Pihlaisten historiaa

Metsapirtti

Versio 18. tammikuuta 2016 kello 07.17 (näytä lähdekoodi) Pekka (keskustelu | muokkaukset) ← Vanhempi muutos		Versio 18. tammikuuta 2016 kello 07.48 (näytä lähdekoodi) Pekka (keskustelu | muokkaukset) Uudempi muutos →
Rivi 5:		Rivi 5:
	* [[Pihlainen1600|Pihlainen 1600-luvulla]]		* [[Pihlainen1600|Pihlainen 1600-luvulla]]
-	==== Lähteitä ====
-
-	* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3036174 Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1580 Arkistolaitos]
-	* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2519681 Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1603 Arkistolaitos]
-	* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2507600 Äyräpään voutikunnan maakirja 1604 Arkistolaitos]
-	* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2514648 Äyräpään voutikunnan maakirja 1606-1607 Arkistolaitos]
-	* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2544706 Jääsken ja Äyräpään voutikuntien maakirja ja tilikirja 1620 Arkistolaitos]
-	* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2553177 Viipurin ja Savonlinnan läänien maakirja 1625 Arkistolaitos]
	== 1700-1940 ==		== 1700-1940 ==

---

Versio 18. tammikuuta 2016 kello 07.48

Ennen 1700-lukua

Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa 1600-luvun alkupuolen. Vuosisadan puolivälissä uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat autioituivat. Ruotsin vallan loppuessa Pihlaisissa oli kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja.

• Pihlainen 1500-luvulla
• Pihlainen 1600-luvulla

1700-1940

Ruotsin vallan aika päättyi isovihaan. Seuraavan vuosisadan Viipurin lääni oli erillään muusta Suomesta, osa Venäjää. Venäjän valloitettua Suomen Ruotsilta tämä Vanhaksi Suomeksi nimetty alue liitettiin Suomen Suuriruhtinaskuntaan.

Pihlainen sijaitsi Kivennavan länsiosassa Muolaan pitäjän rajalla, mutta sitäkin koski nyt nouseva rajariita. Kivennapa oltiin liittämässä toistuvasti Pietarin kuvernementtiin, siis Suomesta osaksi Venäjää, Inkerinmaahan. Vasta Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauhansopimus päätti tämän epävarmuuden.

• Pihlainen 1700-1720
• Pihlainen 1720-1740
• Pihlainen 1740-1760
• Pihlainen 1760-1780
• Pihlainen 1780-1800
• Pihlainen 1800-1820
• Pihlainen 1820-1840
• Pihlainen 1840-1860
• Pihlainen 1860-1880
• Pihlainen 1880-1900
• Pihlainen 1900-1920
• Pihlainen 1920-1940

Kivennavan kylät

Pihlainen

Pihlaisten talot 1939

Pihlaisten suvut

Pihlainen nyt