Pihlaisten historiaa
Metsapirtti
(→Ruotsin vallan aika) |
(→Itsenäinen Suomi) |
||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
==Itsenäinen Suomi== | ==Itsenäinen Suomi== | ||
| - | + | Vuonna 1910 huhtikuussa löytyi Kivennavan Pihlaisten kylässä rahakätkö Mikko Äkrään pihamaalta. Pihalta poistettiin suuri kivi räjäyttämällä. Vaimea jysähdys ja maan tärähtely kertoi kyläläisille Mikon pihakiven haljenneen useiksi lohkareiksi. Kun näitä lohkareita sitten ryhdyttiin miehissä siirtelemään huomasi Mikon vaimon veljenpoika 15-vuotias Johannes Holttinen maassa jotain mielenkiintoista. Löytö osoittautui lahonneeksi lieriöksi, joka oli täytetty toisiinsa kiinni juuttuneilla homehtuneilta vaikuttavilta pyöreillä litteillä metallikappaleilla. Oli joukossa joku neliskulmainenkin. Johanneksen löytämä lieriö arvattiin jonkinlaiseksi rahakätköksi, mutta kolikot olivat kovin kummallisia. Niitä oli eri kokoisia ja muodoiltaan kovin epäsäännöllisiä, täynnä outoja kuvioita. Myöhemmin selvisi, että tämä hopea-aarre, yhteensä 53 kolikkoa, oli ollut Äkrään Mikon pihamaalla kiven alla yli kolmesataa vuotta. | |
Versio 27. joulukuuta 2015 kello 17.04
Sisällysluettelo |
Ruotsin vallan aika
Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. 1500-luvun lopussa maahan kaivettu iso rahakätkö löytyi vuonna 1910. Oliko kätkijä Harsiainen, Sutelainen vai Torkko? Henkikirjassa veroja maksaneet tilat olivat Aholla ja Sutelaisella.
Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa 1600-luvun alkupuolen. Vuosisadan puolivälissä uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat autioituivat. Ruotsin vallan loppuessa Pihlaisissa oli kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja.
Lähteitä
- Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1580 Arkistolaitos
- Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1603 Arkistolaitos
- Äyräpään voutikunnan maakirja 1604 Arkistolaitos
- Äyräpään voutikunnan maakirja 1606-1607 Arkistolaitos
- Jääsken ja Äyräpään voutikuntien maakirja ja tilikirja 1620 Arkistolaitos
- Viipurin ja Savonlinnan läänien maakirja 1625 Arkistolaitos
Vanhan Suomen aika
Suurten Kuolonvuosien jälkeinen maakirja 1707 kertoo Kirjavaisten viljelevän yksin kylää. Isonvihan jälkeen kylässä on kolme tilaa, joista 2 Kirjavaisilla ja yksi Iivosella.
Lähteitä
- Viipurin läänin maakirja ja väestöluettelo 1723 Arkistolaitos
- Revisiopöytäkirja, joka sisältää Viipurin ja Käkisalmen provinssien maakirjan 1727 Arkistolaitos
Suomen Suuriruhtinaskunnassa
Pihlaisten kylän väestö oli kasvanut 1700-luvulla merkittävästi. Kylässä asui useita uusia sukuja, jotka etupäässä olivat syntyneet kotivävyiksi tulleiden nuorten miesten tuomina. Muutama uusi perhekin muutti Pihlaisiin, mikä sekin laajensi nimistöä. Isojako suoritettiin Pihlaisissa 1889-1894.
Lähteitä
- Henkikirja 1820-Kansallisarkisto
- Henkikirja 1840-Kansallisarkisto
- Henkikirja 1860-Kansallisarkisto
- Henkikirja 1880-Kansallisarkisto
- Henkikirja 1900-Kansallisarkisto
Itsenäinen Suomi
Vuonna 1910 huhtikuussa löytyi Kivennavan Pihlaisten kylässä rahakätkö Mikko Äkrään pihamaalta. Pihalta poistettiin suuri kivi räjäyttämällä. Vaimea jysähdys ja maan tärähtely kertoi kyläläisille Mikon pihakiven haljenneen useiksi lohkareiksi. Kun näitä lohkareita sitten ryhdyttiin miehissä siirtelemään huomasi Mikon vaimon veljenpoika 15-vuotias Johannes Holttinen maassa jotain mielenkiintoista. Löytö osoittautui lahonneeksi lieriöksi, joka oli täytetty toisiinsa kiinni juuttuneilla homehtuneilta vaikuttavilta pyöreillä litteillä metallikappaleilla. Oli joukossa joku neliskulmainenkin. Johanneksen löytämä lieriö arvattiin jonkinlaiseksi rahakätköksi, mutta kolikot olivat kovin kummallisia. Niitä oli eri kokoisia ja muodoiltaan kovin epäsäännöllisiä, täynnä outoja kuvioita. Myöhemmin selvisi, että tämä hopea-aarre, yhteensä 53 kolikkoa, oli ollut Äkrään Mikon pihamaalla kiven alla yli kolmesataa vuotta.
Lähteitä
- Viipurin läänin henkikirjat ovat kaikki digitoituina Kansallisarkistossa vuosilta 1917-1944. Niiden käyttö edellyttää käyttölupahakemusta ja niitä voi tarkastella sen jälkeen Arkistolaitoksella.
| Pihlainen | Pihlaisten talot 1939 | Pihlaisten suvut | Pihlainen nyt |
