Pihlaisten historiaa
Metsapirtti
(→1700-1800) |
|||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
== 1700-1800 == | == 1700-1800 == | ||
| - | + | Viipurin lääni erillään muusta Suomesta, osa Venäjää. | |
* [[Pihlainen1700|Pihlainen 1700-1720]] | * [[Pihlainen1700|Pihlainen 1700-1720]] | ||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
* [[Pihlainen1740|Pihlainen 1740-1760]] | * [[Pihlainen1740|Pihlainen 1740-1760]] | ||
* [[Pihlainen1760|Pihlainen 1760-1780]] | * [[Pihlainen1760|Pihlainen 1760-1780]] | ||
| - | * [[Pihlainen1780|Pihlainen 1780-1800]] | + | * [[Pihlainen1780|Pihlainen 1780-1800]] |
== 1800-1940 == | == 1800-1940 == | ||
Versio 18. tammikuuta 2016 kello 12.06
Ennen 1700-lukua
Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa 1600-luvun alkupuolen. Vuosisadan puolivälissä uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat autioituivat. Ruotsin vallan loppuessa Pihlaisissa oli kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja.
1700-1800
Viipurin lääni erillään muusta Suomesta, osa Venäjää.
1800-1940
Venäjän valloitettua Suomen Ruotsilta Vanhaksi Suomeksi nimetty alue liitettiin Suomen Suuriruhtinaskuntaan. Kivennapa pyrittiin toistuvasti liittämässä Pietarin kuvernementtiin, siis Suomesta osaksi Venäjää, Inkerinmaahan. Pihlainen sijaitsi Muolaan pitäjän rajalla, mutta sekin oli Kivennavan kylänä tämän rajariidan kohteena. Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauhansopimus määritteli alueen kuuluvan Suomelle. Moskovan välirauha 1944 vei sen Suomelta pois.
- Pihlainen 1800-1820
- Pihlainen 1820-1840
- Pihlainen 1840-1860
- Pihlainen 1860-1880
- Pihlainen 1880-1900
- Pihlainen 1900-1920
- Pihlainen 1920-1940
| Kivennavan kylät | Pihlainen | Pihlaisten talot 1939 | Pihlaisten suvut | Pihlainen nyt |
