Pihlaisten historiaa

Metsapirtti

Versio hetkellä 27. joulukuuta 2015 kello 16.35 – tehnyt Pekka (keskustelu | muokkaukset)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Sisällysluettelo

1 Ruotsin vallan aika
- 1.1 Lähteitä
2 Vanhan Suomen aika
- 2.1 Lähteitä
3 Suomen Suuriruhtinaskunnassa
- 3.1 Lähteitä
4 Itsenäinen Suomi
- 4.1 Lähteitä

Ruotsin vallan aika

Pihlaisissa oli voudintileissä 1595 Harsiainen, Sutelainen ja Torkko. Henkikirjassa veroja maksaneet tilat olivat Aholla ja Sutelaisella. Vuosisadan vaihtuessa tiloja tuli lisää, autioitakin oli toistakymmentä. Suvut Varvas, Harsia ja Värsiä jakoivat kylää, jossa oli 4-6 taloa 1600-luvun alkupuolen. Vuosisadan puolivälissä uutena kylässä on kapteeniluutnantti Patkulin tila. Patkulin tilalle asettuivat Kirjavaiset. Varpaan ja Värsiän tilat autioituivat. Ruotsin vallan loppuessa Pihlaisissa oli kolme tilaa. Nimismies Yrjö Iisakinpojan, Matti Heikinpoika Kirjaisen ja Lauri Riikosen. Kirjavaiset viljelivät Patkulin, Harsian ja Varpaan tiloja.

Lähteitä

Vanhan Suomen aika

Suurten Kuolonvuosien jälkeinen maakirja 1707 kertoo Kirjavaisten viljelevän yksin kylää. Isonvihan jälkeen kylässä on kolme tilaa, joista 2 Kirjavaisilla ja yksi Iivosella.

Lähteitä

Suomen Suuriruhtinaskunnassa

Pihlaisten kylän väestö oli kasvanut 1700-luvulla merkittävästi. Kylässä asui useita uusia sukuja, jotka etupäässä olivat syntyneet kotivävyiksi tulleiden nuorten miesten tuomina. Muutama uusi perhekin muutti Pihlaisiin, mikä sekin laajensi nimistöä. Isojako suoritettiin Pihlaisissa 1889-1894.

Lähteitä

Itsenäinen Suomi

Lähteitä

Viipurin läänin henkikirjat ovat kaikki digitoituina Kansallisarkistossa vuosilta 1917-1944. Niiden käyttö edellyttää käyttölupahakemusta ja niitä voi tarkastella sen jälkeen Arkistolaitoksella.

Pihlainen

Pihlaisten talot 1939

Pihlaisten suvut

Pihlainen nyt