Pihlaisten historiaa

Metsapirtti

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ruotsin vallan aika)
(1800-1940)
 
(Versioiden välissä 14 muuta muokkausta.)
Rivi 1: Rivi 1:
-
----
+
== Ennen 1700-lukua ==
 +
Ruotsin vallan aika
-
==Ruotsin vallan aika==
+
* [[Pihlainen1500|Pihlainen 1500-luvulla]]
-
Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. 1500-luvun lopussa maahan kaivettu iso rahakätkö löytyi vuonna 1910. Oliko kätkijä Harsiainen, Sutelainen vai Torkko? Henkikirjassa veroja maksaneet tilat olivat Aholla ja Sutelaisella.
+
* [[Pihlainen1600|Pihlainen 1600-luvulla]]
-
Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa 1600-luvun alkupuolen. Vuosisadan puolivälissä uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat autioituivat. Ruotsin vallan loppuessa Pihlaisissa oli kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja.
+
== 1700-1800 ==
 +
Viipurin lääni erillään muusta Suomesta, osa Venäjää.  
-
==== Lähteitä ====
+
* [[Pihlainen1700|Pihlainen 1700-1720]]
 +
* [[Pihlainen1720|Pihlainen 1720-1740]]
 +
* [[Pihlainen1740|Pihlainen 1740-1760]]
 +
* [[Pihlainen1760|Pihlainen 1760-1780]]
 +
* [[Pihlainen1780|Pihlainen 1780-1800]]
-
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3036169 Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1580 Arkistolaitos]
+
== 1800-1940 ==
-
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2519681 Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1603 Arkistolaitos]
+
Vanhaksi Suomeksi nimetty Viipurin lääni liitettiin Suomen Suuriruhtinaskuntaan. Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauhansopimus määritteli alueen kuuluvan Suomelle.
-
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2507600 Äyräpään voutikunnan maakirja 1604 Arkistolaitos]
+
-
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2514648 Äyräpään voutikunnan maakirja 1606-1607 Arkistolaitos]
+
-
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2544706 Jääsken ja Äyräpään voutikuntien maakirja ja tilikirja 1620 Arkistolaitos]
+
-
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2553177 Viipurin ja Savonlinnan läänien maakirja 1625 Arkistolaitos]
+
-
----
+
-
==Vanhan Suomen aika==
+
* [[Pihlainen1800|Pihlainen 1800-1820]]
-
Suurten Kuolonvuosien jälkeinen maakirja 1707 kertoo Kirjavaisten viljelevän yksin kylää. Isonvihan jälkeen kylässä on kolme tilaa, joista 2 Kirjavaisilla ja yksi Iivosella.
+
* [[Pihlainen1820|Pihlainen 1820-1840]]
 +
* [[Pihlainen1840|Pihlainen 1840-1860]]
 +
* [[Pihlainen1860|Pihlainen 1860-1880]]
 +
* [[Pihlainen1880|Pihlainen 1880-1900]]
 +
* [[Pihlainen1900|Pihlainen 1900-1920]]
 +
* [[Pihlainen1920|Pihlainen 1920-1940]]
-
==== Lähteitä ====
 
-
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13035732 Viipurin läänin maakirja ja väestöluettelo 1723 Arkistolaitos]
 
-
* [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12752875 Revisiopöytäkirja, joka sisältää Viipurin ja Käkisalmen provinssien maakirjan 1727 Arkistolaitos]
 
-
----
 
-
 
-
==Suomen Suuriruhtinaskunnassa==
 
-
Pihlaisten kylän väestö oli kasvanut 1700-luvulla merkittävästi. Kylässä asui useita uusia sukuja, jotka etupäässä olivat syntyneet kotivävyiksi tulleiden nuorten miesten tuomina. Muutama uusi perhekin muutti Pihlaisiin, mikä sekin laajensi nimistöä. Isojako suoritettiin Pihlaisissa 1889-1894.
 
-
 
-
==== Lähteitä ====
 
-
*[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=344295 Henkikirja 1820-Kansallisarkisto]
 
-
*[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=357432 Henkikirja 1840-Kansallisarkisto]
 
-
*[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=375060 Henkikirja 1860-Kansallisarkisto]
 
-
*[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=386077 Henkikirja 1880-Kansallisarkisto]
 
-
*[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735921 Henkikirja 1900-Kansallisarkisto]
 
-
----
 
-
 
-
==Itsenäinen Suomi==
 
-
 
-
 
-
 
-
==== Lähteitä ====
 
-
* Viipurin läänin henkikirjat ovat kaikki [http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/lomakkeet digitoituina Kansallisarkistossa vuosilta 1917-1944]. Niiden käyttö edellyttää käyttölupahakemusta ja niitä voi tarkastella sen jälkeen Arkistolaitoksella.
 
-
*
 
-
----
 
{| width=100%  
{| width=100%  
|-
|-
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlainen]]
+
|width:20% bgcolor=#ccff99 align=center|[[Kivennavan kylät]]
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisten talot 1939]]
+
|width:20% bgcolor=#ccff99 align=center|[[Pihlainen]]
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisten suvut]]
+
|width:20% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisten talot 1939]]
-
|width:25% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlainen nyt]]
+
|width:20% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlaisten suvut]]
 +
|width:20% bgcolor=#ccffcc align=center|[[Pihlainen nyt]]
|}
|}
-
----
 

Nykyinen versio 18. tammikuuta 2016 kello 12.10

Ennen 1700-lukua

Ruotsin vallan aika

1700-1800

Viipurin lääni erillään muusta Suomesta, osa Venäjää.

1800-1940

Vanhaksi Suomeksi nimetty Viipurin lääni liitettiin Suomen Suuriruhtinaskuntaan. Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauhansopimus määritteli alueen kuuluvan Suomelle.



Kivennavan kylät Pihlainen Pihlaisten talot 1939 Pihlaisten suvut Pihlainen nyt
Henkilökohtaiset työkalut