Kalastus

Metsapirtti

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Kalastuksen historiaa

Metsäpirtin kalastajaseura

Vuodet 1910-1920

Vuodet 1921-1925

  • 28.06.1922 Palkintoja kalastajain varusteista Maaseudun Sanomat
    • Metsäpirtin kalastajaseura sai II palkinnon (500 Smk) lohi- ja siikaverkoista sekä pitkästäsiimasta.
    • Jalmar Tauren isorysämallista II palkinnon (500 Smk).
  • 05.10.1922 Laatokan kalastus Käkisalmen Sanomat
    • Sekakomitea saanut sopimuksen valmiiksi
      • Suomalais-venäläinen sekakomitean istunnossa maanantaina päästiin yksimielisyyteen Laatokan kalastusta koskevassa kysymyksessä.
      • Tehdyn sopimuksen mukaan oikeutetaan molemmat puolet harjoittamaan kalastusta noin 30 * 35 kilometrin levyisellä alueella vesirajan molemmilla puolilla.
      • Yhteisen alueen raja vesirajan Suomen puolella kulkee Pyhäjärven pitäjästä sijaitsevasta Polvananniemestä Laatokan länsipuolelle Mantsinsaaren pohjoisen kärjen kautta Salmin pitäjässä olevaan Uuteenkylään Laatokan itärannalla.
      • Venäjän puoleisella alueella raja kulkee Morjanniemestä Laatokan länsipuolella Aunuksen joen suuhun Laatokan itärannalla.
      • Maallenousupaikat ovat Suomen puolella Sortanlahdessa Taipaleenjoen suun seutuvilla ja Mantsinsaaressa, sekä Venäjän puolella Miikkulaisen, Viteleen ja Tuuloksen jokien suilla. Näihin paikkoihin on sopimuspuolien kalastajilla oikeus nostaa maalle aluksensa ja pyydyksenä kuivamista ja korjaamista varten, sekä suolata ja säilyttää siellä saaliinsa poisvientiin asti.Kalastus yhteisellä alueella kestää toukok 1. p:stä marrask 15 p:ään.
      • Sittenkun hallitus on hyväksynyt sopimuksen allekirjoitetaan se sekakomiteassa.
  • 08.10.1922 Erivapaus pyydysten käytöstä Uusi Suomi
    • Kalastushallitus on myöntänyt päätöksellään Metsäpirtin kalastajaseuran jäsenille 4. pltä kuluvaa lokakuuta jäsenilleen toistaiseksi ja kunnes ehkä toisin määrätään käyttää Metsäpirtin pitäjän alueella Laatokassa Muikun ja kuoreen pyynnissä sellaisia nuottia, joissa perä on tavallista tiheämpi nimittäin solmuvälien luku puolen metrin pituisessa, suoraksi vedetyssä kudoksessa, silmäväli korkeintaan 75 mm.
  • 23.11.1922 Suomen ja Neuvosto-Wenäjän sopimus kalastuksesta Laatokalla Käkisalmen Sanomat
    • Tarton rauhansopimuksen 12 artiklan määräysten perusteella Suomalais-venäläisessä Keskussekakomiteassa lokak 28 p:nä allekirjoitettu sopimus Suomen ja Wenäjän välillä kalastuksen ja hylkeenpyynnin harjoittamisesta Laatokalla on yksi niistä, joihin Suomen puolisten etujen kannalta voidaan suhtautua tyydytyksellä. Tämä koskee erittäinkin pääkysymystä, kalastajien liikkumisoikeutta toiselle valtiolle kuuluvalla järvenosalla, missä kohden Suomen taholta sovitteluissa on koetettu päästä mahdollisuuden mukaan palautumaan ennen sotaa wallinneisiin kalastusoloihin Laatokalla, pääasiallisesti siinä annistuenkin. Saatiin sivituksi yhteisestä, Laatokan halki ulottuvasta, kahden puolen valtioiden välitä vesirajaa sijaitsevasta alueesta, missä sopimuksessa lähemmin mainituilla, alempana selostettavilla ehdoilla, suomalaiset oikeutetaan harjoittamaan kalastusta ja hylkeenpyyntiä Venäjän vesialueella ja päinvastoin.
    • teksti jatkuu ...
  • 01.01.1923 Metsäpirtin kalastajaseuran juhlat 26.08.1923 Suomen kalastuslehti no 4
  • 01.01.1923 Kalastusyhteenveto Laatokalta vuodelta 1922 Suomen kalastuslehti no 6
  • 30.10.1923 Laatokan kalastus Laatokka
    • Kalastustaloudellisia toimenpiteitä
      • Huomattavia kalastuskeskuksia, joissa kuitenkaan ei ole turvallisia satamia, ovat sitäpaitsi Saaroinen ja Tappari Metsäpirtin pitäjässä ja tulee Kalastushallitus aikanaan jättämään selostuksen satamaoloista siellä.
  • 01.01.1924 Metsäpirtin kalastajaseuran kesäjuhla 10.08.1923 Suomen kalastuslehti no 5
  • 01.01.1924 Aatami Hyytiä saanut Valtion kalastuspalkinnon 800 mk toiminnastaan vuodelta 1923 Fiskeritidskrift för Finland no 1
  • 22.03.1924 Kalastusmajakat ja -satamat Karjala
    • Kalastushallitukselle tekemässään anomuksessa on Metsäpirtin kalastajaseura esittänyt, että kalastuksen turvaamiseksi syksyiseen aikaan Laatokan lounaisrannikolla Puikkeenluodolle, sanotun pitäjän rannikon edustalla, rakennettaisiin kalastusloisto, jonka hoidosta kalastajaseura tulisi huolehtimaan. Suunnittelusta on Kalastushallitus pyytänyt Merenkulkuhallitukselta kustannusarviota, jonka saatua kysymys saatetaan Maatalousministeriön harkittavaksi.
    • Metsäpirtin kalastajaseura on kääntynyt Maataloushallituksen puoleen anoen, että Valtion puolesta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin kalastus- ja hätäsanoman perustamiseksi paikkakunnalle. Tarkoitukseen sopiva paikka olisi Saaroisten kylän kohdalla olevan Saunaniemen lähellä. Paikalla on jo 1916 Valtion puolesta toimitettu tutkimus, mutta lienee asia jostain syystä unohtunut.
  • 03.04.1924 Laatokan Kalastajain yhteistoiminta Maakansa
    • Metsäpirtin kalastusseuralla oli viime sunnuntaina kokous Metsäpirtin Saaroisissa. Kokouksessa käsiteltiin Metsäpirtin kalastajaseuran liittymisestä Laatokan kalastajaseurojen liittoon. Liiton johtokuntaan valittiin Metsäpirtin kalastajaseuran edustajaksi seuran esimies Aatami Hyytiä ja varalle kalastaja Jalmari Tauren.
  • Metsäpirtin Kalastajaseuran kesäjuhla Käkisalmen Sanomat
    • Kesäjuhlaa vietetään ensi sunnuntainen Saaroisten Lottain saarella.
  • 01.01.1925 Valtion Igolka-nimisen kalastuspaikan (Taipaleen joen suussa Laatokassa) käyttö Suomen kalastuslehti no 3
    • Todettiin, että kyseinen kalastuspaikka on annettu vuokralle vuoteen 1929 asti.
    • Kalastussatama Metsäpirtin rannikolle, Laatokalla:
      • Edustaja J. Helo on jättänyt kuluvana vuonna kokoontuvalle eduskunnalle anomusehdotuksen, ehdottaen siinä, että eduskunta päättäisi 1926 vuoden talousarviossa osoittaa 1 milj. markan määrärahan kalastus- ja hätäsataman rakentamista varten Laatokan rannikolle Metsäpirtin pitäjään Saaroisten kylän kohdalle.
    • 01.01.1925 Laatokan kalastussopimuksen täydentäminen Suomen kalastuslehti no 3
      • Tarton rauhansopimukseen perustuvassa, viime vuoden heinäkuussa voimaanastuneessa Suomen ja Venäjän välisesä erikoisessa sopimuksessa kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä Laatokalla on mm määrätty, mihin mihin paikkoihin kalastellessaan ja hylkeitä pyytäessään suomalaiset Venäjän puolella ja venäläiset Suomen puolella saavat nousta maihin. Tällainen paikka Laatokan kaakkoisella rannikolla on Miikkulaisen joen suu.
    • 01.01.1925 Valtio ostanut kalastajia varten maallenousupaikkoja Laatokan saarilla Suomen kalastuslehti no 3
  • 01.01.1925 Suomalaisten kalastusoikeus Venäjän vesialueella Laatokalla Suomen kalastuslehti no 5
    • Kannaksen ja Salmin rajakomendanttien maataloushallituksen kalatalousosastolle tulleiden ilmoitusten on mainituista rajavartioista annettu lupaliput kalastukseen tämän vuoden pyyntikauden ajaksi (1. pv:stä toukokuuta 15. pv:ään marraskuuta) Venäjän puoleisella sovitulla alueella Laatokalle kaikkiaan 149 henkilölle, kuuluen 80 venekuntaan. Luvan saaneista kalastajista on kotoisin Metsäpirtistä 130, Salmista 10, Sakkolasta 7 ja Pyhäjärveltä 2 henkilöä. Miikkulaisenjoen lisäksi kalastajat saavat käyttää maihinnousupaikkoina Kaaveninkylän rantaa ja Morjanlahtea.
    • 01.01.1925 Laatokan Kalastajaseurain liiton kokous 28.02.1924 Suomen kalastuslehti no 5
  • 01.01.1925 Laatokan Suomen puoleisen alueen rannikolle on perustettu kalastusvakuutusyhdistys Suomen kalastuslehti no 6-7
  • 01.01.1925 Metsäpirtin kalastajaseura on anonut kalastajasataman rakentamista Saaroisten kylään Saunaniemen pohjoispuolelle Suomen kalastuslehti 8-9
  • 01.01.1925 Metsäpirttiläiset maakauppiaat Helsingin uusi liikekalenteri
  • 01.01.1925 Eliel Wartiainen: Laatokan rannikko Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja
    • Laaja kirjoitus Laatokasta
      • ...
  • 17.01.1925 Kalastusolot Laatokalla Käkisalmen Sanomat
    • Kalastussopimukseen Venäjän kanssa saata korjauksia. Viime vuoden saalis keskinkertainen tai sitäkin huonompi. Toimenpiteitä kalastajien taloudellisen ja ammatillisen tason kohottamiseksi tarvitaan.
      • Kalastus Laatokalla eroaa niin pyyntitapaan ja -välineisiin kuin saaliin laatuunkin nähden suuresti vastaavista oloista Suomenlahdella. Kun Suomenlahden kalastajain ansiot pääasiallisesti riippuvat silakkaparvien runsaudesta, laskee Laatokan kalastaja ensi kädessä pyydyksensä lohta, siikaa, nieriäistä ja kuhaa varten. Olettaen lukijooimme mieltä kiinnittävän saada joitakin tietoja sikäläisten kalastajain asemasta ja yleensä kalastusoloista Laatokalla, julkaisemme alla haastattelun, jolla 'Karjalan' Sortavalan edustaja on kääntynyt Laatokan Kalastajaseurain Liiton puheenjohtajan liikemies Santeri Riihimäen puoleen, pyytäen häneltä tietoja näistä seikoista.
      • ...
  • 10.03.1925 Paikkakunnalta: Kalastus Laatokalla ja Tarton rauha Käkisalmen Sanomat
    • Toivotaan neuvotteluja maihinnousupaikkojen lisäämisestä Venäjän rannikolla.
      • Tarton rauhansopimuksessa allekirjoitetussa ja kuluneen vuoden heinäkuussa voimaanastuneessa Suomen ja Venäjän välisessä sopimuksessa kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä Laatokalla on mm. mihin paikkoihin kalastellessaan ja hylkeitä pyytäessään suomalaiset Venäjän puolella saavat nousta maihin. Tällaisina paikkoina on sanotun sopimuksen 3:ssa artiklassa mainittu Venäjän puolella Laatokan itäisellä rannikolla Witeleen ja Tuuloksen jokien suut ja kaakkoisella rannikolla Miikkulaisen joen suu, jotka siis ovat ne ainoat paikat Venäjän alueella, missä suomalaiset kalastajat ja hylkeenpyytäjät saavat nousta maihin. Kyseelliseen kalastussopimukseen ja vallankin sen määräyksiin sallituista maihinnousupaikoista ovat meikäläiset kalastajat olleet tyytymättömiä ja nyttemmin on Laatokan kalastusseurojen liiton johtokunta käsitellyt uudelleen tätä Laatokan kalastajille kipeätä kysymystä ja päättänyt lähettää asiassa kirjelmän rajavartiostojen tarkastajille, mikä kirjelmä onkin saatettu perille.
      • ...
      • Vedoten suolaisten kalastajain turvallisuuden suojelemiseen ja huomauttaen Venäjän puoleisten kalastajain hyviin maallenousupaikkoihin Suomen puoleisella Laatokalla anoo liitto, että rajavartiostojen tarkastaja ryhtyisi neuvotteluihin venäläisten viranomaisten kanssa lisämaihinnousupaikkojen aikaansaamiseksi Venäjän rannikolla. Tällaisena mainitsee liitto itäisellä rannikolla lähellä Suome rajaa sijaitsevan Ukonsaaren, joka jo vanhastaan on ollut kalastajien asuinpaikka, ja kaakkisella rannikolla Morjanlahden ja Raavenin kylän rannan, joissa kalastajat ovat niinikään ennen asuneet. Vasta tämän toimenpiteen kautta kaksoo liitto Suomen puoleisen kalastajien ja hylkeenpyytäjien toiminnan ammatissaan täysin turvatuksi ja sopimuksen tarjoavan sen hyödyn, mitä sillä tarkoitetaankin.
      • ...
  • 28.03.1925 Kalastusolojen järjestäminen Laatokalla Käkisalmen Sanomat
    • Laatokan kalastajaseurojen liitto kääntyy maataloushallituksen puoleen asunto-olojen parantamiseksi Valamon ulkosaarilla.
      • Walamon luostari on maataloushallituksen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella sitoutunut pitämään kalastajia varten asunnot omistamillaan Wossinan ja ja Pajonnoin saarilla sekä varustamaan ne tarvittavilla polttopuilla. Luostari on oikeutettu kantamaan vuokraa saarilla majailevilta kalastajilta. Asunnot saarilla jättävät kuitenkin paljon toivomisen varaa. Ensimmänkin on niissä tilaa niin vähän, että yksin huoneisiin täytyy sulloa 6, jopa 8:kin 3-henkistä venekuntaa, mikä tuottaa suurta hankaluutta, kun monet venekunnat harjoittaessaan kalastusta Laatokan ulkosaarilla ovat pakoitetut viettämään siellä yhteen menoon kaksi jopa neljäkin kuukautta. Lisäksi ovat suojat sisäänlämpiäviä ja vanhuuttaa ravistuneet sekä sellaisina kylmät. Kun ottaa vielä huomioon, että näissä samoissa suojissa on kuivattava sekä kalastajien verkot että vaatteet ja että kalastus näillä saarilla tapahtuu syys- ja joulukuun välisenä aikana, jolloin tavallisesti ovat kylmät ilmat, on kalastajien siellä olo käynyt vallan sietämättömäksi.
      • ...
    • Uusia kalastajain maihinnousupaikkoja Laatokan kaakkoisrannalle
      • Jonkun aikaa on Suomen ja Venäjän asianomaisten rajaviranomaisten kesken käyty neuvottelemaan uusien maihinnousupaikkojen järjestämisestä Laatokan kalastajillemme rajan takaiselle Laatokan kaakkoisrannalle. Ennestään on tällä rannikolla, kuten tiedetään, ollut vain yksi sellainen paikka, Miikkulaisten joen suussa, mutta oli Laatokan kalastajaseurain liitto esittänyt toivomuksen useamman järjestämisestä.
      • Neuvotteluissa onkin nyttemmin päästy suotuisaan tulokseen. Tk. 24 ilmoittivat nim. venäläiset rajaviranomaiset suostuvansa kahden uuden maihinnousupaikan varaamiseen suomalaisille kalastajille Laatokan kaakkoisrannalla. Toinen näistä tulee olemaan Raavelin kylän luona, toinen taas Morjan lahdessa.
    • Metsäpirtin seuduissa anottu runsaasti lupalippuja kalastukseen Venäjän alueella.
      • Niinkuin jo ennemmin olemme kertoneet, esitti Laatokan kalastusseurojen liitto, että ennenkuin asianomaiset rajakomendantit myöntävät suomalaisille lupalippuja kalastukseen ja hylkeenpyyntiin Venäjän puolella, kunkin anojan kalastusseura saisi tilaisuuden antaa lausuntonsa asianomaisesta lupalipun hakijasta. Nyttemmin on tämäkin asia saatu järjestetyksi Kannaksella, missä muuten tähän mennessä onkin jätetty lukuisasti lupa-anomuksia. Niinpä on yksin Metsäpirtin seudulla viime viikon puoliväliin mennessä jätetty sikäläiselle rajaviskaalille noin 80 anomusta hylkeenpyyntiin ja kalastukseen Venäjän vesialueella alkavana pyyntikautena. Kannaksen rajakomendantin aikaisemmin tekemän päätöksen mukaisesti on nämä anomukset lähetetty Metsäpirtin kalastajaseuralle sen lausunnon saamiseksi.
  • 13.06.1925 Kalastusoikeudet Laatokalla Käkisalmen Sanomat
    • Venäjän vesialueella kalastamiseen annettu tämän kesän pyyntiajaksi lupalippu 149 suomalaiselle kalastajalle
      • Kannaksen ja Salmin rajakomendanttien maataloushallituksen kalastusosastolle tulleiden ilmoitusten mukaan on mainituista rajavartioista annettu lupaliput kalastukseen tämän vuoden pyyntikauden ajaksi (1 p:stä toukokuuta 15 päivään marraskuuta) Venäjän puoleisella sovitulla alueella Laatokalle kaikkiaan 149 henkilölle kuuluen 80 venekuntaan. Luvan saaneista kalastajista on kotoisin Metsäpirtistä 130, Salmista 10, Sakkolasta 7 ja Pyhäjärveltä 2 henkilöä.
      • Samalla on Kannaksen rajavartiosta ilmoitettu, että venäläiset viranomaiset ovat suostuneet siihen, että suomalaiset kalastajat saavat Miikkulaisenjoen lisäksi maininnousupaikkoina Laatokan kaakkoisella rannalla Venäjän puolella käyttää Raaveninkylän rantaa ja Morjanlahtea, sekä Salmin rajavartiostosta, että suomalaisille on myöskin myönnetty lupa käyttää maallenouspaikkana Ukonsaasta järven koillisella rannkikolla.
  • 03.09.1925 Käkisalmen Sanomain toimitukselle Käkisalmen Sanomat
    • Käkisalmen Sanomain n:ossa 94 otsikolla 'Kalastussatama' julkaistun uutisen johdosta haluaisin lausua seuraavaa:
      • Lotteen saaressa sanoo uutisen kirjoittaja 20 venekunnalla olevan kellarit, saunat ja kuivauslaitteet. Edellä sanotulla saarella on kuitenkin vain 9 savustussaunaa ja 7 jääkellaria, 2 tupaa ja 1 varikko. Venekuntia on sanotulla saarella 11. On sanottu, etteivät Lotteen saarella olevat kalastajat tarvitse satamaa kuin myrskyllä. Se onkin aivan paikalleen sanottu, sillä jos Laatokan pinta tästä lähtien rupeaa pysymään vaakasuorassa asennossa tämän luomakunnan loppuijän, niin silloin eivät tarvitse Metsäpirtin eivätkä mitkään muut kalastajat satamaa ollenkaan.
      • ...
      • A. H., Metsäpirtin Kalastajainseuran esimies

Vuodet 1926-1930

  • 01.01.1926 Kalastus Laatokalla Venäjän puolella Suomen kalastuslehti no 4
    • Kannaksen rajavartiosto on antanut asianomaisen luvan 67 venekunnalle eli yhteensä 239 kalastajalle ja Salmin rajavartiosto 8 venekunnalle eli yhteensä 21 kalastajalle. Luvan saaneista kalastajista on kotoisin Metsäpirtistä 211, Sakkolasta 13, Pyhäjärveltä 15, Sortavalasta 3 ja Salmista 18 henkeä.
    • 01.01.1926 Metsäpirtin kalastajaseuran kokous 04.03.1926 Suomen kalastuslehti no 4
  • 01.01.1926 Laatokan kalastajaseurojen liitto Suomen kalastuslehti no 5
    • Metsäpirtin Tapparin sataman rakennusavustukseksi päätettiin anoa valtiolta 50000 mk.
  • 01.01.1926 Kalastus Venäjän vesialueella Laatokalla Suomen kalastuslehti no 6-7
    • Metsäpirtin kalastajaseuran edustajat Aatami Hyytiä ja Juho Hinkkanen olivat käyneet Kannaksen rajakomendaatin Schroederin luona selvittämässä, miksi Venäjän puolelta oli evätty useiden kalastajien kalastusoikeus. Tuloksena 14 uutta venekuntaa sai luvan tuolle alueelle.
  • 01.01.1926 Laatokan kalastajaseurojen liiton kesäjuhla ja kalastusnäyttely Suomen kalastuslehti no 8-9
  • 01.01.1926 Kalansaalis Laatokalla on tänä syksynä ollut harvinaisen huonoa Suomen kalastuslehti no 12
  • 09.01.1926 Laatokan kalastusseurojen liitto Käkisalmen Sanomat
    • Liiton johtokunnan kokouksessa viime maanantaina Sortavalassa käsitellyt asiat
      • Laatokan kalastusseurojen liiton johtokunnan kokous pidettiin viime maanantaina Sortavalassa ja oli siinä käsiteltävänä joukko tärkeitä asioita. Ensiksi oli kaikkien liiton toimihenkilöiden paikat täytettävinä, sillä näiden valtuudet päättyivät vuoden vaihteessa. Liiton johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin kalastaja A. Vuohelainen Käkisalmen Vuohensalosta ja ryhtyi hän johtamaan puhetta. Johtokunnan varapuheenjohtajaksi valittiin kalastaja Jalmari Tauren Metsäpirtistä. sekä liiton sihteeriksi Itä-Karjalan maanviljelysseuran kalastusneuvoja K. Lampi siksi kunnes liitolle tulee asetettavaksi oma sihteeri, jonka tehtäviin kuuluu myöskin sihteerin velvollisuudet. Liiton rahastonhoitajaksi valittiin edelleen kuluvaksi vuodeksi kalastusneuvoja K. Lampi.
      • Hoitovaliokuntaan, joka hoitaa liiton juoksevat asiat johtokunnan ohjeiden mukaan ja toimii johtokunnan vastuulla valittiin puheenjotaja A. Vuohelainen ja johtokunnan jäsenet Adam Hyytiä Metsäpirtistä ja asioitsija Santeri Riihimäki Sortavalasta vakinaisiksi sekä varalle johtokunnan jäsen Manuel Saarinen Salmista, minkä ohella hoitovaliokuntaan kuuluu sihteeri itseoikeutettuna.
      • ...
      • Kuten muistettaneen, saatiin joku aika sitten vastavuoroisuuden perusteella venäläisten viranomaisten kanssa aikaan sopimus, jonka mukaan suomalaiset kalastajat ja hylkeenpyytäjät ovat oikeutetut nousemaan maihin Laatokan Venäjän puoleisella rannikolla Morjanlahdessa Kaavanin kylän seutuvilla ja Miikkulaisissa. Tästä sopimuksesta, joka on voimassa ensi marraskuun 15 päivään saakka, toivottiin paljon, mutta nyttemmin on se venäläisten rajaviranomaisten siihen suhtautumisen vuoksi näyttäytynyt käytännössä melkein mitättömäksi.
      • Laatokan kalastusseurojenliiton johtokunnan kokouksessa ilmoitettiin nimittäin, että venäläiset viranomaiset ovat kyllä sallineet suomalaisten kalastajain laskea veneensä maihin mainituissa paikoissa, mutta kun kalastajain on samalla kielletty asettumasta yöksi rannan läheisyydessä oleviin taloihin selittämällä, että siihen olisi tarpeen maihinnousun ohella erikoinen asunto-oikeuslupa ja kun veneissä yöpyminen pakkasilla ja myrskyjen vallitessa on mahdoton, ei santusta sopimuksesta ole näyttänyt käytännössä olevan paljonkaan hyötyä. Liiton johtokunta päätti kääntyä asianomaisen rajavartiostojen tarkastajan puoleen anomuksella, että hänen alotteestaan ryhdyttäisiin toimenpiteisiin epäkohdan korjaamiseksi ja oikeuden myöntämiseksi suomalaisille kalastajille yöpyä mainittujen maihinnousupaikkojen rannan läheisyydessä olevissa taloissa tai saunoissa.
      • Aikoinaan kerrottiin, miten viime heinäkuun viimeisenä päivänä keskellä päivää Metsäpirtin-Sakkolan rannikolla ammuttiin Järisevän patterista sen ohi verkonkokemismatkalla tyttärineen veneellä soutanutta kalastaja Leppästä kohti sillä seurauksella, että kuula lävisti hänen 18-vuotiaan Alina-nimisen tyttärensä molemmat jalat. Mikäli Metsäpirtin kalastajaseuran puheenjohtaja Aadam Hyytiä ilmoitti, on asiassa myöhemmin toimitetussa poliisikuulustelussa kymmenkunnan tapauksen nähneen todistajan lausunnon mukaan tullut todetuksi, että Leppänen oli tapahtuman sattuessa sallitun 500 m alueen ulkopuolella. Kun alina Leppänen on ampumisesta saamansa vamman johdosta todennäköisesti tullut kykenemättömäksi koskaan elättämään itseään - hän nimittäin ei pääse ollenkaan liikkumaan - ja hänen isänsä on tyttärelleen lääkärinhoitoa saadakseen ollut pakotettu myymään veneensä ja kalastusvälineensä, niin että hänkin on joutunut kykenemättömäksi hankkimaan toimeentulonsa, alisti kalastaja Hyytiä johtokunnan päätettäväksi, olisiko sen puolesta jotain tehtävä korvauksen saamiseksi Alina Leppäselle hänelle näin tuotetusta vammasta ja asianomaisen ampujan saattamiseksi rangaistukseen.
      • Johtokunta valtuutti puheenjohtajansa A. Vuohelaisen ja jäsenensä Hyytiän sekä asioitsija Riihimäen käymään R.T.3:n komentajan, majuri Alkion puheilla ja jos tarve vaatii, kääntymään maataloushallituksen kalatalousosaston, kauppa- ja puolustusministeriön puoleen hra Hyytiän esittämässä tarkoituksessa.
      • ...
  • 09.01.1926 Kalastus Laatokalla Käkisalmen Sanomat
    • Uusia tietoja jäiden ja myrskyjen viemistä pyydyksistä
      • Viime lehdessämme kerrottiin jäiden vieneen eräiltä Laatokan kalastajilta lohiverkkoja noin 30000 markan arvosta. Nyttemmin ilmoitetaan, että muutama aika sitten vei myrsky Lumivaarassa Rahmansaaren kalastusalueella Kaapro Ovaskan venekunnalta 15 lohiverkkoa tehden yhteensä yli 13000 markan vahingon. ...
  • 13.04.1926 Paikkakunnalta. Laatokan kalastusseurojen liitto Käkisalmen Sanomat
    • Sortavalassa pidetyssä vuosikokouksessa käsiteltyjä asioita.
      • ...
      • Metsäpirtin kalastajaseuran puolesta anottiin liiton toimenpidettä siihen, että valtiolta saataisiin 50000 mk:n avustus kalastajasataman rakentamiseksi Metsäpirtin Tappariin ja että valtion toimesta laadittaisiin satamaa varten työsuunnitelma. Paikalliset kalastajat kyllä itse suorittaisivat työn ja ovat osaksi sitä tehneetkin, mutta omin voiminsa ja eivät puutteellisine työkaluineen ja vähine varoineen kykene saattamaan sitä loppuun. Sataman saaminen paikalle on kuitenkin välttämätön, sillä nykyisin ei merenkäynnissä voi sinne laskea, vaan on veneet silloin ohjattava Miikkulaistenjoen suuhun Venäjän puolelle. Kun Venäjän viranomaiset eivät kuitenkaan salli maitsekulkemista Miikkulaisista Tappariin ja myrskyn vuoksi meritse ei voi lähteä, ovat monilta saaliit mädäntyneet heidän Miikkulaisissa odottaessaan sopivaa säätä.
      • Aikanaan oli liitto päättänyt ryhtyä yhteistoimintaan Karjalan kannaksen kalastajaliiton kanssa kalastajasatamakysymyksien valmistamiseksi Suomenlahdella ja Laatokalla ja asetettiin sitä varten erikoinen toimikuntakin. Kun toimikunnalle ei kuitenkaan tullut valituksi kokoonkutsujaa, ei se tähän mennessä ole täyttänyt sille annettua tehtävää. Nyt valittiin sanotun toimikunnan kokoonkutsujaksi kalastaja Javanainen. Sen muut jäsenet ovat kalastaja Hyytiäinen ja asioitsija Riihimäki.
      • ...
  • 12.10.1926 Paikkakunnalta. Laatokan Kalastajaseurojen Liiton syyskokous Käkisalmen Sanomat
    • pidettiin Lumivaaran Harviossa Juho Huuhkan talossa viime sunnuntaina
      • ...
      • Liiton ajamia satama-asioita eteenpäin viemään valittiin toimikunta, johon valittiin Aatami Hyytiä Metsäpirtistä, Juho Lampi Sortavalasta ja A Vouhelainen Käkisalmesta, viimeksimainittu kokoonkutsujana. Samalla keskusteltiin satama-asioista ja oltiin yksimielisiä siitä, että Vuohensalon ja Metsäpirtin satamakysymykset ovat tällä hetkellä kaikkein tärkeimmät, joten niitä on ponnella ajettava.
      • Kun valtion rakennuttamia johtoloistoja varten, joita tällä kertaa on Liiton hoidossa kaksi, toinen Lumivaarassa ja toinen Metsäpirtissä, ei valtion puolesta ole annettu polttoainetta, niin päätettiin maataloushallituksen kalastusosastolta anoa, että tähän tarkoitukseen myönnettäisiin Liitolle tarvittava määräraha.
  • 20.11.1926 Kalansaalis Laatokalla erittäin huono Käkisalmen Sanomat
    • Niin huonoa lohensaalista kuin tänä syksynä ei ole ollut 20 vuoteen
      • Kalansaalis Laatokalla on tänä syksynä ollut tavattoman huono. Elo- ja syyskuulla saatiin Metsäpirtin rannikolla lohta kohtalaisesti, muutamina päivinä hyvästikin, mutta sen jälkeen ei koko länsirannikolla ole saatu kalaa kuin nimeksi. Metsäpirttiläiset kalastajat ovat jo useita viikkoja olleet kalastusmatkalla Wossinoissa ja Laatokan saarilla, mutta ei saalis sielläkään ole ollut parempi. Tästä on johtunut, että kalojen hinnat ovat pysyneet erittäin korkealla. Niinpä esim lohesta on maksettu rannassa 20 mk kilolta, jopa ylikin, nieriäisestä 13 mk ja siiasta 10 mk kilo.
      • ...
  • 01.01.1927 Hylkeitten kalastukselle tuottamista vahingosta Laatokalla Suomen kalastuslehti no 1
    • Kun Metsäpirtin lohenpyytäjät viime lokak. 6. p:nä kävivät neljäpäiväisen myrskyn jälkeen kokemassa verkkojaan, saivat useimmat venekunnat tuoda saaliinaan hylkeitten verkkoihin jättämiä lohenpäitäkokonaisten ohella.
  • 01.01.1927 Laatokan Kalastajaseurojen Liitto v 1926 Suomen kalastuslehti no 3
  • 01.01.1927 Maihinnousuoikeus Laatokalla Venäjän alueella Suomen kalastuslehti no 4
  • 01.01.1927 Mietintö kalastuselinkeinon kohottamisesta Suomen kalastuslehti no 5
  • 01.01.1927 Laatokan kalastajaseurojen liiton vuosikokous Suomen kalastuslehti no 6-7
  • 01.01.1927 Laatokassa Metsäpirtin pitäjän alueella Suomen kalastuslehti no 8-9
  • 01.01.1928 Laatokan kalastajaseurojen liitto 1927 Suomen kalastuslehti no 3
    • Liiton neljäs toimintavuosi. Laaja katsaus tapahtumiin.
    • 14 jäsenseuraa, joissa kaikkiaan 813 jäsentä. Metsäpirtin kalastaseurassa 230 jäsentä esimiehenä Aatami Hyytiä.
    • 01.01.1928 Metsäpirtin kalastajaseuran anomus Suomen kalastuslehti no 3
      • Puikkeen kalastusmajakalle anottiin myönnettäväksi toista kaasusäiliötä.Anomuksen johdosta on Merenkulkuhallituksesta kalastajaseuralle myöhemmin lähetetty toinen kaasusäiliö.* 01.10.1931 Kirje MetsäpirtistäKäkisalmen Sanomat
    • Niinkuin lehdessännkin jo on kerrottu, syttyi lauantaina vk. 26 p:nä klo 9-10 välillä illalla Metsäpirtissä Saaroisten sataman lähellä veljekset Ahtiaisten verkkosauna tuleen, joka kovan koillistuulen vallitessa levisi sellaisella voimalla, että 20 minuutin kuluttua olivat kaikki kalastussatamassa olevat kellarit ja sauntat yhtenä tulimerenä. Niin tuhoutui 4 kellaria, 6 savustussaunaa ja tupa sekä noin 200 lohiverkkoa, muutamia tynnörejä öljyä y.m. kalastuksessa käytettäviä tarvikkeita. Vahingon suutuutta ei ole vielä laskettu, vaan nousee se kymmeniin tuhansiin markkoihin. Koko Törötin niemen venevalkamaan ei jäänyt kuin kaksi kellaria ja 1 sauna. Palossa tuhoutui myöskin Lauri Hämäläinsen kylpysauna, joka oli pyydyssuojien läheisyydessä.
    • Täkäläiset kalastajat ovat siis tänä kesänä saaneet kärsiä paljon sekä meri- että palovahinkoja. Suurimmassa määrässä on joutunut kärsimään H. Ahtiaisen venekunta. Niinkuin aikaisemmin on kerrottu, jatmain venekunnalta vene ja moottori venäläisille sekä 60 lohiverkkoa. Nyt heiltä paloi sauna, kellari ja 20 lohiverkkoa sekä 2 tynnöriä öljyä. toivoakaan ei enää ole, että tänä kesänä kalastus mainitulle venekunnalle korvaisi miesten palkat ja pyydyskulut sekä vahingot.
    • Vk 13-14 p:nä raivonnut koillismyrsky hävitti täkäläisiltä kalastajilta usealta venekunnalta muikkuverkkoja 50-60 verkkoa veneeltä sekä särki isoja merirysiä 4 kpl ihan käyttökelvottomiksi. Suurin osa kadonneista verkoista kuin myös rysistä oli vakuutettu Laatokan Kalastusvakuutusyhdistyksessä, joten main. vakuutusyhdistys joutui kärsimään huomattavasti.
    • Lohen saalis muuten on noin kuukauden ajan ollut hyvin tuottoisaa. Sen hinta tosin ei ole nykyisin kovin korkea, mutta runsaan saaliin vuoksi vielä kalmies palkoille pääsee.
    • Täällä Metsäpirtissä ovat tietysti kesätyöt kohta lopussa, perunannosto kestänee enää muutaman päivän.
    • Mutta mikä täällä on uhkaava, on työttömyys. Satamatyö on nykyisin kuntamme alueen suurin työmaa. Se kestänee vielä ensi talven ajan, mutta ei se paljonkaan tule työttömyyttä lieventämään, sillä kuntamme työttömien luku on niin suuri, että vaikka olisi 2-3 samanlaista kuin satamatyömaa, eikä töihin olisi otettu yhtään vieraspaikkakuntalaista, vasta silloin olisi kuntamme työläisperheiden omin avuin talven yli pääsy turvattu. Kunnanvaltuusto kyllä äsken päätti teiden korjauksiin hakkauttaa sepeliä, mutta ei sekään puuha montakaan perhekuntaa töyttömyydestä pelasta, koskei kunta kovin paljon jaksa niitäkään töitä teettää, jos ei valtiolta saada avustusta.
    • Sitten vielä sananen paikkakuntamme uskonnollisista harrastuksista. Täällä kastoi jokunen aika sitten Saaroisten keskentekoisesta satamasta saarnaaja Hänninen muutamia henkilöitä vapaakirkkolaisen seurakunnan jäseniksi. Nyt keskiviikkona vk 23 p:nä niin ennemmin kuin äskenkin kastetut uudistivat ensi kerran kasteensa liiton tämän toisen kasteen perästä, sillä jokainen heistä oli saanut jo lapsikasteen. Muutenkin oli main. seurakunnalla edellämainittuna iltana ehtoollispyhä, jota vietettiin omalaatuisin juhlallisuuksin.
    • Metsäpirtin elämää kuohuttavaksi on muodostunut eräs varkausjuttu. Jo aikaisemmin kesällä katosi eräältä vaimolta muiden pyykkivaatteiden sUrpaneneasta villapaita. Omistaja kertoili asian kelle kerkesi, mutta ei syyttänyt erikoisemmin ketään, vaikka lain mukaan kadonneen tavaran omistajalla olisi oikeus käydä rehellisesti etsimässä omaansa. Nyt on asiasta kehittymässä sellainen oikeusjuttu, että pois tieheen. Siihen on osallistunut 70-80 naista, eivätkä sitä käsittelemään kelpaa edes oman pitäjän lautamiehet, vaan täytyy Raudusta ja Sakkolasta nekin kuulemma tuoda. Kaikki vain villapaidan takia. Jos vielä istumaan saataisiin naistuomari, niin silloin sitä nähtäisiin, kuka on paras. Oikein ilettää, kun ajattelee. Eikö olisi ollut monta vertaa viisaampaa, jos tällaiset asiat olisi jätetty panettelun ja Urpanenparjauksen varaan tahi vaikkapa olisi toimeenpantu akka-tappelukin ennenkuin mennä etoasiassa käräjöimään.
  • Wanha Aatami
  • 01.01.1928 Suomalaisten pyynti Venäjän puoleisella Laatokan osalla Suomen kalastuslehti no 4
    • Suomen ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti on Kannaksen ja Salmin rajavartiostoista annettu alkavaksi pyyntikaudeksi kalastukseen Venäjän puoleisella Laatokalla oikeuttavia kalastuslupalippuja suomalaisille kalastajille seuraavat määrät:
      • Kannaksen rajavartiostosta 97 venekunnalle yht. 361 kalastajalle
      • Salmin rajavartiostosta 13 venekunnalle yht 51 kalastajalle
      • Kalastusluvan saaneista on kotoisin Metsäpirtin pitäjästä 335, Sakkolasta 6, Pyhäjärveltä 20, Sortavalan pitäjästä 2, Impilahdelta 4 ja Salmista 45 henkilöä.
  • Laatokan kalastajaseurain liitto Suomen kalastuslehti no 5
    • Liiton johtokuntaan valittiin Metsäpirtistä kalastaja Arvi Hyytiä.
  • Aatami Hyytiän katsaus pyyntisuhteista Laatokan lounaisrannikolla Suomen kalastuslehti no 11
  • 23.02.1929 Metsäpirtin kalastajat tukalassa asemassa Käkisalmnen Sanomat
  • 29.06.1929 Ryssät varastelevat suomalaisten kalastajain pyydyksiä Metsäpirtissä Käkisalmnen Sanomat
  • 08.08.1929 Kuulumisia Metsäpirtin kalastajilta Käkisalmen Sanomat
    • Kolme kalastajaa katosi viime kuussa - Kalastajan työ on kovaa työtä - Saalis on huonoa - Hätäsatamaa lupasivat kaikkien puolueiden matkapapit
      • Heinäkuun 3 pnä lähti joukko Metsäpirtin kalastajia kotirannoiltaa kalastusmatkalle Venäjän puoleiselle Laatokalle. He veivät mukanaan pyydyksiä ja aikoivat sitäpaitsi kokea ennemmin laskemiaan pyydyksiä. Seuraavan päivän iltana ja 5 päivän aamuna alkoi ankara myrsky, joka karkoitti kaikki kalastajat mereltä.Urpanen Muutamat heistä pelastuivat Suhoin majakalle ja Tahvo Myöhänen ajautui Ontrussoin 'monasterille'. Hyvän ilman tultua kaikki toiset venekunnat palasivat kotiin, mutta Heikki Hyytiän venekunta on vieläkin tietymättömissa. Tähän venekuntaan kuuluivat Heikki Heikinpoika Hyytiä, Augusti Aataminpoika Hyytiä sekä Aleks Manunpoika (eikä Matinpoika) Hämäläinen.
      • Heinäkuun 21 piti Metsäpirtin kalastajaseura kokouksen, jossa seura päätti lähettää yhden moottoriveneen kadonneita etsimään. Rajakomendantti antoi siihen luvan ja heinäkuun 24 pnä lähtivät Emil ja Martti Heikinpoika Hatakka sekä Arvi Pekanpoika Urpanen etsiskelyretkelle. Kalastajaseura oli päättänyt maksaa heille miestä kohden 50 mk päivärahaa. Seuran puolesta kustannettiin moottorikulut.
      • Etsijät palasivat kotirantaan heinäkuun 31 pnä. He olivat olleet matkalla 7 päivää ja kierrelleet Laatokan itärannikon Miikkulaisten joesta alkaen Viteleen joen suuhun. Vitelen joen suussa venäläiset pitivät heitä kolme päivää vankina. Mutta Torosnan kylän kalastajat sekä kylän pojatkin kertoivat kadonneiden etsijöille, että Torosnan niemellä on yksi tuulen ajama moottorivene ja siinä yksi kuollut mies sisässä. Mies oli köyttänyt itsensä veneeseen kiinni. Nyt suuntasivat metsäpirttiläiset kadonneiden etsijät kulkunsa kohde Toronan niemessä olevaa majakkaa. Sanotulle majakalle saavuttua pidättivät sikäläiset viranomaiset edellä sanotut miehet ja panivat kaksi sotilasta heille moottoriin vartioiksi. Nämä ajattivat moottorin Veteleen jokeen ja pidättivät siellä metsäpirttiläisiä kolme päivää. Vapaaksi laskettuaan antoivat sellaisen määräyksen että nyt on paras aika lähteä Suomeen, sillä venäläiset eivät kärsi kenenkään tarkastella rantojaan.
      • Näin ollen tuntuu varmalta, että Metsäpirtin kalastajaseuran uuraimmat merenkyntäjät ovat jääneet Laatokan saaleiksi. Tapaus on tehnyt metsäpirttiläisiin sekä Metsäpirtin kalastajaseuran jäseniin järkyttävän vaikutuksen.
      • Nyt kalastajaväestömme toivoo hartaasti, että venäläisset uusisivat Suomen ja Venäjän kalastussopimuksen 10 vuodeksi. Myöskin toivovat kalastajat saavansa Suhoin majakalle vapaan pääsyn hyvälläkin ilmalla, sillä silloin ei kukaan jäisi yötään ankkurissa viettämään, vaan jokainen menisi hyvän ilman aikana turvalliseen satamaan. Jos ankkurissa ollessa sattuu syntymään kova merenkäynti, myrsky ja tulee vielä pimeä yö, niin on lähdettävä etsimään turvapaikkaa Venäjän kivikkoisilta salakareja täynnä olevilta rannoilta. Ei ole silloin mikään ihme, jos venekuntia joutuu kadoksiin vähän päästä. Niinpä on noin 10 vuoden kuluessa metsäpirttiläisiä kalastajia tuhoutunut sinne kolme venekuntaa. Antti Heikkosen venekunta hukkui Suhoin majakan lähettyville, Heikki Martinpoika Ahtiaisen venekunta hukkui Sornovan rannan lähettyville ja nyt tämä H. Hyytiän venekunta on kateissa ja varmasti Laatokkaan sortunut, vaikka venekunnalla oli iso vene ja 10-12 hv moottori.
      • Muuten kalastajilla on sellainen käsitys, että kun ihmiskunnan kesken on jaettu kärsimyksiä ja kestävyyttä, niin kalastajat ovat saaneet niistä suuremman osan kuin muiden ammattien harjoittajat. Joskus tosin on meilläkin mukavammat ja suotuisemmat olot, ainakin silloin kuin ilma on kaunis ja lämmin sekä hyvä kalaonni. Mutta siitä suotuisesta ja kauniista ilmastahan nauttivat kaikki maan kansalaiset. Toisin on asianlaita silloin, kun kalastajan yllättää kova myrsky 60-70 km etäisyydellä rannasta ja kun ukkonen pauhaa, sataa vettä kuin saavista kaataen ja yö lähestyy. Ei silloin loikoilla höyhenpatjoilla, eiä ole kattoa pään päällä. Laineet heittävät puoleen ja toiseen ja välistä kohahtaa joku niistä yli veneen keulan. Monesti ukkospilvet tuovat tullessaan kovan myrskyn, jolloin täytyy taistella henkensä edestä. Usein uupuneina ja vaivaloisten ponnistusten jälkeen joutuvat kalastajat milloin mihinkin helpotuksen huokauksen, kun vaara satan. He voivat silloin päästää on ohi. Sitten nämä uupuneet miehet märkinä ja likaisina vetävät luunsa savustussaunan nokiseen poroon. Aikansa levättyään he taas sanovat herätessään, että kalamies on kuin herra. Jos taas ammattitovereita on sattunut syystä tai toisesta olemaan poissa siitä myrskyn rytäkästä ja jos nämä kysyvät, etteikö siellä merellä ollut kova tuuli ja että miten jaksoitte pelastua maihin, niin kohta saa vastauksen, ettei siellä mitään erikoista ollut - ei näet saa olla pelkuri. Vieläkin kurjemmaksi käyvät olot, kun yöt pimenevät ja tulee pakkasia.
    • Kalansaalis Metsäpirtissä
      • lohiverkoilla on tähän asti ollut verrattain huonoa. Siikoja, kuhia sekä nieriäisiä on ruvennut pitkä siima antamaan jo paremmin, ovatpa muutamat venekunnat saaneet hyviäkin saaleita. Mutta nämäkin kalat ovat pyydystettävät Venäjän vesialueelta 45-20 km päästä. Siinä täyy väkisinkin kulkea yön aikana. Kun yöt taas alkavat pidetä ja pimetä, niin on helppo ymmärtää, miten tärkeätä on pysyä oikealla reitillä, kuin myöskin se, miten suurmerkityksellinen on silloin hyvä ja suojaisa satama sekä sala- ja avokareja osoittavat majakat. Viimeksimainitut kyllä tyydettävät nykyisin kalastajain toivomukset ainakin täällä Metsäpirtin kalastajaseuran alueella. Täällä on nimittäin nykyään kolme loistomajakkaa: Taipaleen loisto, Saunaniemen loisto ja Puikkoin loisto. Näiden tulet näkyvät kaikki toisilleen ja silloin pimeällä kulkija tietää jo kotirantansa, s.o. mihin kunkin venekunnan on mentävä ja minkä niemen varrelle veneensä ankkuriin jätettävä.
    • Hätäsataman saannistakin on nyt meillä monta kertaa paremmat toiveet kuin tähän asti,
      • sillä kun vaalien edellä kaikkien puolueiden vaalipuhujat lupasivat meille hankkia hätäsataman, niin totta kai me sen nyt saamme. Siitäpä syystä seuramme kalastajat kuultuaan m.m. erään vaalipuhujan puheen kokoontuivat yhteen ja veisasivat oikein siitä kaikkein vanhimmasta virsikirjasta kiitosvirren. Saa sitten nähdä, miten käynee sataman kanssa.

Vuodet 1931-1935 =

  • 17.09.1931 Laatokan kalastus ollut tuottoisaa Käkisalmen Sanomat
    • hyvät pyydykset, kohtalaiset markkinet, muikkusaalis verraton, 100 kg apaja pienimpiä
      • ...
  • 01.10.1931 Kirje MetsäpirtistäKäkisalmen Sanomat
    • Niinkuin lehdessännekin jo on kerrottu, syttyi lauantaina vk. 26 p:nä klo 9-10 välillä illalla Metsäpirtissä Saaroisten sataman lähellä veljekset Ahtiaisten verkkosauna tuleen, joka kovan koillistuulen vallitessa levisi sellaisella voimalla, että 20 minuutin kuluttua olivat kaikki kalastussatamassa olevat kellarit ja sauntat yhtenä tulimerenä. Niin tuhoutui 4 kellaria, 6 savustussaunaa ja tupa sekä noin 200 lohiverkkoa, muutamia tynnörejä öljyä y.m. kalastuksessa käytettäviä tarvikkeita. Vahingon suutuutta ei ole vielä laskettu, vaan nousee se kymmeniin tuhansiin markkoihin. Koko Törötin niemen venevalkamaan ei jäänyt kuin kaksi kellaria ja 1 sauna. Palossa tuhoutui myöskin Lauri Hämäläinsen kylpysauna, joka oli pyydyssuojien läheisyydessä.
    • Täkäläiset kalastajat ovat siis tänä kesänä saaneet kärsiä paljon sekä meri- että palovahinkoja. Suurimmassa määrässä on joutunut kärsimään H. Ahtiaisen venekunta. Niinkuin aikaisemmin on kerrottu, jatmain venekunnalta vene ja moottori venäläisille sekä 60 lohiverkkoa. Nyt heiltä paloi sauna, kellari ja 20 lohiverkkoa sekä 2 tynnöriä öljyä. toivoakaan ei enää ole, että tänä kesänä kalastus mainitulle venekunnalle korvaisi miesten palkat ja pyydyskulut sekä vahingot.
    • Vk 13-14 p:nä raivonnut koillismyrsky hävitti täkäläisiltä kalastajilta usealta venekunnalta muikkuverkkoja 50-60 verkkoa veneeltä sekä särki isoja merirysiä 4 kpl ihan käyttökelvottomiksi. Suurin osa kadonneista verkoista kuin myös rysistä oli vakuutettu Laatokan Kalastusvakuutusyhdistyksessä, joten main. vakuutusyhdistys joutui kärsimään huomattavasti.
    • Lohen saalis muuten on noin kuukauden ajan ollut hyvin tuottoisaa. Sen hinta tosin ei ole nykyisin kovin korkea, mutta runsaan saaliin vuoksi vielä kalmies palkoille pääsee.
    • Täällä Metsäpirtissä ovat tietysti kesätyöt kohta lopussa, perunannosto kestänee enää muutaman päivän.
    • Mutta mikä täällä on uhkaava, on työttömyys. Satamatyö on nykyisin kuntamme alueen suurin työmaa. Se kestänee vielä ensi talven ajan, mutta ei se paljonkaan tule työttömyyttä lieventämään, sillä kuntamme työttömien luku on niin suuri, että vaikka olisi 2-3 samanlaista kuin satamatyömaa, eikä töihin olisi otettu yhtään vieraspaikkakuntalaista, vasta silloin olisi kuntamme työläisperheiden omin avuin talven yli pääsy turvattu. Kunnanvaltuusto kyllä äsken päätti teiden korjauksiin hakkauttaa sepeliä, mutta ei sekään puuha montakaan perhekuntaa töyttömyydestä pelasta, koskei kunta kovin paljon jaksa niitäkään töitä teettää, jos ei valtiolta saada avustusta.
    • Sitten vielä sananen paikkakuntamme uskonnollisista harrastuksista. Täällä kastoi jokunen aika sitten Saaroisten keskentekoisesta satamasta saarnaaja Hänninen muutamia henkilöitä vapaakirkkolaisen seurakunnan jäseniksi. Nyt keskiviikkona vk 23 p:nä niin ennemmin kuin äskenkin kastetut uudistivat ensi kerran kasteensa liiton tämän toisen kasteen perästä, sillä jokainen heistä oli saanut jo lapsikasteen. Muutenkin oli main. seurakunnalla edellämainittuna iltana ehtoollispyhä, jota vietettiin omalaatuisin juhlallisuuksin.
    • Metsäpirtin elämää kuohuttavaksi on muodostunut eräs varkausjuttu. Jo aikaisemmin kesällä katosi eräältä vaimolta muiden pyykkivaatteiden seasta villapaita. Omistaja kertoili asian kelle kerkesi, mutta ei syyttänyt erikoisemmin ketään, vaikka lain mukaan kadonneen tavaran omistajalla olisi oikeus käydä rehellisesti etsimässä omaansa. Nyt on asiasta kehittymässä sellainen oikeusjuttu, että pois tieheen. Siihen on osallistunut 70-80 naista, eivätkä sitä käsittelemään kelpaa edes oman pitäjän lautamiehet, vaan täytyy Raudusta ja Sakkolasta nekin kuulemma tuoda. Kaikki vain villapaidan takia. Jos vielä istumaan saataisiin naistuomari, niin silloin sitä nähtäisiin, kuka on paras. Oikein ilettää, kun ajattelee. Eikö olisi ollut monta vertaa viisaampaa, jos tällaiset asiat olisi jätetty panettelun ja parjauksen varaan tahi vaikkapa olisi toimeenpantu akka-tappelukin ennenkuin mennä etoasiassa käräjöimään.
  • Wanha Aatami
  • 09.04.1932 Kalastajakirje MetsäpirtistäKäkisalmen Sanomat
    • Metsäpirtin Kalastajaseuran varsinainen kevätkokous
      • pidettiin vk 29 p:nä ja oli saapuvilla 45 seuran jäsentä. Luettiin kertomus edellisen toimintavuoden toiminnasta sekä tilintarkastajain antama lausunto tileistä, jonka perusteella kokous myönsi johtokunnalle ja tilintekijälle tili- ja vastuuvapauden.
      • Ensi kesänä päätettiin pitää kesäjuhla ja sen yhteydessä moottorivene- ja soutukilpailut. Kilpailuissa jaetaan viisi palkintoa. Alukset on päätetty mitata pituudelleen, korkeudelleen ja leveydelleen ja tapahtuu kilpailu yhdessä sarjassa.
    • Huhtikuun 3 p:nä vietti Metsäpirtin Kalastajaseura 10-vuotisjuhlaansa
      • niinkuin tässä lehdessä on jo mainittu. Seuran 10-vuotisen toiminnan aikana on pidetty 41 johtokunnan ja 43 seuran yleistä kokousta, johtokunnan kokouksissa merkitty pöytäkirjaan 183 pykälää ja yleisissä kokouksissa 395 pykälää. Seuralle on saapunut 574 kirjettä ja muita lähetyksiä 41 sekä seura lähettänyt 71 pöytäkirjan otetta ynnä 576 kirjettä. Seuran jäsenmäärä on vaihdellut 200-300 ollen nykyisin 210.
    • Kalastuslupia Laatokan Venäjänpuoleisille aluevesille
      • ensi kalastuskaudeksi on hakenut 367 kalastajaa: He tullevatkin kaikki luvan saamaan, sillä lupien saamiseksi on täkäläinen rajaviskaali myötävaikuttanut ja uskottavaa on, että myöskin rajakomendantti tekee samoin. Kun siis Laatokka vapautuu ensi keväänä jääpeitteestään, on ensimmäisenä ehtona se, että jokainen luvanhaltija käy ottamassa tullivartiostosta lupansa pois etteivät ne jää sinne. Sitten on käytävä lupa rekisteröimässä ennen pyynnin alkamista. Ellei joku tätä tee, otetaan lupakirja pois. Kalastajain kunnia-asia on, etteivät he ylitä tahallaan kalastussopimuksessa Suomen ja Venäjän välillä solmittua kalastusrajaa, sillä sen ylittäminen hyvällä säällä saattaa johtaa ikäviin seurauksiin. Sehän nähtiin jo viime kalastuskaudella, jolloin venäläiset kuljettivat Pähkinälinnaan ensin viisi venekuntaa tosin myöhemmin päästäen nämä vapaiksi ja sitten yhden venekunnan, josta vapauttivat vain miehet takavarikoiden veneen, jossa oli moottori ja kallisarvoiset lohiverkot. Kalastussopimuksessa onkin nimenomainen määräys: Jos sopimusrajan ylittäminen tapahtuu tahallisesti, niin alus voidaan pidättää sekä siinä olleet miehet saattaa syytteeseen. Myöskin pidättivät venäläiset viime kalastuskautena Suhoin majakalta metsäpirttiläisen, nykyisin Salmissa asuvan kalastajan moottoriveneen päästäen vain miehet vapaiksi.
      • En mitenkään tahdo sanoa, että nämä kalastajat olisivat tahallisesti tehneet itsensä syypääksi sopimusrajan ylittämiseen, sillä saattaahan olla, että heidät on pidätetty luvallisellakin alueella. Mutta ei ainakaan Suhoin majakka oli hyvällä säällä mikään maihinnousupaikka. Sitten järjestysmiehet, jotka kalastajaseura on valinnut, pitäkää silmällä sopimuksen rikkojia ja ilmoittakaa siitä seuran johtokunnalle tai paikalliselle tullivartiostolle. Jokaisen kunnon kalastajan ja rehellisen kansalaisen tulee ymmärtää, että kahden valtakunnan välillä tehty sopimus on pidettävä rikkomattomana ja sitä tarkoin noudatettava, sillä sopimuksen irtisanominen puolelta tai toiselta saattaa kalastajaväestön itsensä eikä ketään muita kärsimään.
    • parhaimmat kiitokseni
      • Metsäpirtin Kalastajaseuran kunniajäseneksi kutsusta sekä siitä arvokkaasta lahjasta, jonka sain seuran 10-vuotisjuhlassa vastaanottaa. Samoin parhain kiitokseni Laatokan Kalastajaseurojen Liitolle siitä, että se kutsui minut liiton kunniajäseneksi. Edelleen kiitän Suomen Kalastusyhdistystä, Laatokan Kalastajaseurojen Liittoa, Käkisalmen Rannikon Lumivaaran ja Salmin Kalastajaseuroja niistä kunnianosoituksista ja onnentoivotuksista Metsäpirtin Kalastajaseuralle sekä allekirjoittaneelle 10-vuotisjuhlassa. Vielä kiitos maisteri Viljo Jääskeläiselle onnittelusähkösanomasta kalastajaseuramme juhlaan.
      • Aatami Hyytiä, Metsäpirtin kalastajaseuran esimies


  • 01.10.1932 Metsäpirtin sataman aallonmurtaja Käkisalmen Sanomat
    • Säästäväisyyttäkin voi olla useampaa laatua. Voi olla sellaistakin säästäväisyyttä, mikä tosiasiassa on tuhlausta. Sellaista aletaan mielestäni harjoittaa ensi vuotena Metsäpirtin sataman aallonmurtajatyössä. Kymmenvuotisen sitkeän taistelun perästä saatiin tämä metsäpirttiläisille ja koko tämänpuoleisen Laatokan kalastajille tärkeä satama työnalaiseksi. Piti rakentaa 600 m pitkä aallonmurtaja, joka suojaisi satamaan tulevat kalastajavenheet sekä suuremmatkin alukset tuhoisilta rantatyrskyiltä. 2 1/2 vuotta on nyt tätä työtä tehty ja saatukin sellaiseen kuntoon että aallonmurtaja hätätilassa suo tarpeellisen turvan, mutta siitä on vielä toistasataa metriä rakentamatta. samoin kuin murtajan päähän välttämätön loistekin. Näihin tarvittaisiin varoja n. 1 1/2 miljoonaa markkaajoita ei kuitenkaan ole otettu ensi vuoden menoarvioon. ...
  • 07.07.1934 Metsäpirtin kalastajat juhlineet Käkisalmen Sanomat
    • Onnistunut kesäjuhla viime sunnuntaina. Yleisöä n 800 henkeä.
  • 21.04.1938 Laatokan Kalastajat Laatokka
    • odottavat Valamon ja Konevitsan luostareiden vesialueilla kalastusta haittaaviin epäkohtiin korjausta.
      • ...
      • Konevitsa on tärkeä sitä lähinnä olevan rannikon Metsäpirtin ja Käkisalmen kalastajille. ...

Metsäpirttiläisiä kalastajia

Onnettomuudet Laatokalla

Myrskyt, hukkumiset

  • 13.07.1872 Wiipurin läänissä Suomalainen Virallinen Lehti
    • Lampuoti Simo Mikonpoika Laulajainen, lampuotinpoika Samuel Laulajainen ja loismies Henrik Laulajainen, kaikki Sakkulan pitäjästä, ovat, ollessaan kalastamassa Laatokalla viime kesäk 13 pnä, tapaturmaisesti hukkuneet kovan myrskyn noustua, joka oli kaatanut heidän veneensä kumoon.
  • 16.07.1872 Mainittavia tapauksia Viipurin läänistä Suomenlehti
  • 19.07.1872 Surkea tapaus tapahtui seurakunnassamme, kun Uusi Suometar
    • 3 miestä Taipaleen kylästä läksi toisella wiikolla Laatokan merestä kaloja koukuilla pyytämään. Heidät tapasi siellä myrsky, joka kaatoi wenheen kumoon, josta heille kuolema seurasi. Kahden, nimittäin Samuel Laulajaisen ja H. Laulajaisen, ruumiit ynnä wenheen on aalto ajanut rannalle, waan kolmatta ei ole löytynyt. Joka waarassa liikkuu, se waaraan hukkuu.
  • 13.05.1916 Surullinen onnettomuus Laatokalla Käkisalmen Sanomat
    • Kalastajavene kaatunut myrskyssä. Yksi kalastaja hukkunut, toiset pelastuneet vähissä hengin
      • Viime keskiviikona lähtivät Metsäpirtin Taipaleesta kalastajat Eljas Eeva ja Maunu Eeva Neusaaren kylästä sekä Matti Pulakka Taipaleen kylästä kalastajaveneellä Laatokalle verkkoja laskemaan. Matkalla kohtasi heidät ankara myrsky ja lumipyry, särkien veneestä peräsimen ja rikkoen airot, joten vene joutui tuuliajolle ja tuli vettä täyteen. Kokonaisen vuorokauden vesillä ajelehdittuaan joutui vene Venäjän puolelle Miikkulaisten kylän rannikolle, jossa tarttui karille ja kaatui. Tällöin Eljas Eeva katosi aallokkoon, mutta toiset pysyttelivät veneen pohjalla siksi kunnes heidät huomattiin läheisestä kylästä ja riennettiin apuun. Matti Pulakka oli pelastettaessa vielä jokseenkin hyvissä voimissa, mutta Manu Eeva oli tiedottomassa tilassa. Suurilla ponnistuksilla saatiin hänet kuitenkin jälleen henkiin ja on hän nyt toipumaan päin.
      • Hukkunut Eljas Eeva oli noin 35 vuotias ja vielä poikamies.
  • 05.10.1917 Kalastajia hukkunut Laatokalla Käkisalmen Sanomat
    • Tuonnottain kerroimme, että kokonainen venekunta metsäpirttiläisiä kalastajia on kadonnut Laatokalle. Nyt on käynyt selville, että he kaikki ovat hukkuneet.
    • Viime viikolla olleen ankaran myrskyn aikana on neljä Vuoleen Miikkulaisista kotoisin olevaa Laatokan kalastajaa hukkunut kalastusmatkallaan.
  • 06.10.1917 Seitsemän kalastajaa hukkunut Laatokkaan Turun Sanomat
    • Joku aika sitten hukkui Laatokalla 3 myrskyn käsiin joutunutta kalastajaa, jotka olivat kotoisin Metsäpirtistä.
    • Viime viikon myrskyissä hukkui Laatokkaan jälleen neljä kalastajaa, jotka olivat kotoisin Vuoleen pitäjästä Inkeristä.
  • 06.10.1917 Taas neljä kalastajaa hukkunut Laatokalla Haminan Lehti
    • Viime viikon ankaran myrskyn aikana hukkui Laatokalla taas neljä kalastajaa. Hukkuneet ovat kotoisin Vuoleen pitäjästä Inkeristä aivan läheltä Suomen rajaa. Edellisessä myrskyssä on todettu hukkuneen kolme kalastajaa.
  • 09.10.1917 Seitsemän kalastajaa hukkunut Laatokkaan Turun Lehti
  • 07.02.1929 Kolme Laatokan kalastajaa tavattu kuolleina venheessä Käkisalmen Sanomat
    • Metsäpirttiläisiltä jäi mereen verkkoja kaikkiaan 1071 kappaletta, usealta venekunnalta lähes 100 verkkoa. Uimosen venekunta pelastunut
      • Näinä päivinä on Metsäpirttiin levinnyt huhu, että Venäjän puoleisella Laatokan rannikolla olisi v.k. 18 p:nä tavattu ns Murjanniemeen ajautuneena tuuliajolla ollut vene, jossa tavattiin kolmen miehen hengettömät ruumiit. Miesten nimistä ja henkilöllisyydestä ei ole mitään tietoa. Myöskään ei ole saatu vahvistusta siihen, onko huhu tosi vai ei. Rajaviranomaisten toimesta on ryhdytty toimenpiteisiin tarkan selvyyden saamiseksi siitä, ovatko miehet suomalaisia vai eivät. Ainakaan Metsäpirtistä ei tiedetä kenenkään kalastajan olevan kadoksissa. Veneen kerrottiin olleen jäässä Miikkulaisten joen suussa.
      • Joku päivä sitten kerroimme lehdessämme eräästä Uimosen venekunnasta, joka oli kadonnut Laatokalle. Nyttemmin sanottu venekunta, oltuaan kuusi viikkoa kateissa, on saapunut Valamosta Sortavalaan. Miehet olivat lähteneet ainoastaan 2 vuorokauden kalamatkalle, mutta meni heiltä moottori epäkuntoon. Heidän täytyi jättää 30 lohiverkkoa mereen ja paeta kiireen kaupalla Wossinohin, jossa he olivat munkkien luona suojassa. Verkkoja ei sittemmin enää löytynyt, joten miehille tuli ainakin 7000-8000 mk vahinko jo menetetyistä verkoissakin.
      • Metsäpirtin kalastajia kohdanneessa järkyttävästä verkkojen tuhosta on nyttemmin saatu verrattain tarkat tiedot. Niiden mukaan jäi Laatokan saaliiksi kaikkiaan 1071 verkkoa. Kuudelta venekunnaltajäi kultakin 80-90 verkkoa, seitsemältä venekunnalta kultakin 60-70 verkkoa ja 13 venekunnalta kultakin 15-36 verkkoa. Verkot voidaan pitää täydellisesti menetettyinä.
      • Kuten kaikki nämä uutiset osoittavat, on luonto vaatinut tämän talven aikana Laatokan köyhiltä kalastajilta sellaisen veron, ettei sitä voi liikutuksetta ajatella. Tällä kertaa ei tämän 'veron' menetystä aiheuttanut mikään satamakysymys vaan oikullinen ja raaka luonto. Mutta voi sattua, että toisella kerralla kalastus- ja hätäsatamien puute Metsäpirtissä ja Metsäpirtin ja Käkisalmen välisellä rannikolla aiheuttaa vieläkin suurempia menetyksiä, jopa ihmishengissä. Emme voi toivoamitään hartaammin kuin sitä, että eduskunta todellakin myöntäisi tarvittavat varat hätäsataman rakentamista varten näille raukoille rannoille.

Venäläisten pidätykset

1920 - 1929

  • 06.07.1920 Kalastajain vaikeuksia Laatokalla Käkisalmen Sanomat
    • W. k. 28. pvä lähti Saaroisten kyläläisiä Metsäpirtistä kuudella veneellä Taipaleenluodolle kierrenuotan vetoon. Saalis oli niin hyvä, että kussakin veneessä kaloja oli keskimäärin 300 kg. Kun heillä oli kotiin 20 km matkaa ja kun iltapäivällä puhalsi ankara vastatuuli, yllätti väsymys kalastajat, joten he eivät jaksaneet soutaa kotirantaan, vaan yöpyivät merelle. Kun he sitten seuraavana aamuna tulivat rantaan, pidättivät sotilas- ja tulliviranomaiset heidän veneensä, nuottansa ja saaliinsa, wäittäen kalastajain käyneen kalastusmatkalla Venäjän puolella.
    • Jokainen paikallisia oloja tunteva tietää varmasti, etteivät metsäpirttiläiset kalastajat lähde kalastusmatkalla Venäjän puolelle millään ehdolla, eikä se olisi tarpeellistakaan, kun kerta omilla vesillä on niinkin hyviä apajapaikkoja kuin Taipaleenluoto. Näin ollen ei sotilas- ja tulliviranomaisten menettelyyn ole muuta syytä kuin se, että on olemassa määräys, jonka mukaan Laatokalla ei saa liikkua yön aikana, jota määräystä kalastajain on aivan mahdotonta noudattaa, sillä voihan äkillinen tuuli, kuten tässä tapauksessa, asettaa heille voittamattomia esteitä.
    • Tästä tapauksesta tuli vähävaraisille kalastajille vaikea taloudellinen tappio, sillä pyydysten menettäminen tietää elinkeinon harjoittamisen estämistä. Tämän kirjoittaja toivoo hartaasti, että asiaa lopullisesti ratkaistaessa otettaisiin nämä näkökohdat huomioon.
  • 01.01.1922 Laatokan ja Suomenlahden kalastajia venäläisten pidättäminä Suomen kalastuslehti no 5
    • Artikkelissa seikkaperäinen kertomus 18.05.1921 Laatokalla kadonneista kalastajista ja heidän vapautumisestaan pari kuukautta myöhemmin.
  • 30.07.1922 Taas suomalaisia kalastajia bolshevikien käsiin Iltalehti
    • Kolme venekuntaa kadoksissa Laatokalla.
    • Tk. 20 päivänä lähti Metsäpirtistä Laatokalle kolme venekuntaa, yhteensä 8 miestä, laskemaan pitkääsiimaa.
    • Miehet olivat nimeltään Heikki Hyytiä, Simo Peltonen, Aatami Peltonen, Heikki Hyytiä, Tahvo Meskanen, Tahvo Myöhänen ja Aleks Myöhänen.
  • 31.07.1922 Kolme venekuntaa kadoksissa Laatokalla Iltalehti
  • 06.08.1922 Laatokan kalastajain kohtalo Uusi Suomi
    • Venäläiset pidättäneet useita venekuntia. Laatokalle ehdotetaan muodostettavaksi sopiva yhteinen kalastusalue.
    • Heikki Heikinpoika Hyytiä, Aatami Simonpoika Peltonen, Arvi Aapronpoika Peltonen, Simo Simonpoika Peltonen, Heikki Simonpoika Hyytiä, veljekset Tahvo ja Aleks Aataminpojat Myöhänen sekä Tahvo Meskanen Metsäpirtin Saaroisten kylästä. ...
  • 16.10.1927 Ryssät ovat taas pidättäneet kuusi suomalaista kalastajaa Satakunnan Kansa no 239
  • 18.10.1927 Suomalaisia kalastajia pidätetty Laatokalla ja myöskin Suomenlahdella Käkisalmen Sanomat
    • Wenäläiset wartioalukset wieneet mukanaan kolme metsäpirttiläistä ja kolme terijokelaista
      • Perjantaina pidättivät venäläiset rajaviranomaiset, jotka moottorilla risteillen valvovat Laatokalla varsinkin kalastajien toimia, kolme suomalaista kalastajaa, nim. kaksi Hyytiän veljestä ja erään Hatakka-nimisen miehen. Kaikki kolme ovat kotoisin Metsäpirtin Saaroisten kylästä. Minne pidätetyt vietiin, ei ole tiedossa. Syynä pidätykseen oli se, että mainituilla miehillä ei ollut mukanaan asianomaista lupatodistusta, jollaista vaaditaan kalastettaessa Venäjän aluevesillä, niinkuin mainitut kalastajat nyt tekivät. Suomen ja Venäjän välisen kalastussopimuksen mukaan saavat nimittäin suomalaiset harjoittaa Laatokalla kalastusta myöskin Venäjän aluevesillä aina 50 kilometrin päähän rajasta, mutta tulee heillä tällöin olla Kannaksen rajakomendantin antama lupatodistus. Kaikilla pidätetyillä sellainen kyllä on olemassa, mutta olivat he, kuten mainittu, nyt kysymyksessä olevalla kerralla jättäneet sen ottamatta mukaansa.
      • Laatokalla kadonneesta kolmesta metsäpirttiläisestä kalastajasta ei vielä eilispäivänkään kuluessa ole saatu mitään tietoja. Venäläiset viranomaiset olivat kylläkin Kannaksen rajakomentandille luvanneet maanantaina ilmoittaa jotakin heidän asiaansa koskevaa, mutta ei tätä ilmoitusta kuitenkaan kuulunut. Pidätettyjen kalastajien nykyinen olinpaikka ei ole tiedossa.
  • 21.10.1927 De tre Ladogafiskarna frigåvos onsdag kväll Hufvudstadsbladet

1930-1935

1936

  • 20.10.1936 Venäläiset pidättivät kalastajan Laatokalla Venäjän aluevesillä Käkisalmen Sanomat
    • Hänellä ei ollut lupatodistusta mukanaan
      • Lokakuun 10 päivä oli metäpirttiläisen kalastajan Antti Kiisken venekunta mennyt pyydyksiään kokemaan Laatokalle Venäjän aluevesille. Venekunnan työskennellessä pyydysten kokemispuuhissa saapui venäläinen vartiolaiva veneen luo. Vartiolaivan miehistö vaati kalastajien aluelupapaperit tarkastettavakseen. Muilla kalastajilla lupapaperit olivatkin keralla, mutta venekuntaan kuuluneelta Matti Kiiskeltä olivat ne unohtuneet kotiin. Tämän johdosta vartiolaiva pidätti Matti Kiisken ja vei hänet mukanaan päästäen venekunnan toiset miehet Antti ja Juho Kiisken omalla veneellään kotiin.
      • Edellä olevan johdosta on syytä huomauttaa, että kalastajien tulisi huolellisemmin hoitaa Venäjän vesialueen kalastuslupia ja pitää ne aina kalastusmatkoillaan mukanaan. Parasta olisi jokaisen venekunnan laittaa veneeseensä tiivis pieni kaappi, jossa nämä lupapaperit pidettäisiin, etteivät ne taskuissa vähän väliä kastuen likaantuisi ja menisi aivan käyttökelvottomiksi.
      • Paitsi että venäläinen vartioalus hyvin ahkerasti liikuskelee aluevesirajoilla, havaittiin joku päivä sitten rajan lähettyvillä Laatokalla n. 35 km Metsäpirtin rannasta venäläinen lentokonekin. Kertoivatpa eräät kalastajat koneen pudottaneen veteen pomminkin, joka räjähti kovalla paukauksella. Lentokone nähtiin kahtena päivänä peräkkäin samoilla paikoilla.

1937

  • 04.11.1937 Venäläiset luovuttivat metsäpirttiläiset kalastajat eilen Käkisalmen Sanomat
    • Tiistaina olivat he pidättäneet 3 kalastajaa maanantaina pidätettyjen 10:n lisäksi
      • Kuten jo tiistaina kerroimme, pidättivät venäläiset maanantaina iltapäivällä Laatokalla Venäjän puolella asianmukaisilla lupatodistuksilla varustettuna olleet kymmenen metsäpirttiläistä kalastajaa. Tiistaina aamupäivällä pidätti venäläinen vartioalus jälleen yhden soutuvenekunnan, jossa olivat metsäpirttiläiset kalastajat Pekka Leppänen (talo 3231) ja tämän poika Manu Leppänen (talo 3291, Manu ei ole Pekan poika vaan Pekan setä) sekä Väinö Hämäläinen. Pidätyksen näkivät suomalaiset rajavartijat ja tapahtui pidätys Venäjän puolella n 2,5 km rannasta. Pekka Leppänen ja Väinö Hämäläinen olivat Vanhastajaamasta, kuten kaikki maanantainakin pidätetyt. Manu Leppänen oli Haapsaaresta.
      • Pidätyksistä tehtiin asianmukainen ilmoitus rajavartijaviranomaisille ja nimismiehelle. Rajavartijaviranomaiset ilmoittivat siitä raja-asiamiehelle ja nimismies lääniin maaherralle. Pidätysten johdosta ryhdyttiin asianmukaisiin tiedusteluihin.
      • Eilen ilmoittivat venäläiset luovuttavansa pidättämänsä kalastajat takaisin Suomen puolelle. Luovutus tapahtuikin sitten klo 15 aikaan Tapparissa Suomen ja Venäjän rajalla. Kaikki 13 kalastajaa ja heidän veneensä y.m. omaisuutensa luovutettiin tällöin. Luovutustilaisuudessa olivat saapuvilla Kannaksen raja-asiamies ja Metsäpirtin nimismies.
      • Pidätetyt oli viety pidätyksen jälkeen Miikkulaisiin, jossa maanantaina pidätetyt viettivät kaksi ja tiistaina pidätetyt yhden yön. Pidätetyt ovat kertoneet, että heidän kohtelunsa rajan takana oli moitteetonta. Neuvostoviranomaiset olivat kuulustelleet heitä Miikkulaisissa.
      • Venäjän pidättämiä ja eilen luovutettuja kalastajia kuulusteltiin luovutuksen jälkeen ja laskettiin heidät koteihinsa eilen illalla. Raja-asiamies tulee lähipäivinä määrittelemään kuulustelujen tuloksen mukaan paikan, jossa pidätys tapahtui. Venäläisten ilmoituksen mukaan olivat pidätetuksi joutuneet kalastajat tulleet Venäjän puolella kalastaessaan liian lähelle Venäjän rannikkoa. Kalastussopimuksen mukaan on raja, jota lähemmäksi rannikkoa kalastajat eivät saa tulla, 1 km.
      • Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan näyttääkin siltä, että kalastajat todellakin ovat menneet liian lähelle Neuvostoliiton rantaa.
  • 23.12.1937 Kalastajavene pirstoutui Laatokalla Laatokka
    • Viime lauantaina lähtivät metsäpirttiläisten kalastajain Taavetti Hatakan, Aleks Myöhäsen ja Aapro Myöhäsen venekunnat Laatokan selkäsaarilta moottoriveneillään kotimatkalle. Kun kuitenkin vallitsi kova itätuuli, eivät he suunnanneetkaan matkaansa Metsäpirttiin vaan Pärnänjoen suuhun. Tänne he saapuivat kello 14.30 aikaan. Taavetti Hatakan ja Aleks Myöhäsen veneet pääsivätkin onnellisesti jokeen Taavetti Ruotsalaisen rantaan, mutta Aapro Myöhänen, joka oli aiemmin käynyt vain yhden kerran Pärnän joen suussa, ei arvannut varoa joen suussa länsirannalla olevaa hiekkariuttaa, joka nyt matalan veden aikana ja lujan itämyrskyn vallitessa ajoittain oli aivan näkyvissä, vaan ajoi veneen riutalle. Kaikki siinä olleet kolme miestä joutuivat veteen, Samalla menivät mereen venekunnan kaikki varusteet, m.m. 80 kpl lohiverkkoja. Onneksi paikalla oli vettä vain siksi vähän, että miehet pääsivät omin voimin mantereelle, mutta kun he eivät hennonneet jättää verkkojaan mereen, joutuivat he niitä koukuilla ja köysillä maihin vetäessään olemaan kylmässä vedessä ja märkinä useita tunteja. Venee löi aallokko aivan pirstaleiksi, niin että vain moottori saatiin sunnuntaina pohjasta pois. Vene oli aivan uusi, joten kalastajille koitui melkoinen vahinko. Saalista ei kalastajilla ollut juuri mitään, sillä kalansaanti Laatokasta on nyt kovin huonoa.

1938

  • 19.05.1938 8 metsäpirttiläistä kalastajaa vuorokauden venäläisten pidättäminä Käkisalmen Sanomat
    • Pidätyksen syy: He ovat valokuvauttaneet itsensä hattu päässä, eivätkä pidä koko omaisuuttaan kalastusretkillään.
    • Venäläinen vartioalus SNTL pidätti viime maanantaina Laatokalla kolme venekuntaa metsäpirttiläisiä kalastajia. Pidätys tapahtui ilman asiallista syytä vain jonkinlaisia huomautuksia passivalokuvien 'huonoudesta' ja kaluston vajavaisuudesta esitellen. Pidätetyistä kahdeksasta kalastajasta kuusi päästettiin vapaaksi jo seuraavana yönä ja kaksi toissa yönä. Pidätyksestä olemme saaneet seuraavia tietoja.
      • Kahdeksan metsäpirttiläistä kalastajaa, veljekset Vilho (talo 1124) ja Niilo Laulajainen, Niilo Laulaisen poika Vilho (talo 1125), Yrjö Suikkanen (talo 3052), Antti Ahtiainen ja tämän poika Arvi (talo 3033), sekä veljekset Aleksanteri (talo 3087) ja Martti Peltonen (talo 3085) olivat kolme venekuntaa muodostaen lähteneet kalastamaan mukanaan asianomaiset lupatodistukset Laatokalle Neuvostoliiton aluevesille. Venäläinen vartioalus SNTL saapui kalastajien luo ja vaati kalastajia esittämään kalastuslupatodistukset. Ne tarkastettuaan venäläiset vaativat kalastajia seuraamaan mukanaan. Pidätys tapahtui, kuten mainittu, Neuvosto-Venäjän aluevesillä n. 10 km päässä Suomen rajasta, kalastussopimuksen mukaisella pyyntialueella. Venäläiset veivät kalastajat Miikkulaisiin, jossa heitä kuulusteltiin.
      • Pidätetyistä kuusi päästettiin jo seuraavana yönä takaisin Suomen puolelle, mutta kolmannen venekunnan miehet, veljekset Aleksanteri ja Matti Peltonen pidettiin edelleen pidätettyinä. Heidät luovutettiin vuorokautta myöhemmin, siis keskiviikon vastaisena yönä.
      • Kalastajia oli Venäjän puolella kuulusteltu. Venäläiset selittivät pidättämisen syyksi sen, että kalastajien kalastuslupatodistuksessa olevat valokuvat ovat huonoja ja vanhoja ja kalastajat ovat olleet kuvassa hattu päässä, vaikka selvyyden vuoksi pitäisi olla avopäin. Edelleen selittivät venäläiset , että kalastajilla ei ollut veneessään kaikkia kalastuslupatodistukseen liitetyn kalustoluettelon mukaisia pyyntivälineitä ja pyyntikalustoa. Molemmat selitetyt syyt ovat turhaa saivartelua, sillä lupatodistusten valokuvat on hyväksytty virastoissa lupa-anomuksia käsiteltäessä ja lupia myönnettäessä ja kaikkia kalustoluettelon mukaisia pyyntivälineitä kalastajien on mahdoton yhdellä kertaa kuljettaa mukanaan.
      • Mainittakoon vielä, että kalastajat käydessään keväisin Miikkulaisissa Neuvostoliiton puolella sopimuksen mukaisesti rekisteröimässä pyyntilupiaan joutuvat usein useita tunteja kestävän kuulustelun alaiseksi. Tällöin venäläiset aina tiedustelevat Suomen oloja ja koettavat saada selvää suojeluskunta- y.m. asioista.
  • 31.05.1938 Metsäpirttiläisen kalastajan näkökulmasta Käkisalmen Sanomat
    • Loppuuko kalastus Laatokalla kokonaan?
    • Metsäpirtistä kirjoitetaan 'Käkisalmen Sanomille' metsäpirttiläisten kalastajien pidätyksen johdosta Venäjän vesialueella toukokuun 16 pnä seuraavaan tapaan:
      • Syvää huolestusta metsäpirttiläisten kalastajain keskuudessa on herättänyt venäläisten mielivaltainen metsäpirttiläisten kalastajain pidätäminen syyttä suotta Laatokalla. Pidätettyjä, jotka vietiin Venäjän puolelle Miikkulaisiin syytettiin Suomen ja Venäjän välisen kalastussopimuksen rikkojiksi varsin eriskummallisista syistä. Niinpäoli Niilo ja Vilho Laulajaisen veneessä kolmantena Niilo Laulajaisen keskenkasvuinen poika, joka oli kylmän sään takia ottanut huopatossut mukaansa. Venäläiset väittivät, että tarkoituksena oli salakuljettaa nämä huopatossut Venäjälle, koska niitä ei oltu merkitty kalastussopimuksen edellyttämään veneen esineluetteloon. Veneluettelossa oli mainittu, että veneen miehistöllä on kolme turkkia, mutta kun kalastajilla tällä kertaa ei ollut mukana kuin kaksi turkkia, syyttivät venäläiset heitä siitä, että he olivat salaa myyneet kolmannen turkin venäläisille. Erikoisen vihaisia olivat venäläiset siitä, että kalastajilla oli lupakirjoissa olevissa valokuvissa hatut päässä, jolloin heitä muka ei voi tuntea tarkkaan. Muuan pidätetyistä, Aleks Peltonenn, oli juuri kokemassa pitkää siimaa ja oli saanut veneeseensä kaksi kolmannesta siimasta, kun venäläinen vartiovene pidätti heidät. Peltosen veneen esineluetteloon oli merkitty, että hänellä on 150 lohiverkkoa, 5 pakkaa pitkääsiimaa sekä siika- ja muikkuverkkoja, 1 pieni soutuvene, moottori lisäksi sekä puuastioita kalan suolaamista varten. Kun Peltosella nyt ei ollut mukanaan kaikkia näitä varusteita, väittivät venäläiset kiven kovaan, että hän oli myynyt puuttuvat esiteet Venäjälle. Luetteloon oli myös merkitty, että moottoriin kuuluu kaksi purjetta, mutta nekään eivät olleet Peltosella tällä kertaa mukana, eikä hänellä ollut myöskään äsken mainittua pientä soutuvenettä. Tästä venäläiset saivat aiheen väittää, että veneen kolmas mies, joka ei myöskään ollut retkellä ollenkaan mukana, oli pienellä soutuveneellä mennyt maihin jonnekin Venäjän puolelle. Peltonen pyysi, että hän saisi käydä hakemassa mereen jääneen pitkänsiimansa pois, mutta tähän eivät venäläiset suostuneet ja vaativat ehdottomasti, että kaikkien niiden esimeiden ja varusteiden, jotka luettelossa mainitaan, täytyy olla aina mukana.
      • Kaiken järjen nimessä on tällainen vaatimus aivan mahdotonta toteuttaa, sillä esim. 150 lohiverkon pitäminen veneessä ei käy päinsä, koska on vaara, että vene vähäisessäkin merenkäynnissä tällöin uppoaa. Pientä venettä ei Peltonen ollut ottanut tällä kertaa mukaansa, koska moottorissa oli vain kaksi miestä, jolloin apuveneestä verkon nostossa ei olisi ollut hyötyä
      • Metsäpirtin kalastajat ovat kalastussopimuksen turvin kalastaneet Venäjän puolella 13 vuotta, eivätkä he ole aiheuttaneet ainoaakaan sopimuksen rikkomista, lukuunottamatta paria sellaista tapausta, jolloin heidän on ollut pakko myrskyn tai sumun takia ylittää sopimuksessa mainittu raja. Mitään salamyyntiä eivät kalastajat myöskään ole Venäjällä harjoittaneet siitä yksinkertaisesta syystä, ettei Venäjän puolen asukkailla ole rahaa eikä varaa Suomesta mitään ostaa.
      • Jos nyt venäläiset aikovat jatkuvasti noudattaa samaa menetelmää ja esittää samanlaisia vaatimuksia kuin toukokuun 16 pnä, niin merkitsee se sitä, että kalastussopimus on merkityksetön ja Laatokan kalastajille annetaan raskas isku. Sen tähden odottavatkin Laatokan kalastajat, että valtiovalta ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin venäläisten kummallisen ja aivan järjettömän sopimuksen tulkinnan takia, sillä muuten loppuu suomalaisten kalastus Laatokalla kokonaan.
    • Vanha Aatami
  • 04.08.1938 Venäläiset rettelöivät Laatokallakin Käkisalmen Sanomat
    • Kalastajien on käytävä mennen tullen Miikkulaisissa
    • Passeja tarkastellaan ja pidätellään kalastajia ilman syytä
      • Suomen ja Venäjän välisen kalastussopimuksen mukaisesti ovat Pyhäjärven, Sakkola ja Metsäpirtin sekä myöskin Käkisalmen pitäjän kalastajat usein kalastaneet Venäjän puoleisilla aluevesillä. Tämä kalastus onkin aikaisemmin sujunut suuremmitta häiröittä.
      • Tänä kesänä ovat venäläiset asettaneet suomalaisille kalastajille uusia vaatimuksia. Venäläiset vaativat, että kalastajien on joka kerran mennessään Venäjän puolelle kalastamaan poikettava rajan takana Miikkulaisissa olevan venäläisen vartioaseman rantaan tarkastuttamaan passinsa. Kalastusmatkoilta palattaessa on tämä poikkeaminen tehtävä jälleen toisen kerran ja tarkastus suoritettava uudelleen. Tällainen maihin kulkeminen vie paljon aikaa eivätkä kaikki suomalaiset kalastajat ole edes tietäneetkään sitä noudattaa. Tämän johdosta ovat venäläiset kuluneen kesän aikana toimittaneet lukuisia Laatokan kalastajien pidätyksiä. Kalastuspasseihin ovat venläiset tehneet joitakin merkintöjä, m.m. on eräässäkin merkitty, että kalastajat ovat venäläistne määräyksien rikkomisen johdosta menettäneet kalastusoikeutensa.
      • Viimeiset pidätykset tapahtuivat viime viikon tiistaina, jolloin venäläiset moottoriveneet pidättivät useita Metsäpirtin Saaroisten ja Pyhäjärven Sortanlahden kalastajien venekuntia. Kaikki nämä kuljetettiin Miikkulaisiin, jossa toimitettiin tavanmukainen passien tarkastus ja kuulustelu. Muut venekunnat vapautettiin samana päivänä, paitsi yhden veneen miehistöä, jolla sattui olemaan mukanaan sellainen kirja, jota venäläiset eivät heti ymmärtäneet. Tämän tutkiminen vei niin kauan aikaa, että kalastajat pääsivät vapaaksi vasta seuraavana päivänä.
  • 22.09.1938 Venäläiset pidättäneet kolme metsäpirttiläistä kalastajaa merellä Käkisalmen Sanomat
    • Kalastajilla oli mukna lupakirjat Venäjänkin vesillä kalastamiseen.
      • Pidätettyjä ei vielä eilisiltaan mennessä oltu luovutettu
      • Samaan aikaan kun venäläiset tämän tästä milloin lentokonein, milloin vedenalaisin ja milloin vartiolaivoin ylittävät Suomen rajoja, suorittavat he myöskin mielivaltaisia pidätyksiä niin Suomenlahden kuin Laatokankin puolella. Niinpä viime perjantaina, kun Metsäpirtin Saaroisista kotoisin olevat kalastajat Antti Hyytiä, Sulo Hämäläinen ja Tuomas Leppänen olivat menneet kokemaan lohiverkkojaan Laatokalle lähelle Suomen-Venäjän merirajaa, saapui paikalle venäläinen vartiovene, joka klo 15.20 aikoihin pidätti kalastajat. Pidätyksen näkivät eräät kauempana olevat kalastajat. Kalastajilla, jotka kuuluivat kaikki samaan venekuntaan, oli asianmukaiset lupapaperit mukanaan, joten pidätys on tehty nähtävästi jonkin tekosyyn perusteella.
      • Toistaiseksi ei ole voitu todeta, kummalla puolen rajalinjan pidätys on tapahtunut, mutta vaikka se olisi tapahtunut Venäjänkin puolella, ei siihen ole perusteltua syytä, koska kalastussopimuksen mukaan lupapapereilla varustettujen kalastajain on lupa mennä kalastamaan myös Venäjän puoleiselle vesialueelle rajan lähettyville.
      • Soitimme eilen Metsäpirttiin, josta eräiltä paikkakuntalaisilta saimme edellä olevat tiedot. Sen sijaan eräs metsäpirttiläinen konstaapeli ei asiasta tietänyt mitään, eikä nimismiehelle ole puhelinta, joten emme saaneet tietää, onko hänellä asiasta tehty ilmoitus. Muita tietoja he eivät voineet antaa, vaan kehottivat kääntymään Kotkaan merivartiopiirin päällikön puoleen. Soitimme Kotkaan, mutta sieltä kehoitettiin tiedustelemaan asiaa Kannaksen rajavartiostosta Terijoelta, koska he 'eivät voi asiasta mitään kertoa'. Kannaksen rajavartiostosta taas vastattiin tiedusteluumme, ettei asiasta voida mitään kertoa, koska 'se nyt kuuluu jo ulkoministeriön hoidettaviin'. Joka tapauksessa viranomaisten vaiteliaisuudesta huolimatta saimme tietää, etteivät kalastajat ole vielä päässeet Venäjältä pois.
  • 24.09.1938 Kaksi kalastajaa palannut takaisin Käkisalmen sanomat
    • Kolmas, jolla ei liene ollut lupapapereita, edelleen Venäjällä
      • Venäläiset pidättivät, niinkuin olemme kertoneet, Laatokalla syyskuun 16 p:nä metsäpirttiläisen kalastajavenekunnan, jonka muodostivat kalastaja Antti Hyytiää (talo 3023) perämiehenä ja kalastajat Sulo Hämäläinen (talo 3104) ja Tuomas Leppänen (talo 3051) vieden heidät Venäjän puolelle.
      • Keskiviikkoiltana palasivat 'Käkisalmen sanomien' saaman tiedon mukaan kalastajat Antti Hyytiä ja Sulo Hämäläinen takaisin Metsäpirtin Saaroisiin moottoriveneellään, kun sen sijaan Tuomas Leppänen jäi edelleen pidätetyksi Venäjälle. Mikäli olemme saaneet tietää, olivat Hyytiän ja Hämäläisen Venäjän puolella kalastusta koskevat lupapaperit kunnossa, kun sen sijaan Leppäsellä ei liene ollut lainkaan lupapapereita mukanaan. Tästä syystä ei häntä vielä päästetty palaamaan takaisin, eikä hänen kohtalostaan ole lähempiä tietoja. Kotiin palanneita kalastajia kuulusteltiin eilen Metsäpirtissä.
  • 15.11.1938 Kalastajien pidätykset Laatokalla jatkuvat edelleen. Käkisalmen Sanomat
    • Viime viikolla oli yksi metsäpirttiläinen venekunta pidätettynä.
      • Venäläiset viranomaiset pidättivät viime tiistaina Laatokan rannikolla Salmin puoleisen rajan lähellä kolme suomalaista kalastajaa. Tiistaiaamuna klo 7 aikaan oli Lunkulansaaresta lähtenyt verkkojaan kokemaan m.m. Metsäpirtin Saaroisista kotoisin oleva Oskari Hatakan (talo 3075) venekunta, johon hänen lisäkseen kuuluivat veljensä 'Väinö Hatakka (talo 3075) ja Väinö Repo (talo 3419). Klo puoli 10 aikaan aamulla kalastusvesillä liikkunut venäläinen tarkastusalus pidätti Hatakan venekunnan ja vei kalastajat Pähkinälinnan suuntaan. Pidätyksestä välttyneet suomalaiset kalastajat pääsivät myöhemmin noutamaan vedessä olleita verkkojaan. Keskiviikkona palasivat venäläisten pidättämät suomalaiset kalastajat moottoreineen ja verkkoineen takaisin Suomen puolelle. Heitä oli heidän kertomansa mukaan käytetty Ontrosovassa saakka.
      • Salmin piirin nimismies kuulusteli torstaina pidätettyinä olleita kalastajia. Venäläisten vaatimusten mukaan on kalastajain ennen kalastuksen alkamista leimautettava passinsa Venäjän puoleisissa tarkastuspaikoissa. Kalastajat olivatkin leimauttaneet passinsa Metsäpistin kohdalla rajan takan sijaitsevassa Miikkulaisessa, mutta venäläiset vaativat nyt, että heidän olisi pitänyt siirtyessään kalastamaan Salmin rannikolle toimittaa passiensa leimauttaminen myös tämän rannikon tarkastuspaikassa Vitelessä. Sitä eivät metsäpirttiläiset kalastaja olleet ymmärtäneet tehdä, ja siitä seurasi pidätys.
      • Merivartiolaitoksen moottorivene oli lauantaina aluevesirajan tienoilla tarkastamassa kalastajien pidätyspaikkaa. Tällä matkalla ei kuitenkaan vielä voitu täysin todeta, olisivatko kalastajat mahdollisesti olleet rajan takana vai ei. Joka tapauksessa heillä on ollut lupa kalastukseen myös aluevesirajan toisella puolen.

1939

  • 16.02.1939 Metsäpirttiläistä kalastajaa pidetty vangittuna Venäjällä viisi kuukautta Käkisalmen Sanomat
    • kalastusluvan puuttumisen takia.
    • Syyskuun 15 p:nä pidätetty metsäpirttiläinen kalastaja yhä Venäjällä.
      • Vasta tammikuussa venäläiset myönsivät, että Leppänen on Venäjällä.
      • Syyskuun 15 päivänä viime vuonna pidättivät venäläiset metsäpirttiläisen kalastajan Antti Hyytiän venekunnan Laatokalla väittäen, että venekunta oli ylittänyt Suomen ja Venäjän välisen merirajan. Venekunta kuljetettiin Miikkulaisiin, jossa venekunnan miehiä kalastajia Antti Hyytiää (talo 3023), Sulo Hämäläistä (talo 3104) ja Tuomas Leppästä (talo 3051) kuulustettiin. Tällöin havaittiin, että Hyytiällä ja Hämäläisellä oli mukanaan kalastusluvat Venäjän aluevesillä kalastamista varten, kun sen sijaan Leppäsen lupaa ei ollut mukana, vaikka hänen nimensä oli kyllä niiden kalastajien luettelossa, joille kalastuslupa oli myönnetty.
      • Viisi päivää kestäneiden tutkimusten jälkeen palautettiin Hyytiä ja Hämäläinen, mutta sen sijaan Tuomas Leppänen on yhä edelleen Venäjällä. Kuvaavaa venäläisten menettelylle on, että venäläiset viranomaiset ilmoittivat vasta tammikuun alkupuolella tänä vuonna Suomen viranomaisille, että Leppänen on pidätettynä Venäjällä luvattomasta rajan ylityksestä. Aina tammikuuhun saakka sen sijaan venäläiset kielsivät jyrkästi, että Leppänen olisi Venäjällä.
      • Tällainen venäläisten menettely osoittaa jälleen, että heiltä puuttuu kerta kaikkiaan hyvää tahtoa järjestää naapurisuhteet edes siedettävälle kannalle. Onhan järjetöntä pitää miestä vangittuna viittä kuukautta vain siitä syystä, että tällä ei ollut kalastuspapereita mukanaan. Venäläiset rikkoivat kalastussopimusta siinäkin suhteessa, että he pidättivät Leppäsen, vaikka kalastussopimuksen mukaan kalastusveneen omistaja tai päällikkö on vastuussa siitä, että miehistöllä on asianmukaiset lupapaperit.
      • Sitäpaitsi ei ole todistettu, että pidätys edes oli tapahtunut Venäjän puolella. Päinvastoin Suomen merivartioviranomaisten lausunnon mukaan tapahtui pidätys n 1.5 km Suomen puolella. Venäläiset siis ovat loukanneet törkeästi rajarauhaa.
      • Suomen viranomaisten on syytä ryhtyä ponteviin toimenpiteisiin kalastaja Leppäsen vapauttamiseksi Venäjältä. Vaikka hänellä ei ollutkaan mukanaan lupapapereita, on kohtuutonta, että miestä pidetään vangittuna siitä syystä Venäjällä kuukausimääriä, varsinkin, kun ei ole sitovasti todistettu, että pidätys edes olisi tapahtunut Venäjän aluevesillä.
  • 16.02.1939 Metsäpirttiläisten kalastusolot eivät näytä valoisilta Käkisalmen Sanomat
    • Venäläisten rettelöinti kalastusluvista uhkaa karkoittaa kaikki metsäpirttiläiset kalastajat ammatistaan.
      • Kevät tekee tuloaan tänne Metsäpirttiinkin päivien pidentyessä ja kirkastuessa. Kalastajien ajatuksia askarruttavat näin keväällä kalastuskysymykset, varsinkin kalanpyynti Venäjän aluevesillä. Maaliskuun aikana on nimittäin jätettävä asianomaisiin virastoihin anomukset kalastusluviksi Venäjän puolella. Tänä vuonna ovat jo monet metsäpirttiläiset kalastajat sitä mieltä, että jolleivät venäläiset lupaa helpoituksia viimekesäisiin määräyksiinsä ja jolloivät he lopeta nykyistä alituista rettelöintiään kalastettaessa kalastussopimuksen mukaan heidän puolellaan, on turha ollenkaan pyytää kalastuslupia Venäjän vesialueelle, koska venäläisten kohtuuttomia määräyksiä ja vaatimuksia ei voi mitenkään toteuttaa. Sen tähden toivotaankin täällä hartaasti, että Suomen hallitus ryhtyisi neuvotteluun Laatokan kalastussopimuksen järjestämiseksi sille kannalle, että sopimuksessta poistettaisiin kaikki liialliset ja turhanpäiväiset määräykset, joista ei ole hyötyä kenellekään, mutta joiden nojalla venäläiset aina pääsevät rettelöimään, jos vain tahtovat. Tuoreessa muistissa on vielä syyskuun 15 päivänä tapahtunut Antti Hyytiän venekunnan pidätys Laatokalla. Venekunnan kolmatta miestä Tuomas Leppästä ei ole vieläkään vapautettu Venäjällä. Hän oli muuten vasta ensimmäistä kertaa Hyytiän veneessä mukana. Hän on kotoisin Vanhajaaman kylästä, mäkitupalainen ja köyhä kalastaja, joten hänen kohtalonsa on sitäkin kovempi.
      • Toisena suurena vitsauksena ovat Metsäpirtin kalastajille olleet huomattavat pyydysmenetykset. Niinpä vv. 1936-37 tapahtuneet lukuisat pyydysmenetykset antoivat miltei kuoliniskun metsäpirttiläisten kalastukselle. Syksyllä v 1937 jäi yli 40:ltä metsäpirttiläiseltä kalastajalta pyydyksiä mereen. Pienin kärsitty vahinko oli 100 ja suurin 22.200 mk., muut siltä väliltä. Valtion taholta myönnettiin kaikkien Laatokan kalastajien verkkomenetysten korvaukseksi 100.000 mk., josta summasta metsäpirttiläiset kalastajat saivat 57.200 mk. Avustuksia jaettaessa otettiin huomioon perhesuhteet ja varallisuus ja nousivat vahinkojen korvaukset 20-30 prosenttiin kärsitystä vahingosta. Niin kiitollisia kuin kalastajat tästäkin avusta ovat, on kuitenkin selvää, ettei sen turvin voitu ryhtyä hankkimaan uusia lohiverkkoja, vaan ovat monet siirtyneet pitkäsiimapyyntiin tai hankkineet muikkuverkkoja ja siikaverkkoja siinä toivossa, että he tälläkin tavalla pysyvät leivässä ja särpimessä. Niin tapahtuisikin, jos saisi rauhassa kalastaa kalastussopimuksen puitteissa Venäjän aluevesillä, jotka ovat parhaita pyyntipaikkoja, ja jossa metsäpirttiläiset kalastajat ovat ikimuistoisista ajoista saakka kalastusta harjoittaneet. Saaliit olivat aikaisempina kesinä varsin hyviäkin, mutta viime kesinä kovin heikkoja, koska venäläiset eivät sallineet kalastusta aluevesillään. Venäjän puolella kalastaa säännöllisesti 350-370 kalastajaa, joten kysymyksessä on varsin huomattavan ryhmän elinkeino.
      • Huolimatta siitä, että venäläiset rettelöivät, on kalastajien kuitenkin syytä ajoissa hankkia kalastuslupansa. On luotettava siihen, että asia jotenkin korjautuu. Jos näin tapahtuu, on paljon suurempi vahino, ellei kalastuslupaa olekaan aikanaan haettu.
    • Vanha Aatami

Kirjoituksia


Etusivu Elinkeinot Talot Väestö Zaporozhskoje
Henkilökohtaiset työkalut