Ahjärven historiaa
Metsapirtti
Ennen 1700-lukua
Ruotsin vallan aika. Ahjärvi on ollut suurimpia Kivennavan kyliä melko lähellä kirkonkylää. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Muutaman vuoden päästä lähes kaikki oli taas merkitty autioiksi. Kylässä oli 1630-luvun alussa kymmenkunta taloa. Vuonna 1648 kylää ei ollut, mutta jo kymmenen vuoden päästä taloja oli parikymmentä. Vuoteen 1680 mennessä talomäärä väheni, sitten kylä kasvoi parinkymmenen talon kyläksi. Suurien nälkävuosien ja Isonvihan aikoina vuosisadan vaihtuessa Ahjärven talomäärä puolittui.
1700-1800
Isonvihan jälkeen Viipurin lääni oli erillään muusta Suomesta, osa Venäjää.
1800-1940
Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana. Suomen itsenäistyminen ja Tarton rauhansopimus määritteli alueen kuuluvan Suomelle. Suomen itsenäistyttyä lukuisat venäläiset huvilat kylässä tyhjenivät ja rapistuivat. 1930-luvulla Ahjärvi oli Kivennavan isoimpia kyliä. Asukkaita oli viitisensataa ja taloja noin sata.
- Ahjärvi 1800-1820
- Ahjärvi 1820-1840
- Ahjärvi 1840-1860
- Ahjärvi 1860-1880
- Ahjärvi 1880-1900
- Ahjärvi 1900-1920
- Ahjärvi 1920-1940
| Kivennavan kylät | Ahjärvi | Ahjärven talot 1939 | Ahjärven suvut | Ahjärvi nyt |
