen sähköosuuskuntien välityksellä ympäri pitäjää. Sahaus suoritettiin aluksi sirkkelillä, mutta pian sai sirkkeli väistyä raamisahan tieltä. Nyt voitiin paikallisen sahauksen ohessa valmistaa myös vientitavaraa. Sahalla oli vielä pärehöylä ja myöhemmin myös höyläkone. </div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>-</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ensimmäisen Salmen myllyn oli Simo Tuokon kertoman mukaan rakennuttanut Saaroisten hovin vuokraaja Aleksander Kordt, mutta Paavo Mikonp Tuokko muisteli kauppias Aleksander Lebedeffiä myllyn rakentajaksi. Isossajaossa valtio tarjosi myllynpaikkaa Koselan kylän asukkaille yhteisesti, mutta nämä pitivät siitä määrättyä 4 pennin vuotuismaksua talolta liian korkeana, eivätkä ottaneet tarjousta vastaan. Vilppo Myöhänen (21.12.1833-11.06.1892) ja Heikki Ukkonen ostivat sitten myllyoikeudet ja saivat rakentaa myllyä varten padon Viisjoen poikki. Myllyrakennus paloi sitten ja uudet omistajat joutuivat rakentamaan sen uudelleen. Tämä rakennus tuhoutui vasta jatkosodassa 1944. Heikki Ukkonen myi myöhemmin osuutensa Myöhäsille, joita oli kolme veljestä: Elias (01.09.1862-03.06.1918), [[T1236|Jooseppi (14.12.1864-14.01.1953)]] ja [[T1001|Heikki (13.08.1870-03.03.1924)]] Myöhänen. Elias Myöhäsen perilliset luovuttivat edelleen osuutensa kahdelle viimeksi mainitulle.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ensimmäisen Salmen myllyn oli Simo Tuokon kertoman mukaan rakennuttanut Saaroisten hovin vuokraaja Aleksander Kordt <ins class="diffchange diffchange-inline">(1816-1893)</ins>, mutta Paavo Mikonp Tuokko muisteli kauppias Aleksander Lebedeffiä <ins class="diffchange diffchange-inline">(1805-1860-luku) </ins>myllyn rakentajaksi. Isossajaossa valtio tarjosi myllynpaikkaa Koselan kylän asukkaille yhteisesti, mutta nämä pitivät siitä määrättyä 4 pennin vuotuismaksua talolta liian korkeana, eivätkä ottaneet tarjousta vastaan. Vilppo Myöhänen (21.12.1833-11.06.1892) ja Heikki Ukkonen ostivat sitten myllyoikeudet ja saivat rakentaa myllyä varten padon Viisjoen poikki. Myllyrakennus paloi sitten ja uudet omistajat joutuivat rakentamaan sen uudelleen. Tämä rakennus tuhoutui vasta jatkosodassa 1944. Heikki Ukkonen myi myöhemmin osuutensa Myöhäsille, joita oli kolme veljestä: Elias (01.09.1862-03.06.1918), [[T1236|Jooseppi (14.12.1864-14.01.1953)]] ja [[T1001|Heikki (13.08.1870-03.03.1924)]] Myöhänen. Elias Myöhäsen perilliset luovuttivat edelleen osuutensa kahdelle viimeksi mainitulle.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Myllyssä oli alkuaan kaksi kiviparia sekä ryynityslaitteet. Valtavan suuri vesiratas pyöritti myllyn koneistoa. Myöhäset laittoivat voimanlähteiksi kaksi turbiinia vesirattaiden sijaan ja kun talvisotaa edeltäneinä vuosina Viisjoen vesi väheni, oli voiman antajaksi otettava vielä höyrykone. Entisten kiviparien lisäksi sijoitettiin myllyyn Karhu-kivipari ja ajanmukainen vehnävalssi. Myllyllä oli työtä riittävästi. Viime vuosina se kävi yötä päivää.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<!-- diff generator: internal 2024-03-28 13:12:26 -->
</table>Kalevi.hyytiahttp://www.metsapirtti.net/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rit&diff=13105&oldid=prevKalevi.hyytia: /* Salmen mylly */2018-04-13T12:58:38Z<p><span class="autocomment">Salmen mylly</span></p>
<table style="background-color: white; color:black;">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 13. huhtikuuta 2018 kello 12.58</td>
</tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 12:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 12:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Myöhäsen veljekset perustivat kauppaliikkeen tuolle paikalle vuonna 1897 (kaupparekisterimerkintä).</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>* Myöhäsen veljekset perustivat kauppaliikkeen tuolle paikalle vuonna 1897 (kaupparekisterimerkintä).</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>-</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>* [http://staff.hamk.fi/~jmarsela/Metsapirtti/kirja/192.html Veljekset Myöhäsen Salmen mylly ja saha sekä sähkövoimalaitos]</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>* [http://staff.hamk.fi/~jmarsela/Metsapirtti/kirja/192.html Veljekset Myöhäsen Salmen mylly ja saha sekä sähkövoimalaitos] <ins class="diffchange diffchange-inline">(Metsäpirtti-kirja vuodelta 1952)</ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Koselassa oli Veljekset Myöhäsen omistama [[T1001|Salmen mylly ja saha]] sekä niiden yhteydessä toimiva sähkövoimalaitos, josta jaettiin sähkövaloa ja -voimaa Saaroisten, kirkonkylän, Hatakkalan ja Koukunniemen-Taipaleen sähköosuuskuntien välityksellä ympäri pitäjää. Sahaus suoritettiin aluksi sirkkelillä, mutta pian sai sirkkeli väistyä raamisahan tieltä. Nyt voitiin paikallisen sahauksen ohessa valmistaa myös vientitavaraa. Sahalla oli vielä pärehöylä ja myöhemmin myös höyläkone. </div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Koselassa oli Veljekset Myöhäsen omistama [[T1001|Salmen mylly ja saha]] sekä niiden yhteydessä toimiva sähkövoimalaitos, josta jaettiin sähkövaloa ja -voimaa Saaroisten, kirkonkylän, Hatakkalan ja Koukunniemen-Taipaleen sähköosuuskuntien välityksellä ympäri pitäjää. Sahaus suoritettiin aluksi sirkkelillä, mutta pian sai sirkkeli väistyä raamisahan tieltä. Nyt voitiin paikallisen sahauksen ohessa valmistaa myös vientitavaraa. Sahalla oli vielä pärehöylä ja myöhemmin myös höyläkone. </div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ensimmäisen Salmen myllyn oli Simo Tuokon kertoman mukaan rakennuttanut Saaroisten hovin vuokraaja Aleksander Kordt, mutta Paavo Mikonp Tuokko muisteli kauppias Aleksander Lebedeffiä myllyn rakentajaksi. Isossajaossa valtio tarjosi myllynpaikkaa Koselan kylän asukkaille yhteisesti, mutta nämä pitivät siitä määrättyä 4 pennin vuotuismaksua talolta liian korkeana, eivätkä ottaneet tarjousta vastaan. Vilppo Myöhänen (21.12.1833-11.06.1892) ja Heikki Ukkonen ostivat sitten myllyoikeudet ja saivat rakentaa myllyä varten padon Viisjoen poikki. Myllyrakennus paloi sitten ja uudet omistajat joutuivat rakentamaan sen uudelleen. Tämä rakennus tuhoutui vasta jatkosodassa 1944. Heikki Ukkonen myi myöhemmin osuutensa Myöhäsille, joita oli kolme veljestä: Elias (01.09.1862-03.06.1918), [[T1236|Jooseppi (14.12.1864-14.01.1953)]] ja [[T1001|Heikki (13.08.1870-03.03.1924)]] Myöhänen. Elias Myöhäsen perilliset luovuttivat edelleen osuutensa kahdelle viimeksi mainitulle.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Ensimmäisen Salmen myllyn oli Simo Tuokon kertoman mukaan rakennuttanut Saaroisten hovin vuokraaja Aleksander Kordt, mutta Paavo Mikonp Tuokko muisteli kauppias Aleksander Lebedeffiä myllyn rakentajaksi. Isossajaossa valtio tarjosi myllynpaikkaa Koselan kylän asukkaille yhteisesti, mutta nämä pitivät siitä määrättyä 4 pennin vuotuismaksua talolta liian korkeana, eivätkä ottaneet tarjousta vastaan. Vilppo Myöhänen (21.12.1833-11.06.1892) ja Heikki Ukkonen ostivat sitten myllyoikeudet ja saivat rakentaa myllyä varten padon Viisjoen poikki. Myllyrakennus paloi sitten ja uudet omistajat joutuivat rakentamaan sen uudelleen. Tämä rakennus tuhoutui vasta jatkosodassa 1944. Heikki Ukkonen myi myöhemmin osuutensa Myöhäsille, joita oli kolme veljestä: Elias (01.09.1862-03.06.1918), [[T1236|Jooseppi (14.12.1864-14.01.1953)]] ja [[T1001|Heikki (13.08.1870-03.03.1924)]] Myöhänen. Elias Myöhäsen perilliset luovuttivat edelleen osuutensa kahdelle viimeksi mainitulle.</div></td></tr>
<!-- diff generator: internal 2024-03-28 13:12:26 -->
</table>Kalevi.hyytiahttp://www.metsapirtti.net/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rit&diff=13104&oldid=prevKalevi.hyytia: /* Metsäpirtin myllärit */2018-04-13T12:39:18Z<p><span class="autocomment">Metsäpirtin myllärit</span></p>
<table style="background-color: white; color:black;">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 13. huhtikuuta 2018 kello 12.39</td>
</tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Werner Maurits Heikinpk Waani (1876-)</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Werner Maurits Heikinpk Waani (1876-)</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** myllärinä 1907-1908</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** myllärinä 1907-1908</div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">*** Werner Maurits Waani on syntynyt Tyrväällä 1876. Hän saapuu perheineen Vesilahdesta keväällä 1907 Koselaan, jossa toimii myllärinä vuoden ajan palaten Vesilahteen maaliskuussa 1908. Wernerin vaimona on Tilda Juhontytär (s. 1882).</ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Toivo Aleksanteri Martelius (1889- )</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Toivo Aleksanteri Martelius (1889- )</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** myllärinä 1915-1924</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** myllärinä 1915-1924</div></td></tr>
<!-- diff generator: internal 2024-03-28 13:12:26 -->
</table>Kalevi.hyytiahttp://www.metsapirtti.net/wiki/index.php?title=Myll%C3%A4rit&diff=13103&oldid=prevKalevi.hyytia: /* Metsäpirtin myllärit */2018-04-13T11:21:09Z<p><span class="autocomment">Metsäpirtin myllärit</span></p>
<table style="background-color: white; color:black;">
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 13. huhtikuuta 2018 kello 11.21</td>
</tr>
<tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 29:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 29:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** myllärinä 1893-1899</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** myllärinä 1893-1899</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** Juho on syntynyt Ylikannuksessa, josta hän saapui vanhempiensa mukana Rautuun 1876. Juho avioitui Sakkolan Kiviniemessä asuvan Lovisan Lampun (1868-1949). Perhe asui muutaman vuoden Kiviniemessä, josta muuttivat 1893 Koselaan.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** Juho on syntynyt Ylikannuksessa, josta hän saapui vanhempiensa mukana Rautuun 1876. Juho avioitui Sakkolan Kiviniemessä asuvan Lovisan Lampun (1868-1949). Perhe asui muutaman vuoden Kiviniemessä, josta muuttivat 1893 Koselaan.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>-</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>** Matti Matinpk Timperi (1857- )</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>** Matti Matinpk Timperi (1857- )<ins class="diffchange diffchange-inline">. </ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** myllärinä 1899-1905</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** myllärinä 1899-1905</div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">*** Matti Timperi oli syntynyt Somerolla 1857. Hän saapui aikanaan Rautuun, avioitui Anna-Maria Äikkään kanssa ja muutti 1895 Riiskaan, jossa toimi myllärinä. Matti muutti perheineen 1899 Koselaan, jossa toimi myllärinä vuoteen 1905, jolloin palasivat takaisin Sakkolaan.</ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Werner Maurits Heikinpk Waani (1876-)</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>** Werner Maurits Heikinpk Waani (1876-)</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** myllärinä 1907-1908</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*** myllärinä 1907-1908</div></td></tr>
<!-- diff generator: internal 2024-03-28 13:12:26 -->
</table>Kalevi.hyytia