Pihlainen

Metsapirtti

Versio 15. tammikuuta 2016 kello 07.20

Pihlainen sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa. Pihlainen oli iso kylä, ennen talvisodan alkamista kylässä oli 73 taloa. Talvisodan syttyessä Pihlaisissa oli taloja 72 ja asukkaita 345.

Pihlainen nyt

Pihlaisten kylä tuhoutui täysin sotien aikana ja nyt se on umpeen kasvavaa peltoa. Vanhaa suomalaista rakennuskantaa ei jäänyt jäljelle mitään. Raunioiden kivijalat koottiin puskutraktoreilla kasoihin. Niitä käytettiin rakennusmateriaalina Punainen lokakuu nimiseen kolhoosiin. Kolhoosin asukkaat tulivat Kirovin alueelta Ukrainasta. Kolhoosi käytti Pihlaisten maita viljelyksiin, mutta jo 1950 kolhoosin tilalle rakennettiin ohjustukikohta.

Pietarin suojaksi tai peräti mahdollisia hyökkäysiskuja varten rakennettu laaja ohjustukikohta on Karjalan laajin laatuaan. Sinne johtaa vanhan rajan suunnalta kestävä betonitie. Syrjäisellä Kivennavan metsäalueella rakennettiin useiden neliökilometrien suljettu alue, jossa säilytettiin ohjuksia. Sokkeloiset betonitiet johtavat kuuden ympyrätien alueelle: kullakin on viisi pyöreätä hallia. Jokaiseen mahtuu viisi vaunua. Yhteensä alueella säilytettiin 150 aseistettua kulkuneuvoa. Nyt tukikohdn laaja alue on hylätty ja tyhjillään. Aitojen takana on rikottuna kasarmit, saunarakennus ja muut talot. Myös kylän kulttuuritalo on raunioina. Maastoon piiloutuvat noin 18 metriä syvät ohjussiilot. 80-luvun Kannaksen maantiekarttaan on kylän kohdalle merkitty ”pioneerileiri”. Kasarmialueelta on löytynyt päiväkirja, jonka mukaan alueen varusmiehet, Roshko ja Ivanov, saivat varustäydennyksen 17. päivänä tammikuuta vuonna 1998. Sen jälkeen ei ole merkintöjä.

Vain viereinen kerrostaloalue on asuttu. Osa rakennuksista rapautuu tyhjillään, mutta suuressa osassa kerrostaloista asutaan. Alueella on nykyisin taas toimiva kauppakin. Suurin osa entisen Pihlaisten kylän alueesta sijoittuu Malinovkan kylän pohjoispuolelle. Sinne pääsee kävellen metsän halki polkuja pitkin entisen ohjustukikohdan portin kautta.

Pihlaisten historiaa

Pihlaisten historiaa

Autonomian ja itsenäisyyden aika

Pihlainen henkikirjoissa 1818-1930

Pihlainen Vanhan Suomen asiakirjoissa

Suurten Kuolonvuosien jälkeinen maakirja 1707 kertoo Kirjavaisten viljelevän yksin kylää. Isonvihan jälkeen kylässä on kolme tilaa, joista 2 Kirjavaisilla ja yksi Iivosella. Pihlainen Vanhan Suomen asiakirjoissa

Pihlainen Ruotsin vallan aikana

Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. 1500-luvun lopussa maahan kaivettu iso rahakätkö löytyi vuonna 1910. Oliko kätkijä Harsiainen, Sutelainen vai Torkko? Henkikirjassa veroja maksaneet tilat olivat Aholla ja Sutelaisella.

Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa 1600-luvun alkupuolen. Vuosisadan puolivälissä uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat autioituivat.

Vuonna 1677 Kirjavaisten veljekset Matti, Pietari, Tuomas, Juho ja Jonas muuttivat Pihlaisiin ja ottivat haltuunsa siellä olleet autiot. Kolme heistä jäi asumaan kylään perheineen. Ruotsin vallan loppuessa Pihlaisissa oli kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja.

Linkkejä