Suojeluskunta

Metsapirtti

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Metsäpirtin Suojeluskunta

Suojeluskunnan taustaa ja perustaminen

  • Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä määrin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa. Viipurista muodostui suojeluskuntatoiminnan keskuspaikka. Työväki irtaantui ja perustivat omia punakaartejaan.
  • Kun olosuhteet v. 1917 Venäjän rajan läheisyydessä muodostuivat entistä epävarmemmiksi, päätti Metsäpirtin pitäjän maataloustuottajain paikallisyhdistyksen toimikunta kokouksessaan 4.9.1917 perustaa Suojeluskunnan paikallinen järjestys toimikunnan nimellä. Kokoukseen osallistuivat talollinen J Eeva, Jaakko Koskivaara (1866-1920), A Hatakka, J Ahtiainen ja Kaarlo Adolf Sihvo (1891- ). Kokouksessa päätettiin kutsua kokoon kunnalliset piirimiehet ja pyytää heitä yhteistyöhön paikallisyhdistyksen kanssa. Samalla valittiin 75 luotettavaa kansalaista (miestä) eri kylistä järjestystoimikuntaan, jotka kylittäin valitsivat itselleen johtajat eli osaston päälliköt. Osastot yhdessä valitsivat yhteisen päällikön. Peittääkseen Ryssiltä ja urkkijoilta toimikunnan tarkoitusta päätti kokous alistaa järjestystoimikunnan Nimismiehen käskyjen valtaan tavoitteena suojata paikkakuntalaisia tänä aikana kaikenlaisista väkivaltaisuuksista ja säilyttää lain mukainen turvallisuus.
  • Kokouksen päätökset esitettiin kuntakokoukselle, jossa ne yksimielisesti hyväksyttiin. Kuntakokouksessa valittiin lisää miehiä järjestystoimikuntaan kokonaismäärän kasvaessa kaikkiaan 160 mieheen. Mukana olivat myöskin työläiset.
  • Metsäpirtin Koselan työväenyhdistys piti oman kokouksen ja ilmoitti pöäytäkirjaotteella päätöksensä paikalliselle järjestys taimikunnalle maininnalla jos mitä epäjärjestystä paikkakunnalla sattuu, niin avustaa Työväen yhdistys järjestystoimikuntaa. Pöytäkirjan olivat kirjoittaneet työväen yhdistyksen puheenjohtaja Aatami Orava ja kirjuri Aug Karppanen. Järjestystoimikunta oli tarkoitettu alkuaan ainoastaan Ryssiä vastaan, sillä siihen kuului osa työväenyhdistyksen jäsenistä, muun muassa Terenttilän Työväen yhdistyksen esimies Manu Karjalainen (1896- ).
  • 20.09.1917 kokoontui järjestystoimikunta kokoukseen Metsäpirtin Nuorisoseuran talolla ja valitsi päällikökseen opettaja Kaarlo Sihvon ja varapäälliköksi taloll Salomon Suden. Lisäksi valittiin kylien päälliköt ja päätettiin panna toimeen yövartiointi. Yövartiointia suoritettiin koko syksyn ajan aina vapaussodan alkamiseen asti. Aseistuksena olivat haulikot, kirveet ja kasakat.
  • 15.11.1917 saapui jääkäri Haikonen Metsäpirttiin ja johti siellä kaksipäiväisiä harjoituksia. Innostus osallistua harjoituksiin oli paikkakunnalla suurta. Noin 200 miestä osallistui ja kaikki sujui hyvin aina punaiseen viikkoon saakka, jolloin paikkakunnan työläiset erosivat suojeluskunnasta.
  • 19.11.1917 saapui Heikki Kaljusen johtama rangaistusretkikunta Pyhäjärvelle. Metsäpirttiläiset koettivat ennättää avuksi Pyhäjärven suojeluskunnalle opettaja Sihvon johdolla 38 miehen vahvuisella joukkueella haulikoilla ja yhdellä kiväärillä varustettuina. Loput suojeluskuntalaisista jäivät Metsäpirttiin mahdollisten yllätysten varalta. Kun retkikunta ehti Sakkolaan, saivat he tiedon Kaljusen retkikunta jo sivuuttaneen Sakkolan ja siirtyneen Rautuun. Tällöin katsottiin parhaaksi kääntyä takaisin, sillä peljättiin Kaljusen tulevan myöskin Metsäpirttiin. Näin ei kuitenkaan käynyt. Pyhäjärven kahakka
  • Punaisen viikon aikana oli Suojeluskunta aina koolla: paikalla vuorotellen 80 miestä toisten ollessa hälytysvalmiina kotonaan. Aseistus oli huonoa, ainoastaan 27 haulikkoa ja 3 kivääriä, ammuksia ei ollut kun muutamia haulikoihin valettuja lyijyluoteja.

Suojeluskunta vapaussodassa

  • Metsäpirtti Vapaussodassa
  • Suojeluskunnan paikallisesikunta vapaussodan aikana
    • Tahvo Peltonen, liikemies
    • Abram Hatakka, kauppias
    • Heikki Myöhänen, kauppias
    • Jaakko Koskivaara, opettaja
    • Aatami Viskari, maanviljelijä
    • Salomon Susi, maanviljelijä
    • Haakko Hyytiä, maanviljelijä
    • Salamon Kuoppa, poliisi
  • Mitään mainittavampaa ei tapahtunut 20.01.1918 mennessä.
  • 21.01.1918 lähtivät ensimmäiset Metsäpirttiläiset, 22 miestä, opettaja Sihvon johdolla sotatoimiin. Matkustivat Raudun asemalle, josta asemapäällikkö oli luvannut ylimääräisen junan Hiitolaan, mutta junan kuljettaja karkasi Rautuun ja ilmoitti punakaartilaisille Metsäpirttiläisten tulosta. He antoivat asemapäällikölle määräyksen lähettää juna seuraavalle asemalle. Sinne jatkettiin matkaa hevosella, josta sitten hypättiin junaan ja matkustettiin Hiitolaan. Sen jälkeen käytiin puhdistamassa Käkisalmi ja Simpeleen punakaarti.
  • 02.02.1918 komennettiin Metsäpirtin joukkue Inkilän asemalle Rataa vartioimaan, jossa se oli viikon ajan. Miesten mieli paloi rintamalle. Niinpä lähetettiin sähkösanoma Antrean asemalle, että me tahdomme taistella, eikä olla rintaman takana. Sanomaan saatiin vastaus 10.02.1918. Tulkaa Antreaan, Sihvo.
  • 10.02.1918 suunnattiin kulku Antreaan. Kun saavuttiin Antrean asemalle, oli kapt Sihvo vastassa. Hän antoi määräyksen, menkää Noskuaan auttamaan. Silloin vasta alettiin ymmärtää, että on tosi kysymyksessä. Sitten pidettiin vartiota Kuukaupissa. Metsäpirttiläinen Koskivaara oli siellä tähystämässä, kun ensimmäinen tykin laukaus ammuttiin Antrean rintamalla 13.02.1918.
  • 13.02.1918 Metsäpirtin miehet saapuivat etujoukkona Noskuaan, josta ryssät olivat pötkineet jo pakoon. Yöllä kävi kaksi ryhmää tiedusteluretkellä luultavasti Pranderin määräyksestä. Tiedustelijat ajoivat suoraan punaisten majoituspaikkaan Pullilassa, josta pääsivät hiipimään kumminkin hiljaa pois ja ilmoittivat missä punaiset majailivat.
  • 15.02.1918 Aamulla olivat Metsäpirttiläiset ensimmäisenä taisteluissa Pullilassa, josta punaiset pötkivät karkuun pienen kahakan jälkeen. Yksi suojeluskuntalainen haavoittui, joka matkalla kuoli. Pullilassa oli karmea näky edessä, kun 4 suojeluskuntalaista löytyi alastomaksi ryöstettynä ja rääkättynä. Heiltä oli silvottu eri ruumiin osat. Se synnytti Metsäpirtin miehille kammottavan vaikutuksen - jokainen itse mielessään vannoi kostavansa noille ihmisrääkkääjäpedoille.
  • 16.02.1918 täytyi peräytyä pois Pullilasta punaisten ylivoiman pakoittamana.
  • 18.02.1818 oli edessä jännittävä päivä, kun aamulla tuli määräys hyökätä takaisin Pullilaan. Sinne lähtivät kapteeni Sihvonen miehineen sekä metsäpirttiläiset (28 miestä) luutnantti Branderin johdolla. Jooseppi Susi (1887-1918) kaatui tuolloin Noskuassa.
  • .02.1918 Metsäpirttiläiset, runsaat 50 miestä, osallistuivat helmikuun lopulla Raudun rautatieaseman luona käytyihin taisteluihin. Täältä he jatkoivat Raasuliin ja sieltä edelleen Terijoelle.
  • .02.1918 Suuri osa Metsäpirtin suojeluskunnan miehistä osallistui kotirintamalla Venäjän rajan vartiointiin. He olivat hallinnollisesti Sihvon komennossa.
  • .03.1918 Sihvon komentamat suojeluskuntalaiset hyökkäsivät Miikkulaisten pitäjään. Siellä he vangitsivat 23 asevelvollisuuskutsuntaa karkuun lähtenytttä metsäpirttiläistä, jotka toimitettiin kuulusteltaviksi. Useat heistä teloitettiin myöhemmin Kiviniemessä.
  • Karjalan joukkojen v.t. ylipäällikkö everstiluutnantti Aarne Sihvo Raudussa huhtikuussa 1918
  • Palkittuja
    • Simo Kuoppa, sot., menig, Sihvon joukko, Sihvos grupp., Ent. 6. Jääkärirykm. - Förra 6. Jägarregem. vapaussodan kunniamerkkejä Alempana julkaistussa luettelossa mainittuja henkilöitä, joille myönnettyjä vapaussodan kunniamerkkejä ei ole saatu jaetuksi osotteiden puutteessa, kehoitetaan hetimiten joko henkilökohtaisesti tai valtuutetun asiamiehen kautta, varustettuina alempana mainituilla todistuksilla, noutamaan kunniamerkkinsä

Suojeluskunnan toimintaa vapaussodan jälkeen

  • 17.11.1918 pidettiin suojeluskunnan kokous, jossa järjestön puheenjohtajaksi valittiin opettaja Kaarlo Sihvo ja sihteeriksi Mikko Jortikka.
  • Metsäpirtin Suojeluskunnan toimintaa vuosina 1921-1938 (lähinnä kirjeenvaihtoa)
  • Metsäpirtin Suojeluskunta kuului Viipurin Suojeluskuntapiirin XIII alueeseen, Suvannon alueeseen yhdessä Raudun ja Sakkolan kanssa.
  • Suvannon alueen päällikköinä toimivat:
    • reservin vänrikki Simo Susi (1921-1929)
    • vääpeli Väinö Susi (1930)
    • kapteeni Aarne Möttönen (1930-1931)
    • kapteeni A. K. Kervinen (1932–1936)
    • kapteeni Mauno Metsola (1936–1939)

Suojeluskunta talvi- ja jatkosodan aikana

Suojeluskunnan lopettaminen

Lähteitä

Henkilökohtaiset työkalut