Pihlaisten historiaa

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
-
 
== Ruotsin vallan aika ==
== Ruotsin vallan aika ==
-
Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. 1500-luvun lopussa maahan kaivettu iso rahakätkö löytyi vuonna 1910. Oliko kätkijä Harsiainen, Sutelainen vai Torkko? Henkikirjassa veroja maksaneet tilat olivat Aholla ja Sutelaisella.
+
Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa 1600-luvun alkupuolen. Vuosisadan puolivälissä uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat autioituivat. Ruotsin vallan loppuessa Pihlaisissa oli kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja.
-
 
+
-
Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa 1600-luvun alkupuolen. Vuosisadan puolivälissä uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat autioituivat. Ruotsin vallan loppuessa Pihlaisissa oli kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja.
+
==== Lähteitä ====
==== Lähteitä ====
Rivi 15: Rivi 12:
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2544706 Jääsken ja Äyräpään voutikuntien maakirja ja tilikirja 1620 Arkistolaitos]
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2544706 Jääsken ja Äyräpään voutikuntien maakirja ja tilikirja 1620 Arkistolaitos]
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2553177 Viipurin ja Savonlinnan läänien maakirja 1625 Arkistolaitos]
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2553177 Viipurin ja Savonlinnan läänien maakirja 1625 Arkistolaitos]
-
----
 
==Vanhan Suomen aika==
==Vanhan Suomen aika==
Suurten Kuolonvuosien jälkeinen maakirja 1707 kertoo Kirjavaisten viljelevän yksin kylää. Isonvihan jälkeen kylässä on kolme tilaa, joista 2 Kirjavaisilla ja yksi Iivosella.  
Suurten Kuolonvuosien jälkeinen maakirja 1707 kertoo Kirjavaisten viljelevän yksin kylää. Isonvihan jälkeen kylässä on kolme tilaa, joista 2 Kirjavaisilla ja yksi Iivosella.  
-
==== Lähteitä ====
 
-
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13035732 Viipurin läänin maakirja ja väestöluettelo 1723 Arkistolaitos]  
+
* [[Pihlainen1700|Pihlainen 1700-1720]]  
-
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12752875 Revisiopöytäkirja, joka sisältää Viipurin ja Käkisalmen provinssien maakirjan 1727 Arkistolaitos]
+
* [[Pihlainen1720|Pihlainen 1720-1740]]
 +
* [[Pihlainen1740|Pihlainen 1740-1760]]
 +
* [[Pihlainen1760|Pihlainen 1760-1780]]
 +
* [[Pihlainen1780|Pihlainen 1780-1800]]
 +
* [[Pihlainen1800|Pihlainen 1800-1820]]
 +
* [[Pihlainen1820|Pihlainen 1820-1840]]
 +
* [[Pihlainen1840|Pihlainen 1840-1860]]
 +
* [[Pihlainen1860|Pihlainen 1860-1880]]
 +
* [[Pihlainen1880|Pihlainen 1880-1900]]
 +
* [[Pihlainen1900|Pihlainen 1900-1920]]
 +
* [[Pihlainen1920|Pihlainen 1920-1940]]
 +
 
 +
 
 +
 
 +
 
 +
 
----
----

Versio 17. tammikuuta 2016 kello 04.26

Sisällysluettelo

Ruotsin vallan aika

Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa 1600-luvun alkupuolen. Vuosisadan puolivälissä uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat autioituivat. Ruotsin vallan loppuessa Pihlaisissa oli kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja.

Lähteitä

Vanhan Suomen aika

Suurten Kuolonvuosien jälkeinen maakirja 1707 kertoo Kirjavaisten viljelevän yksin kylää. Isonvihan jälkeen kylässä on kolme tilaa, joista 2 Kirjavaisilla ja yksi Iivosella.






Suomen Suuriruhtinaskunnassa

Pihlaisten kylän väestö oli kasvanut 1700-luvulla merkittävästi. Kylässä asui useita uusia sukuja, jotka etupäässä olivat syntyneet kotivävyiksi tulleiden nuorten miesten tuomina. Muutama uusi perhekin muutti Pihlaisiin, mikä sekin laajensi nimistöä. Isojako suoritettiin Pihlaisissa 1889-1894.

Lähteitä


Itsenäinen Suomi

Vuonna 1910 huhtikuussa löytyi Kivennavan Pihlaisten kylässä rahakätkö Mikko Äkrään pihamaalta. Pihalta poistettiin suuri kivi räjäyttämällä. Vaimea jysähdys ja maan tärähtely kertoi kyläläisille Mikon pihakiven haljenneen useiksi lohkareiksi. Kun näitä lohkareita sitten ryhdyttiin miehissä siirtelemään huomasi Mikon vaimon veljenpoika 15-vuotias Johannes Holttinen maassa jotain mielenkiintoista. Löytö osoittautui lahonneeksi lieriöksi, joka oli täytetty toisiinsa kiinni juuttuneilla homehtuneilta vaikuttavilta pyöreillä litteillä metallikappaleilla. Oli joukossa joku neliskulmainenkin. Johanneksen löytämä lieriö arvattiin jonkinlaiseksi rahakätköksi, mutta kolikot olivat kovin kummallisia. Niitä oli eri kokoisia ja muodoiltaan kovin epäsäännöllisiä, täynnä outoja kuvioita. Myöhemmin selvisi, että tämä hopea-aarre, yhteensä 53 kolikkoa, oli ollut Äkrään Mikon pihamaalla kiven alla yli kolmesataa vuotta.


Lähteitä


Pihlainen Pihlaisten talot 1939 Pihlaisten suvut Pihlainen nyt

Henkilökohtaiset työkalut