Rajavartiolaitos

Metsapirtti

Versio hetkellä 2. helmikuuta 2017 kello 15.13 – tehnyt Kalevi.hyytia (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Taustaa

  • Metsäpirtin alue kuului ennen Stolbovan rauhaa v. 1617 silloiseen Venäjän valtioon. Vuonna 1500 laaditun verokirjan (Vatjan viidenneksen verokirja) mukaan Metsäpirtin alue kuului kyseiseen kyseiseen viidennekseen ja rajoittui etelässä Inkeriin rajan kulkiessa Tapparojaa pitkin länteen.
  • Kun Käkisalmen lääni ja Inkeri liitettiin Stolbovan rauhassa Ruotsiin, kyseinen 'raja' jäi edelleen voimaan.
  • Venäjän valloitettua Uudenkaupungin rauhassa 1721 takaisin Käkisalmen läänin ja Inkerin, jäi kyseinen raja edelleen voimaan Käkisalmen läänin ja Inkerin kesken.
  • Venäjän valloitettua Haminan rauhassa 1809 Ruotsin 5 itäisintä lääniä (eli Suomen alueen) ja liittäessään vallatut alueet ns. Vanhan Suomen yhteyteen sekä muodostettuaan Suomen suurruhtinaskunnan jäi tämä sama raja 'Suomen' ja 'Inkerin' väliseksi rajaksi.
  • Liikkumista tämän rajan yli säädettiin eri aikoina eri tavoin. 1800-luvulla kehittyi tullitoiminta, minkä tehtäväksi tuli valvoa rajan yli tapahtuvaa liikkumista ja tavaroiden kulkua.
  • Ennen Suomen itsenäistymistä (06.12.1917) Venäjällä oli kaikenlaista kuohuntaa. Tällöin ja välittömästi itsenäistymisen myötä tämän 'tullirajan' merkitys kasvoi voimakkaasti.
  • Suomen senaatti antoi 29.10.1918 päätöksen muodostaa ns 'rajamaa-vyöhyke' Neuvosto-Venäjää vasten. Tähän vyöhykkeeseen liitettiin luonnollissti myös Metsäpirtin kunta. Inkerin alueelta alkoi vyöryä suomalaisia (inkeriläisiä) pakolaisia yhä enemmän. Rajan valvontaa tehostettiin ja raja suljettiin käytännössä kokonaan 12.1.1919.

Ravartiolaitoksen perustaminen

Lähteitä

Etusivu Tulli Talot Väestö Zaporozhskoje
Henkilökohtaiset työkalut