Kalastus

Metsapirtti

Kalastuksen historiaa

Metsäpirtin kalastajaseura

• 01.01.1917 Tärkeimmistä kalastuksista Pohjois-Laatokalla Suomen kalatalous : Suomen kalastusyhdistyksen julkaisusarja no 4
  • Viljo Jääskeläisen laaja artikkeli kalastuksesta Laatokalla
• 20.01.1917 Lounais-Laatokan kalastusvakuutusyhdistyksen ylimääräinen kokous pidettiin Käkisalmessa tiistaina. Karjala
• 18.05.1917 Kalastusolot Laatokalla Käkisalmen Sanomat
• 08.11.1918 Kalastus Laatokalla Itä-Suomen työmies
• 28.06.1922 Palkintoja kalastajain varusteista Maaseudun Sanomat
  • Metsäpirtin kalastajaseura sai II palkinnon (500 Smk) lohi- ja siikaverkoista sekä pitkästäsiimasta.
  • Jalmar Tauren isorysämallista II palkinnon (500 Smk).
• 08.10.1922 Erivapaus pyydysten käytöstä Uusi Suomi
  • Kalastushallitus on myöntänyt päätöksellään Metsäpirtin kalastajaseuran jäsenille 4. pltä kuluvaa lokakuuta jäsenilleen toistaiseksi ja kunnes ehkä toisin määrätään käyttää Metsäpirtin pitäjän alueella Laatokassa Muikun ja kuoreen pyynnissä sellaisia nuottia, joissa perä on tavallista tiheämpi nimittäin solmuvälien luku puolen metrin pituisessa, suoraksi vedetyssä kudoksessa, silmäväli korkeintaan 75 mm.
• 01.01.1923 Metsäpirtin kalastajaseuran juhlat 26.08.1923 Suomen kalastuslehti no 4
• 01.01.1923 Kalastusyhteenveto Laatokalta vuodelta 1922 Suomen kalastuslehti no 6
• 30.10.1923 Laatokan kalastus Laatokka
  • Kalastustaloudellisia toimenpiteitä
    • Huomattavia kalastuskeskuksia, joissa kuitenkaan ei ole turvallisia satamia, ovat sitäpaitsi Saaroinen ja Tappari Metsäpirtin pitäjässä ja tulee Kalastushallitus aikanaan jättämään selostuksen satamaoloista siellä.
• 01.01.1924 Metsäpirtin kalastajaseuran kesäjuhla 10.08.1923 Suomen kalastuslehti no 5
  • Kalastajaseuran kevätkokous 30.03.1923 Suomen kalastuslehti no 5
  • Kalastajaseuran vuosikokous 19.10.1923 Suomen kalastuslehti no 5
• 01.01.1924 Aatami Hyytiä saanut Valtion kalastuspalkinnon 800 mk toiminnastaan vuodelta 1923 Fiskeritidskrift för Finland no 1
• 22.03.1924 Kalastusmajakat ja -satamat Karjala
  • Kalastushallitukselle tekemässään anomuksessa on Metsäpirtin kalastajaseura esittänyt, että kalastuksen turvaamiseksi syksyiseen aikaan Laatokan lounaisrannikolla Puikkeenluodolle, sanotun pitäjän rannikon edustalla, rakennettaisiin kalastusloisto, jonka hoidosta kalastajaseura tulisi huolehtimaan. Suunnittelusta on Kalastushallitus pyytänyt Merenkulkuhallitukselta kustannusarviota, jonka saatua kysymys saatetaan Maatalousministeriön harkittavaksi.
  • Metsäpirtin kalastajaseura on kääntynyt Maataloushallituksen puoleen anoen, että Valtion puolesta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin kalastus- ja hätäsanoman perustamiseksi paikkakunnalle. Tarkoitukseen sopiva paikka olisi Saaroisten kylän kohdalla olevan Saunaniemen lähellä. Paikalla on jo 1916 Valtion puolesta toimitettu tutkimus, mutta lienee asia jostain syystä unohtunut.
• 03.04.1924 Laatokan Kalastajain yhteistoiminta Maakansa
  • Metsäpirtin kalastusseuralla oli viime sunnuntaina kokous Metsäpirtin Saaroisissa. Kokouksessa käsiteltiin Metsäpirtin kalastajaseuran liittymisestä Laatokan kalastajaseurojen liittoon. Liiton johtokuntaan valittiin Metsäpirtin kalastajaseuran edustajaksi seuran esimies Aatami Hyytiä ja varalle kalastaja Jalmari Tauren.
• Metsäpirtin Kalastajaseuran kesäjuhla Käkisalmen Sanomat
  • Kesäjuhlaa vietetään ensi sunnuntainen Saaroisten Lottain saarella.
• 01.01.1925 Valtion Igolka-nimisen kalastuspaikan (Taipaleen joen suussa Laatokassa) käyttö Suomen kalastuslehti no 3
  • Todettiin, että kyseinen kalastuspaikka on annettu vuokralle vuoteen 1929 asti.
  • Kalastussatama Metsäpirtin rannikolle, Laatokalla:
    • Edustaja J. Helo on jättänyt kuluvana vuonna kokoontuvalle eduskunnalle anomusehdotuksen, ehdottaen siinä, että eduskunta päättäisi 1926 vuoden talousarviossa osoittaa 1 milj. markan määrärahan kalastus- ja hätäsataman rakentamista varten Laatokan rannikolle Metsäpirtin pitäjään Saaroisten kylän kohdalle.
  • 01.01.1925 Laatokan kalastussopimuksen täydentäminen Suomen kalastuslehti no 3
    • Tarton rauhansopimukseen perustuvassa, viime vuoden heinäkuussa voimaanastuneessa Suomen ja Venäjän välisesä erikoisessa sopimuksessa kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä Laatokalla on mm määrätty, mihin mihin paikkoihin kalastellessaan ja hylkeitä pyytäessään suomalaiset Venäjän puolella ja venäläiset Suomen puolella saavat nousta maihin. Tällainen paikka Laatokan kaakkoisella rannikolla on Miikkulaisen joen suu.
  • 01.01.1925 Valtio ostanut kalastajia varten maallenousupaikkoja Laatokan saarilla Suomen kalastuslehti no 3
• 01.01.1925 Suomalaisten kalastusoikeus Venäjän vesialueella Laatokalla Suomen kalastuslehti no 5
  • Kannaksen ja Salmin rajakomendanttien maataloushallituksen kalatalousosastolle tulleiden ilmoitusten on mainituista rajavartioista annettu lupaliput kalastukseen tämän vuoden pyyntikauden ajaksi (1. pv:stä toukokuuta 15. pv:ään marraskuuta) Venäjän puoleisella sovitulla alueella Laatokalle kaikkiaan 149 henkilölle, kuuluen 80 venekuntaan. Luvan saaneista kalastajista on kotoisin Metsäpirtistä 130, Salmista 10, Sakkolasta 7 ja Pyhäjärveltä 2 henkilöä. Miikkulaisenjoen lisäksi kalastajat saavat käyttää maihinnousupaikkoina Kaaveninkylän rantaa ja Morjanlahtea.
  • 01.01.1925 Laatokan Kalastajaseurain liiton kokous 28.02.1924 Suomen kalastuslehti no 5
• 01.01.1925 Laatokan Suomen puoleisen alueen rannikolle on perustettu kalastusvakuutusyhdistys Suomen kalastuslehti no 6-7
• 01.01.1925 Metsäpirtin kalastajaseura on anonut kalastajasataman rakentamista Saaroisten kylään Saunaniemen pohjoispuolelle Suomen kalastuslehti 8-9
  • Komitea ehdottaa, että kalastajasatama rakennetaan ja varat otetaan vuosien 1929 ja 1930 budjettiin.
  • Satamien rakentamisaikataulut
  • 01.01.1925 Sopimus Laatokan kalastajien maallenousu- ja asustamisoikeudesta Konevitsansaarella Suomen kalastuslehti no 10
    • Sopimus tehty Konevitsan luostarin ja Maataloushallituksen kalatalousosaston välillä.
    • Kalastajat voivat nousta maihin luostarille kuuluvalla Rodushkoi-niemellä ja asua pyyntiaikojen kestäessä siihen tarkoitukseen luostarin taholta varatuissa suojissa.
  • 01.01.1925 Uusia kalastajaloistoja määrätty rakennettavaksi Suomen kalastuslehti no 10
    • Laatokalla: Puikkeenluodolle Metsäpirtin pitäjässä ja Loukionsaarelle Lumivaaran pitäjässä
• 01.01.1925 Metsäpirttiläiset maakauppiaat Helsingin uusi liikekalenteri
• 01.01.1925 Eliel Wartiainen: Laatokan rannikko Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja
  • Laaja kirjoitus Laatokasta
• 03.09.1925 Käkisalmen Sanomain toimitukselle Käkisalmen Sanomat
  • Käkisalmen Sanomain n:ossa 94 otsikolla 'Kalastussatama' julkaistun uutisen johdosta haluaisin lausua seuraavaa:
    • Lotteen saaressa sanoo uutisen kirjoittaja 20 venekunnalla olevan kellarit, saunat ja kuivauslaitteet. Edellä sanotulla saarella on kuitenkin vain 9 savustussaunaa ja 7 jääkellaria, 2 tupaa ja 1 varikko. Venekuntia on sanotulla saarella 11. On sanottu, etteivät Lotteen saarella olevat kalastajat tarvitse satamaa kuin myrskyllä. Se onkin aivan paikalleen sanottu, sillä jos Laatokan pinta tästälähtien rupeaa pysymään vaakasuorassa asennossa tämän luomakunnan loppuijän, niin silloin eivät tarvitse Metsäpirtin eivätkä mitkään muut kalastajat satamaa ollenkaan.
    • ...
    • A. H., Metsäpirtin Kalastajainseuran esimies
• 01.01.1926 Kalastus Laatokalla Venäjän puolella Suomen kalastuslehti no 4
  • Kannaksen rajavartiosto on antanut asianomaisen luvan 67 venekunnalle eli yhteensä 239 kalastajalle ja Salmin rajavartiosto 8 venekunnalle eli yhteensä 21 kalastajalle. Luvan saaneista kalastajista on kotoisin Metsäpirtistä 211, Sakkolasta 13, Pyhäjärveltä 15, Sortavalasta 3 ja Salmista 18 henkeä.
  • 01.01.1926 Metsäpirtin kalastajaseuran kokous 04.03.1926 Suomen kalastuslehti no 4
• 01.01.1926 Laatokan kalastajaseurojen liitto Suomen kalastuslehti no 5
  • Metsäpirtin Tapparin sataman rakennusavustukseksi päätettiin anoa valtiolta 50000 mk.
• 01.01.1926 Kalastus Venäjän vesialueella Laatokalla Suomen kalastuslehti no 6-7
  • Metsäpirtin kalastajaseuran edustajat Aatami Hyytiä ja Juho Hinkkanen olivat käyneet Kannaksen rajakomendaatin Schroederin luona selvittämässä, miksi Venäjän puolelta oli evätty useiden kalastajien kalastusoikeus. Tuloksena 14 uutta venekuntaa sai luvan tuolle alueelle.
• 01.01.1926 Laatokan kalastajaseurojen liiton kesäjuhla ja kalastusnäyttely Suomen kalastuslehti no 8-9
• 01.01.1926 Kalansaalis Laatokalla on tänä syksynä ollut harvinaisen huonoa Suomen kalastuslehti no 12
  • 01.01.1926 Laatokan kalastajaseurain liiton tapahtumat Suomen kalastuslehti no 12
  • 01.01.1926 Metsäpirtin kalastajaseuran (Laatokalla) kokouksessa maaliskuun 4. p:nä Suomen kalastuslehti no 12
    • oli läsnä 80 jäsentä. Kokouksessa tuli esille kalakauppaosuuskunnan perustamisesta paikkakunnalle, mistä alustuksen piti Pellervo-seuran konsulentti, agr. Soininen.
• 01.01.1927 Hylkeitten kalastukselle tuottamista vahingosta Laatokalla Suomen kalastuslehti no 1
  • Kun Metsäpirtin lohenpyytäjät viime lokak. 6. p:nä kävivät neljäpäiväisen myrskyn jälkeen kokemassa verkkojaan, saivat useimmat venekunnat tuoda saaliinaan hylkeitten verkkoihin jättämiä lohenpäitäkokonaisten ohella.
• 01.01.1927 Laatokan Kalastajaseurojen Liitto v 1926 Suomen kalastuslehti no 3
• 01.01.1927 Maihinnousuoikeus Laatokalla Venäjän alueella Suomen kalastuslehti no 4
• 01.01.1927 Mietintö kalastuselinkeinon kohottamisesta Suomen kalastuslehti no 5
  • 01.01.1927 Laatokan kalastajain yhteistoimintaa Suomen kalastuslehti no 5
• 01.01.1927 Laatokan kalastajaseurojen liiton vuosikokous Suomen kalastuslehti no 6-7
• 01.01.1927 Laatokassa Metsäpirtin pitäjän alueella Suomen kalastuslehti no 8-9
  • Aatami Hyytiän kirjoitus hylkeiden kalastukselle tuottamista vahingoista Laatokalla Suomen kalastuslehti no 11
• 01.01.1928 Laatokan kalastajaseurojen liitto 1927 Suomen kalastuslehti no 3
  • Liiton neljäs toimintavuosi. Laaja katsaus tapahtumiin.
  • 14 jäsenseuraa, joissa kaikkiaan 813 jäsentä. Metsäpirtin kalastaseurassa 230 jäsentä esimiehenä Aatami Hyytiä.
  • 01.01.1928 Metsäpirtin kalastajaseuran anomus Suomen kalastuslehti no 3
    • Puikkeen kalastusmajakalle anottiin myönnettäväksi toista kaasusäiliötä.Anomuksen johdosta on Merenkulkuhallituksesta kalastajaseuralle myöhemmin lähetetty toinen kaasusäiliö.
• 01.01.1928 Suomalaisten pyynti Venäjän puoleisella Laatokan osalla Suomen kalastuslehti no 4
  • Suomen ja Venäjän välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti on Kannaksen ja Salmin rajavartiostoista annettu alkavaksi pyyntikaudeksi kalastukseen Venäjän puoleisella Laatokalla oikeuttavia kalastuslupalippuja suomalaisille kalastajille seuraavat määrät:
    • Kannaksen rajavartiostosta 97 venekunnalle yht. 361 kalastajalle
    • Salmin rajavartiostosta 13 venekunnalle yht 51 kalastajalle
    • Kalastusluvan saaneista on kotoisin Metsäpirtin pitäjästä 335, Sakkolasta 6, Pyhäjärveltä 20, Sortavalan pitäjästä 2, Impilahdelta 4 ja Salmista 45 henkilöä.
• Laatokan kalastajaseurain liitto Suomen kalastuslehti no 5
  • Liiton johtokuntaan valittiin Metsäpirtistä kalastaja Arvi Hyytiä.
• Aatami Hyytiän katsaus pyyntisuhteista Laatokan lounaisrannikolla Suomen kalastuslehti no 11
  • Kalastus- ja hätäsataman tarpeellisuus Metsäpirtissä Suomen kalastuslehti no 11
  • Metsäpirtin kalastajaseuran syyskokous Suomen kalastuslehti no 11
• 23.02.1929 Metsäpirtin kalastajat tukalassa asemassa Käkisalmnen Sanomat
• 29.06.1929 Ryssät varastelevat suomalaisten kalastajain pyydyksiä Metsäpirtissä Käkisalmnen Sanomat
  • 30.06.1931 Kalastajain yhteistoiminta Käkisalmen Sanomat
  • 30.06.1931 Lohensaalis Metsäpirtissä Käkisalmen Sanomat
• 01.10.1932 Metsäpirtin sataman aallonmurtaja Käkisalmen Sanomat
  • Säästäväisyyttäkin voi olla useampaa laatua. Voi olla sellaistakin säästäväisyyttä, mikä tosiasiassa on tuhlausta. Sellaista aletaan mielestäni harjoittaa ensi vuotena Metsäpirtin sataman aallonmurtajatyössä. Kymmenvuotisen sitkeän taistelun perästä saatiin tämä metsäpirttiläisille ja koko tämänpuoleisen Laatokan kalastajille tärkeä satama työnalaiseksi. Piti rakentaa 600 m pitkä aallonmurtaja, joka suojaisi satamaan tulevat kalastajavenheet sekä suuremmatkin alukset tuhoisilta rantatyrskyiltä. 2 1/2 vuotta on nyt tätä työtä tehty ja saatukin sellaiseen kuntoon että aallonmurtaja hätätilassa suo tarpeellisen turvan, mutta siitä on vielä toistasataa metriä rakentamatta. samoin kuin murtajan päähän välttämätön loistekin. Näihin tarvittaisiin varoja n. 1 1/2 miljoonaa markkaajoita ei kuitenkaan ole otettu ensi vuoden menoarvioon. ...
• 07.07.1934 Metsäpirtin kalastajat juhlineet Käkisalmen Sanomat
  • Onnistunut kesäjuhla viime sunnuntaina. Yleisöä n 800 henkeä.
• 21.04.1938 Laatokan Kalastajat Laatokka
  • odottavat Valamon ja Konevitsan luostareiden vesialueilla kalastusta haittaaviin epäkohtiin korjausta.
    • ...
    • Konevitsa on tärkeä sitä lähinnä olevan rannikon Metsäpirtin ja Käkisalmen kalastajille. ...

Metsäpirttiläisiä kalastajia

Onnettomuudet Laatokalla

• 06.10.1917 Seitsemän kalastajaa hukkunut Laatokkaan Turun Sanomat
• 06.10.1917 Taas neljä kalastajaa hukkunut Laatokalla Haminan Lehti
  • Viime viikon ankaran myrskyn aikana hukkui Laatokalla taas neljä kalastajaa. Hukkuneet ovat kotoisin Vuoleen pitäjästä Inkeristä aivan läheltä Suomen rajaa. Edellisessä myrskyssä on todettu hukkuneen kolme kalastajaa.
• 09.10.1917 Seitsemän kalastajaa hukkunut Laatokkaan Turun Lehti
• 06.07.1920 Kalastajain vaikeuksia Laatokalla Käkisalmen Sanomat
  • W. k. 28. pvä lähti Saaroisten kyläläisiä Metsäpirtistä kuudella veneellä Taipaleenluodolle kierrenuotan vetoon. Saalis oli niin hyvä, että kussakin veneessä kaloja oli keskimäärin 300 kg. Kun heillä oli kotiin 20 km matkaa ja kun iltapäivällä puhalsi ankara vastatuuli, yllätti väsymys kalastajat, joten he eivät jaksaneet soutaa kotirantaan, vaan yöpyivät merelle. Kun he sitten seuraavana aamuna tulivat rantaan, pidättivät sotilas- ja tulliviranomaiset heidän veneensä, nuottansa ja saaliinsa, wäittäen kalastajain käyneen kalastusmatkalla Venäjän puolella.
  • Jokainen paikallisia oloja tunteva tietää varmasti, etteivät metsäpirttiläiset kalastajat lähde kalastusmatkalla Venäjän puolell millään ehdolla, eikä se olisi tarpeellistakaan, kun kerta omilla vesillä on niinkin hyviä apajapaikkoja kuin Taipaleenluoto. Näin ollen ei sotilas- ja tulliviranomaisten menettelyyn ole muuta syytä kuin se, että on olemassa määräys, jonka mukaan Laatokalla ei saa liikkua yön aikana, jota määräystä kalastajain on aivan mahdotonta noudattaa, sillä voihan äkillinen tuuli, kuten tässä tapauksessa, asettaa heille voittamattomia esteitä.
  • Tästä tapauksesta tuli vähävaraisille kalastajille vaikea taloudellinen tappio, sillä pyydysten menettäminen tietää elinkeinon harjoittamisen estämistä. Tämän kirjoittaja toivoo hartaasti, että asiaa lopullisesti ratkaistaessa otettaisiin nämä näkökohdat huomioon.
• 01.01.1922 Laatokan ja Suomenlahden kalastajia venäläisten pidättäminä Suomen kalastuslehti no 5
  • Artikkelissa seikkaperäinen kertomus 18.05.1921 Laatokalla kadonneista kalastajista ja heidän vapautumisestaan pari kuukautta myöhemmin.
• 30.07.1922 Taas suomalaisia kalastajia bolshevikien käsiin Iltalehti
  • Kolme venekuntaa kadoksissa Laatokalla.
  • Tk. 20 päivänä lähti Metsäpirtistä Laatokalle kolme venekuntaa, yhteensä 8 miestä, laskemaan pitkääsiimaa.
  • Miehet olivat nimeltään Heikki Hyytiä, Simo Peltonen, Aatami Peltonen, Heikki Hyytiä, Tahvo Meskanen, Tahvo Myöhänen ja Aleks Myöhänen.
• 31.07.1922 Kolme venekuntaa kadoksissa Laatokalla Iltalehti
• 06.08.1922 Laatokan kalastajain kohtalo Uusi Suomi
  • Venäläiset pidättäneet useita venekuntia. Laatokalle ehdotetaan muodostettavaksi sopiva yhteinen kalastusalue.
  • Heikki Heikinpoika Hyytiä, Aatami Simonpoika Peltonen, Arvi Aapronpoika Peltonen, Simo Simonpoika Peltonen, Heikki Simonpoika Hyytiä, veljekset Tahvo ja Aleks Aataminpojat Myöhänen sekä Tahvo Meskanen Metsäpirtin Saaroisten kylästä. ...
• 16.10.1927 Ryssät ovat taas pidättäneet kuusi suomalaista kalastajaa Satakunnan Kansa no 239
• 18.10.1927 Suomalaisia kalastajia pidätetty ... Käkisalmen Sanomat
  • Kaksi Hyytiää ja yksi Hatakka pidätetty.
• 21.10.1927 De tre Ladogafiskarna frigåvos onsdag kväll Hufvudstadsbladet
• 01.01.1929 Kalastajia kadonnut Laatokalla Suomen kalastuslehti no 8-9
  • 3.7.1928 lähtivät Laatokalle Venäjän puolelle kalastamaan Heikki Heikinpoika Hyytiä, Augusti Ap Hyytiä ja Aleks Mp Hämäläinen. Seuraavan iltana puhkesi luoteismyrsky, eikä venekunnasta sen jälkeen saatu mitään tietoa.
• 17.07.1929 Myrsky tehnyt tuhoja Metsäpirtin kalastajille Maakansa
• 19.07.1929 Ett båtlag fiskari i Metsäpirtti försvunna i stormen Hufvudstadsbladet
  • Under stormen den 5 dennes och därpå följande natt ledu fiskarna i Metsäpirtti stora skador. Ett helt båtlag har försvunnit på Ladoga. En möjlighet är att de drivit i land på ryska sidan och blivit anhållna av ryssarna. Man antager därför att de omkommit. Till båtlaget hörde Heikki Hyytiä (s. 12.03.1890, talo 3089), Aleks. Hämäläinen (s. 21.07.1873, talo 3018) och Aug. Hyytiä (s. 17.08.1904, talo 3084).
• 10.08.1929 Metsäpirtin kalastajat palanneet Käkisalmen Sanomat
• 30.06.1931 Kalastajien pidätyksiä Laatokalla Laatokka
• 30.06.1931 Viisi venekuntaa Laatokan kalastajia mennyt aluevesirajan ulkopuolelle kalastamaan Käkisalmen Sanomat
• 02.07.1931 Kalastajain rajanylitykset Laatokalla Käkisalmen Sanomat
• 30.07.1931 Kolme Laatokan kalastajaa kateissa Laatokka
• 06.12.1934 5 kalastajaa kadoksissa Laatokalla Laatokka
  • Lähtivät perjantaina Metsäpirtistä kohti Lunkulansaarta
• 08.12.1934 Laatokka vaati taas raskaan uhrin Käkisalmen Sanomat
  • Kokonainen venekunta, viisi nuorta miestä, metsäpirttiläisiä kalastajia joutunut tuhon omaksi.
    • Albin Laulajainen (s. 02.05.1909), Hugo Hyytiä (s. 22.11.1909), Arvi Hyytiä (s. 13.12.1900), Martti Tahvonpoika Laulajainen (s. 27.01.1912), Toimi Hatakka (s. 27.07.1908)
• 20.10.1936 Venäläiset pidättivät kalastajan Laatokalla Venään aluevesillä Käkisalmen Sanomat
  • Hänellä ei ollut lupatodistusta mukanaan
    • Lokakuun 10 päivä oli metäpirttiläisen kalastajan Antti Kiisken venekunta mennyt pyydyksiään kokemaan Laatokalle Venäjän aluevesille. Venekunnan työskennellessä pyydysten kokemispuuhissa saapui venäläinen vartiolaiva veneen luo. Vartiolaivan miehistö vaati kalastajien aluelupapaperit tarkastettavakseen. Muilla kalastajilla lupapaperit olivatkin keralla, mutta venekuntaan kuuluneelta Matti Kiiskeltä olivat ne unohtuneet kotiin. Tämän johdosta vartiolaiva pidätti Matti Kiisken ja vei hänet mukanaan päästäen venekunnan toiset miehet Antti ja Juho Kiisken omalla veneellään kotiin.
• 23.12.1937 Kalastajavene pirstoutui Laatokalla Laatokka
  • Viime lauantaina lähtivät metsäpirttiläisten kalastajain Taavetti Hatakan, Aleks Myöhäsen ja Aapro Myöhäsen venekunnat Laatokan selkäsaarilta moottoriveneillään kotimatkalle. Kun kuitenkin vallitsi kova itätuuli, eivät he suunnanneetkaan matkaansa Metsäpirttiin vaan Pärnänjoen suuhun. Tänne he saapuivat kello 14.30 aikaan. Taavetti Hatakan ja Aleks Myöhäsen veneet pääsivätkin onnellisesti jokeen Taavetti Ruotsalaisen rantaan, mutta Aapro Myöhänen, joka oli aiemmin käynyt vain yhden kerran Pärnän joen suussa, ei arvannut varoa joen suussa länsirannalla olevaa hiekkariuttaa, joka nyt matalan veden aikana ja lujan itämyrskyn vallitessa ajoittain oli aivan näkyvissä, vaan ajoi veneen riutalle. ...
  • 19.05.1938 8 metsäpirttiläistä kalastajaa Käkisalmen Sanomat
    • vuorokauden venäläisten pidättäminä. Pidätyksen syy: He ovat valokuvauttaneet itsensä hattu päässä, eivätkä pidä koko omaisuuttaan kalastusretkillään.
    • ...
    • Kahdeksan metsäpirttiläistä kalastajaa, veljekset Vilho ja Niilo Laulajainen, Niilo Laulaisen poika Vilho, Yrjö Suikkanen, Antti Ahtiainen ja tämän poika Arvi, sekä veljekset Aleksanteri ja Martti Peltonen olivat kolme venekuntaa muodostaen lähteneet kalastamaan mukanaan asianomaiset lupatodistukset Laatokalle. ...
• 24.09.1938 Kaksi kalastajaa palannut takaisin Käkisalmen Sanomat
  • Kolmas, jolla ei liene ollut lupapapereita, edelleen Venäjällä
  • ...

Kirjoituksia

• Metsäpirtin kalastajat