Pihlaisten historiaa

Metsapirtti

Ennen 1700-lukua

Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa 1600-luvun alkupuolen. Vuosisadan puolivälissä uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat autioituivat. Ruotsin vallan loppuessa Pihlaisissa oli kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja.

Lähteitä

• Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1580 Arkistolaitos
• Äyräpään voutikunnan maakirja ja tilikirja 1603 Arkistolaitos
• Äyräpään voutikunnan maakirja 1604 Arkistolaitos
• Äyräpään voutikunnan maakirja 1606-1607 Arkistolaitos
• Jääsken ja Äyräpään voutikuntien maakirja ja tilikirja 1620 Arkistolaitos
• Viipurin ja Savonlinnan läänien maakirja 1625 Arkistolaitos

1700-1940

Ruotsin vallan aika päättyi isovihaan. Seuraavan vuosisadan Viipurin lääni oli erillään muusta Suomesta, osa Venäjää. Venäjän valloitettua Suomen Ruotsilta tämä Vanhaksi Suomeksi nimetty alue liitettiin Suomen Suuriruhtinaskuntaan.

Pihlainen sijaitsi Kivennavan länsiosassa Muolaan pitäjän rajalla, mutta sitäkin koski nyt nouseva rajariita. Kivennapa oltiin liittämässä toistuvasti Pietarin kuvernementtiin, siis Suomesta osaksi Venäjää, Inkerinmaahan. Vasta Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauhansopimus päätti tämän epävarmuuden.

• Pihlainen 1700-1720
• Pihlainen 1720-1740
• Pihlainen 1740-1760
• Pihlainen 1760-1780
• Pihlainen 1780-1800
• Pihlainen 1800-1820
• Pihlainen 1820-1840
• Pihlainen 1840-1860
• Pihlainen 1860-1880
• Pihlainen 1880-1900
• Pihlainen 1900-1920
• Pihlainen 1920-1940