Lehdet1850

Metsapirtti

Sisällysluettelo 1 Vuosi 1855 2 Vuosi 1856 3 Vuosi 1857 4 Vuosi 1858 5 Vuosi 1859

Vuosi 1855

• 05.06.1855 Om Ladoga insjö Wiborg
  • Ladoga sjö, belägen emellan 60 och 61,5 grad latitud, torde med afseende å dess storlek, såsom Europas största insjö, och äfven dess många egenheter förtjena vår uppmärksamhet, så mycket mera som den för handeln ...

Vuosi 1856

• 06.06.1856 Sakkolasta Suometar
  • Terveyden tila on, Jumalan kiitos, hyvä; vaan yksi paha tauti ei täältä koskaan lakkaa, nim. ranska (ransuusi, kuppa, pitali), jota vaimot kulettavat Pietarista kruunun lapsien kanssa, joita pitäjässämme löytyy tuhannen, ehkä enemmänki elätettevänä. Usea vaimo pitää 4 ja 5 lasta, ja jokaisesta saadaan 1,5 rup hop kuukaudelta. Tästä ammatista on vaan paha tauti hyötynä ja omain lasten näivettyminen ja surkeus kaupantekeisinä.
  • Eläinten ruuvan puutteen rinnalla alkoi leipäki kallistua, vaikk ei Pietariin pitäjämme rajalta ole kuin 60 virstaa.
  • Opettajat ovat ahkerimmittain harjoittaneet lukutaitoa, pitävät pyhäkouluja ja levittävät kaikenlaista sivistystä, mutta ei se sittenkään tahdo menestyä, kuin on raakoja pitäjiä ja Venäen raja ympärillämme, johon vielä tulee, että talonpojilla on raskaat päivätyöt herroille tehtävänä, kuin ainoastaan kahdeksas osa (1/8) pitäjätämme on kruunun valtaa, kaikki muu on herrain eli relsivallassa.
  • Pitäjässämme löytyy Suvannon järvi, joka juoksutti vetensä Vuoksenjärveen Kiviniemen neljänneksen nykyisen virstan leveän taipaleen poikki, mutta 21 p toukok 1818 puhkoi se itsellensä tien eli joen suoraan Laatukanmereen Taipaleen kylän läpi, jolloin Suvanto laskeusiin yli 4 syltä ja antoi pitäjällämme kauniita niitty-aloja. Kiviniemen luota löydettiin Suvannon järven kuivasta pohjasta v 1616 valettu kirkonkello, joka 'pitkän vihan' alla oli järveen upotettu eikä sittemmin löydetty; tämä kello tuli kirkkoomme kolmanneksi.
  • Jo monia kymmeniä vuosia on ollut kysymyksessä syventää Kiviniemen jokea, jotta Vuoksenjärvi laskisi suoraan Suvannonjärveen ja sitte Taipaleenjoen kautta Laatukkaan. Tästä tulisi suuri hyöty Sakkulan, Valkjärven, Pyhänristin (Muolan), Antrein ja Räisälän pitäjän tilainhaltijoille; vaan puoli Sakkolaa kärsii suuren vahingon, jos vesi rupee seisomaan Kiviniemen joelle. Tämän joen kaivamiseksi jo tänä kesänä on käynyt monta suinia (syyniä), ja sanotaan jo päätetyn avattavaksi. Läänin herra Kuvernööriiä on samassa asiassa odotettu tulevan koko viikon päivät katsomaan työalaa.

• 16.07.1856 Sakkola Helsingfors Tidningar
  • Länets guvernörhar besökt orten jemte en tjensteman ifrån strömrensningskorpsen, för att anställa syn å de ställen, der de tillämnade gräsningarne för Wuokses fällning genom Suvanto till Ladoga skola företagas.
• 21.07.1856 [1] Åbo Tidningar
  • Länets guvernörhar besökt orten jemte en tjensteman ifrån strömrensningskorpsen, för att anställa syn å de ställen, der de tillämnade gräsningarne för Wuokses fällning genom Suvanto till Ladoga skola företagas.

Vuosi 1857

• 10.03.1857 Vuoksens fällande genom Suvando sjö Wiborg no 19
  • Laaja kirjoitus vuoden 1818 tapahtumista.
• 13.03.1857 Vuoksens fällande genom Suvando sjö Wiborg no 20
  • Laaja kirjoitus vuoden 1818 tapahtumista. Jatkoa edelliseen.

• 11.04.1857 Wuoksen lasku Suvantojärven kautta Sanan-Lennätin no 15
  • Vuoksen vesistön kokonaiskuvausta ...
  • Walkjärven ja Sakkolan kirkkojen välillä, missä Vuoksi tekee suuren mutkaukensa, on se eroitettuna Kiviniemen aivan kapealla kannaksella Suvantojärvestä. Tämä pitkä ja kapea vesijakso venytäiksen halki koko Sakkolan pitäjään pohjoislännestä etelä-itään, eli yhtä suuntaisesti kuin Vuoksiki yläpuolellaan laskeiksen, ja purkaa vetensä etelä-itäisestä päästänsä Taipaleen joen kautta Laatukkaan. Niin on nykyään laita, mutta niin ei ole aina ollut. Vielä ei täysin 40 vuotta sitte putosi Suvannon vesi Vuokseen läpi sen silloin puhenneen Kiviniemen kannaksen ja Taipaleen kannas oli silloin kiini sulkeutunut. Suvanto, vaikka likisenä Laatukan kanssa, ei kuitenkaan silloin ollut suorassa yhteydessä tämän kanssa, vaan lähdetti vetensä pitkällä kierteellä Räisälän ja Käkisalmen sivutse suureen Laatukka-järveen. Siihen aikaan oli Suvannon vesi 5 1/2 jalkaa korkeammalla kuin Vuoksi läheisemmältä paikalta, ja laveudeltansa paljoa suurempi kuin nyt. Kaikki tämä muuttui vuotena 1818, kun vesi hyvin korkealla ollessaan alkoi tulvata yli Taipaleen kannaksen, joka maan on 200 jalkaa leveä, ja mursi 21 p. Toukokuuta, läpi kannaksen höllän maan, josta seuraus oli, että vesi järvessä kohta aleni 20 jalkaa ja laajat maat järven pohjana oltua muuttuivat kuivaksi maaksi. Enemmin leikkaannuttua laskeutui Suvanto sittemmin vielä 5 jalkaa ja on niinmuodoin nyt 19 1/2 jalkaa alempana kuin Vuoksi siellä, missä Kiviniemen kannas, leveydeltään 1/4 virstaa, ja joka sen mahtavan tapahtuman aikana oli vastuksena veden ponnistukselle joesta, nyt eroittaa molemmat vedet. Suvanto-vesien vähentyessä on Taipale, vaikka nyt juoksevan joen läpipuhkaisema, tullut ison joukon leveämmäksi entisestänsä ja eroittaa 8 virstaa leveällä maa-alalla tämän vielä nyt 12 1/2 jalkaa korkeammalla Laatukkaa olevan Suvannon vasta mainitusta Laatukka-järvestä. Seuraukset siitä luonnonsattumasta eli luonnotyöstä ovat olleet suuresti hyödyttäväisiä Suvannon ympärys-asukkaille. Kansakkaammat ja lihavamaisemmat seudut Sakkolassa ovat sen kautta voittaneet sanomattomasti; laajoja lisämaita ovat he saaneet, jotka ovat heinämaita heille enentäneet, ja vesi ei ole heille enempää rasituksena. Se on varsinki Taipaleen seurtu kuin on suuressa määrässä saanut nauttia näitä etuja.
  • Tämä luonnontapaus teki, niikuin sanottu, että Vuoksen voimakkaat vesijoukot (joki on muka luettu vierittävän vettä 18800 kuutio-jalkaa sekunnissa) pakottuivat Kiviniemen luona kokonansa muuttamaan juoksu-suuntansa, niin että ainoasti kapea maa-siro, joka vielä sen lisäksi nähtävästi ei ole vuoristo eli muuten kovaa maalaatua, eroittaa nämät jalot vesi-joukot eräästä norkosta, joka on useimpia syltiä matalampi vedenpintaa joessa ja ylettää aina Laatukkaan asti, - tämä tapaus täytyy siis välttämättömästi herättää ajatuksen siihen mahdollisuuteen että mainitun notkon kautta hankkia koko joelle likemmän juoksu-paikan siihen järveen, mihen sillä nyt on täytmys etsiä tietä kierrätellen. Kiviniemen kannas on silminnähtävästi helposti läpikaivettu, ja sitten täytyy koko joki viskauta siihen uuteen väylään ja ylönantaa vanhat äyräänsä. Edut semmoisesta muutoksesta ovat ymmärrettävästi suuret kaikille Vuoksen rannoilla asuville ja niille, jotka niidenki vesien tienoilla asuuvat, jotka Vuoksen alapään kanssa ovat yhteydessä, aina Paakkolanvirralta asti luettu, ehkäpä mahdollisesti aina Antrein kirkoltaki alkain. Se on nimittäin silmään pistävätä, että vesi joessa seukautta tulee paljo alenemaan ja laajat seudut, mitkä nyt jokaisena keväänä ovat rasitettuna vedellä sen korkealla ollessa, joka usiasti tekee kokonansa oikeita vedenpaisumisia, ne kaikki pääsisivät ei ainoastansa vapaiksi tämmöisistä turmioista, vaan myöski voittaisivat laajoja maanlisiä näillä suureksi osaksi mataloilla rannoilla tässä avarassa ja moneppäin haaroilevassa vesijaksokunnassa. Asiaan tarttuivat sentähden kohta alussa kiivaasti ja hartaudella asukkaat kaikista Vuokseen sattuvista pitäjistä ja tämän yleisesti toitun asian aikaan saamista varten pantiin toimeen keskustelemia, joissa oli tuumittava mikä neuvo piti parhain auttaa, että ensimäinen ajatus tämän laskun mahdollisuudesta heräsi luultavasti jo ennenkuin Suvannon puhkeamisen tapaus Taipaleessa tapahtuikaan. Sillä puhe käypi, että jo vuonna 1816 oli talonpojilla tuumat tukussa laskea ensin Suvanto ja sitten senkautta Vuoksi. Tarkka paikkojen ja kohtien tunteminen, semmoinen kuin rahvaalla tavallisesti on, voipi kyllä johdattaa ymmärtämään mahdollisuutta saamaan semmoista työtä aikoin. Vaan sitte kun Suvanto puhkesi ilman yhdenkään ihmisen avutta, tuli aikaansaamisen mahdollisuus siitä niin nähtäväksi ja antoipa kokonansa, voipi kyllä sanoa, niin selvän osoituksen sen päälle miten tehtämän piti, saatavaksi täytökseen luonnon alottaman työn, että jokahisessa asiata harrastavassa mielessä kaiken elävin toivo täytyi saadaksensa tarttua asiaan käsiksi. Ne edut, mitä Suvannon ympärystöläiset kohta saivat nauttia siitä satunnaisesta luonnon-tapauksesta, olivat luonnolliesti kiihottavat Vuoksen seurlaisia harrastamaan ja ahkeroimaan itsellensä samallaisia etuja, ja nuo tiheään ja usiasti kohtaavat veden tulvat eivät olleet myöskään vähemmin voimakkaat muistuttamaan että asian kanssa ei ollut sovelias kauvan viivytellä.
• 13.05.1857 Officiela och legala kungörelser Finlands Allmänna Tidning
  • I anseende till till den kanalkräfning, som för närvarande utföres vid Kiviniemi näs i Sackola socken, i och för wattenutans fällande uti Wuoksfloden genom Suvando till Ladoga sjö, är kommunikationen emellan städerna Wiborg och Käxholm sålunda förändrad ...
• 28.09.1857 Vuoksen laskeminen, kertoo 'Wiborg' Suomen julkisia sanomia
  • alkoi määrättynä t.k. 17 p:nä hyvällä menestyksellä. Wesi pauhaa nyt Vuoksesta valtiana koskena Suvannotse Laatokaan.
• 30.09.1857 Wuoksens fällande Helsingfors Tidningar

Vuosi 1858

• 18.01.1858 Sakkolan pitäjän kihlakunnanoikeuden Suomen julkisia sanomia
  • tämänpäiväisen päätöksen mukaan kutsutaan täten torpparinpoika Juhana Simunanpoika Hytiä Saaraisten kylästä, joka, lähettyään lokakuussa 1856 kalastamaan Laatokan merelle itsestänsä sittemmin mitään tietoa antamatta, katosi, yössä ja vuodessa tämän kolmesti Suomen Yleisissä Sanomissa julistettua tulemaan avioeloon vaimonsa Liisa Heikintytär Putosen kanssa, sillä uhalla että hän avioliitostansa, miten hän itse on pyytänytkin, ratkaistaan eroon, jo hän laittomasti jääpi pois. Sakkolan käräjäpaikasta, joulukuun 18 p. 1857.
  • Kihlakunnan-oikeuden puolesta
  • Wilhelm Hasselblatt
• 17.08.1858 Ångbåten 'Coquettes' första resa imellan S:t Petersburg och Jääskis i Wiborgs län Finlands Allmänna Tidning
  • Den stora och på förhand knappt beräkneliga vinst, som en förening mellan de många och vidsträckta vattendragen i nordöstra och mellersta Finland samt Ladoga måste tillskynda nämnde land, äfvensom de betydliga ansträngningar, som af regeningen blifvit gjorda, för att dels tillvägabringa, dels lätta kommunikationen mellan storfurstendömets inre vattensystemer och hafvet, förmådde äfen mig, att i någon mån söka medverka till detta vigtiga mål. ...
• 30.08.1858 Höyryveneen kulku Vuoksen virralla Suomen julkisia sanomia
  • Eräs Pietarilainen herra Musard nimeltä aikoi panna höyryveneen kulkemaan vuoksen virtaa pitkin Laatokkajärvestä Jääsken kirkolle. Nyt on sama herra insinööriluutnantti Musard höyryveneellänsä 'Coquette' tehnyt ensimäisen koetusmatkan. Pietarista läksi hän heinäkuun 6 p. pitkin Newanjokea ja poikki Laatokan järven, tuli 13 p. Suvannon suulle, kulki siitä sitte pitkin Suvantoa ja Vuoksen virtaa ylös ja ennätti 26 p. Jääsken kirkolle. Tällä matkalla kohtasi häntä paljon vastuksia sekä vahvan virran käydessä että monen vedenputouksen estäissä. Mutta toivottava on että tämä kulku vasta tulee keveemmäksi, koska par'aikaa kulkuväylien syvyyttä mitataan ja viitotaan sekä vuoksipaikat ja putoukset perataan.
• 07.12.1858 Historiaa Finlands Allmänna Tidning

Vuosi 1859

• 03.02.1859 Sittenkuin hänen Keisarillinen Majesteettinsa Suomen julkisia sanomia
  • 20 päiv. Joulukuuta 1858 (1 päiv. Tammikuuta 1859) muutamissa kohdissa Armollisesti on muuttanut tähän asti voimassa olevia määräyksiä kauppa-asiain suhteen Venäjän ja Suomenmaan kesken, tulevat muun ohessa seuraavat säännöt ensinnä tulevan helmikuun 1:stä päivästä asti uuden luvun mukaan noudatettaviksi.
  • ...
  • Muist. 2 Suomen puolelle rajaa asetetaan maalla tullipaikkoja kaikkien niiden teiden varsille, joiden luona samanlaisia tullipaikkoja Venäjän puolella löytyy, vähän matkan päähän viimeksi mainituista tullipaikoista. Yhtäläisiä tulli-paikkoja laitetaan myöskin Laatokan järven rannalle, Käkisalmen ja Sortavalan kaupunkeihin, Raudun pitjääsen kuuluvaan Metsäpirtin kappeliin ja lähelle kirkkoa Salmen pitäjään. Kaikkien niiden sekä isompain että pienempäin laivain ja paattien (venhetten), jotka Laatokan järven poikki Venäeltä Suomeen kulkevat, pitää katselemusta varten poikkeeman johonkuhun näistä tullipaikoista, ennenkuin heillä on ollut muuta yhteyttä suomen rantamaan kanssa.

• 06.05.1859 Tullitiedote Suometar
• 30.05.1859 Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus Suomen Julkisia Sanomia
  • Viipurin lääniin lisätystä tullivartiosta, ynnä muista toimista, jotka ovat matkaan saatetut nyt noudatettavina olevain sääntöin kautta kauppasuhteista Venäjän ja Suomenmaan välillä. Annettu Helsingissä 9 päiv. huhtikuuta 1859.
  • ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli sekä Suomen Suuriruhtinas, y.y., y.m., y.m.
    • Teemme tiettäväksi: että sen mukaan kuin Suomeen asetetun Senaattimme Talous-Osakunta on alamainsuudessa esitellyt eräiden uutten tulli-vartioin asettamisesta maakuntaan, sekä ...
    • 2:ksi: Sen lisäksi asetetaan tullivartioita seuraaviin paikkoihin, nimittäin:
    • a. Laatokan järven rannalle:
      • Käkisalmen ja Sortavalan kaupunkeihin; Metsäpirtin kappeliin Saunasaaren saarelle, joka on Tortennientä lähellä Saaroisten kylän maalla; ja Salmin pitäjään Pöllän talon maalle Lungulan kylässä.
    • ...