Kivennavan kylät

Metsapirtti

Versio hetkellä 28. joulukuuta 2015 kello 09.00 – tehnyt Pekka (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 Tämän koostesivun ulkonäkö ja kylien esitystapa on vielä pohdinnassa. 
 Jos haluat kertoa ajatuksiasi, niin tee se tämän sivun keskusteluosiossa, 
 johon pääset vasemmasta ylänurkasta. Sivustoa voit kuitenkin täydentää 
 ja tehdä esitystapaankin kokeiluja. 
 Mietitään niitä yhdessä keskustelusivulla, jotta lopputulos olisi
 mahdollisimman selkeä ja käyttäjäystävällinen.

Kivennavalla laskettiin olleen 50 – 52 kylää riippuen sitä, mitä taloryhmiä nimitettiin omiksi kylikseen. Tästä jaottelusta puuttuu nyt yksi tai pari. Ne voi lisätä tai käynnistää keskustelu asiasta tai yleensä kylärajoista tämän sivun keskustelusivulla. Tämä sivu on koostettu Kivennapa kylästä kylään kirjan pohjalta. Lisäksi mukaan on otettu Haapala, Kuokkala ja Terijoki, vaikka ne eivät enää kuuluneetkaan Kivennapaan vuonna 1939. Aiempi historiallinen yhteys kuitenkin on.

Sisällysluettelo

Ahjärvi

Ahjärvi oli Kivennavan pitäjän isoimpia kyliä, asukkaita ennen talvisotaa noin 500 ja taloja 95. Jo 1500- ja 1600-luvuilla siellä oli välillä 30-50 tilaa, välillä kylä autioitui kokonaan. Keskeinen sijainti sotateiden varrella oli tuolloin myös vaarallinen asuinpaikka. Ahjärvi lukuisien mäkien ja seitsemän pienen järven johdosta oli silti houkutteleva asuinsija aina uusille kaskiviljelijöille. Ahjärvi houkutteli runsaasti venäläisiä huvila-asukkaita autonomian aikana, Suomen itsenäistyttyä huvilat tyhjenivät ja rapistuivat

Ahjärvi pääsivu Ahjärven suvut Ahjärven talot 1939 Ahjärven historiaa

Haapala

Haapala liitettiin Terijoen kuntaa 1920-luvulla. Kylä sijaitsi Joutselän eteläpuolella lähellä Kellomäkeä ja Kuokkalaa.

Haapala pääsivu Haapalan suvut Haapalan historiaa

Hartonen

Idässä Hartonen rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle alle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.

>Tiedot Hartosesta vielä puuttuvat< Hartosen suvut Hartosen talot 1939 Hartosen historiaa

Hiirelä

Hiirelä oli maantien varressa Karvalasta rajaa kohti. Kylässä oli vuonna 1939 nelisenkymmentä taloa. Kylän osista käytettiin nimiä Soposenmäki, Hämäläismäki, Uusikylä ja Tapkina.

>Tiedot Hiirelästä vielä puuttuvat< Hiirelän suvut Hiirelän talot 1939 Hiirelän historiaa

Holttila

Holttila oli pieni kylä lähellä kirkonkylää. Vuonna 1939 Holttilassa oli neljätoista taloa.

>Tiedot Holttilasta vielä puuttuvat< Holttilan suvut Holttilan talot 1939 Holttilan historiaa

Ikola

Ikola sijaitsi puolivälissä Kirkonkylästä Raivolan asemalle. Ikolassa oli vuonna 1939 viitisenkymmentä taloa.

>Tiedot Ikolasta vielä puuttuvat< Ikolan suvut Ikolan talot 1939 Ikolan historiaa

Jalkala

Jalkalan kylässä oli parikymmentä taloa. Ennen Suomen itsenäistymistä Jalkalassa oli runsaasti pietarilaisten kesähuviloita. Pitkäjärven ja Kaukjärven rannat olivat myös Suomen itsenäistymisen jälkeenkin suosittua kesänviettoaluetta, mutta pietarilaisten huvilat autioituivat ja rappeutuivat.

>Tiedot Jalkalasta vielä puuttuvat< Jalkalan suvut Jalkalan talot 1939 Jalkalan historiaa

Joutselkä

Joutselkä oli laaja kylä, Vuonna 1939 asuttuja taloja Joutselässä oli nelisenkymmentä. Kylä oli levittäytynyt Viipurista Pietariin johtavan tien varteen. Suomen itsenäistyttyä raja Pietariin sulkeutui, mutta Joutselän kautta kuljettiin Terijoelle ja Kuokkalaan.

>Tiedot Joutselästä vielä puuttuvat< Joutselän suvut Joutselän talot 1939 Joutselän historiaa


Kanala

Kanala oli pieni kylä, ennen talvisodan syttymistä vain 16 taloa. Useimmat talot olivat kohtalaisen vauraita, peltoalaa oli keskimääräistä enemmän. Kanalan kylä sijaitsi Siiranmäeltä ja Suurselkälästä etelään.Tie Vuottaalta kulki Kanalan kautta Tonteriin.

>Tiedot Kanalasta vielä puuttuvat< Kanalan suvut Kanalan talot 1939 Kanalan historiaa

Karvala

Karvalasta kirkolle oli vähän toistakymmentä kilometriä matkaa, Venäjän rajalle vain neljä kilometriä. Lintulan luostari oli kolmen kilometrin päässä ja Lintulan luostarin kohdalta kääntyikin tie Karvalaan. Karvala oli kumpuilevaa hiekkamaata ja kylän osia kutsuttiin mäkien mukaan.

>Tiedot Karvalasta vielä puuttuvat< Karvalan suvut Karvalan talot 1939 Karvalan historiaa

Kaukolempiälä

Kaukolempiälää kutsuttiin myös Perä-Voipeelaksi. Se oli yksi Kolmikyläksi nimitetyn kylärykelmän kokonaisuudesta.

>Tiedot Kaukolempiälästä vielä puuttuvat< Kaukolempiälän suvut Kaukolempiälän talot 1939 Kaukolempiälän historiaa

Kauksamo

Kauksamo oli kylä pitäjän koilliskulmalla. Kylässä oli ennen talvisotaa nelisenkymmentä taloa.

>Tiedot Kauksamosta vielä puuttuvat< Kauksamon suvut Kauksamon talot 1939 Kauksamon historiaa

Kekrola

Kekrolasta oli matkaa rajalle nelisen kilometriä, Kivennavan kirkonkylään Seppälän kylän ja Ronnunkylän kautta 12 kilometriä.

>Tiedot Kekrolasta vielä puuttuvat< Kekrolan suvut Kekrolan talot 1939 Kekrolan historiaa

Kirkonkylä

Kirkonkylä koostui kolmesta välittömästi toisiinsa liittyvistä kylistä: Kirkonkylä, Tiilimaankylä ja Linnanmäenkylä. Vuonna 1939 kirkonkylässä oli taloja noin sata. Kirkonkylä oli Kivenavan hallinnollinen keskus.

>Tiedot Kirkonkylästä vielä puuttuvat< Kirkonkylän suvut Kirkonkylän talot 1939 Kirkonkylän historiaa

Kontu

Kontu tai Konnunkylä oli pieni kylä suurten metsien keskellä, Kirkonkylältä katsottuna vajaat kolme kilometriä lounaaseen.

>Tiedot Konnunkylästä vielä puuttuvat< Konnun suvut Konnun talot 1939 Konnun historiaa

Korpikylä

Korpikylä sijaitsi rajan pinnassa Kivennavan kolliskulmassa. Naapurikyliä olivat etelässä Vehmainen, lännessä Vuottaa, luoteessa Kauksamo ja Miettilä sekä pohjoisessa Lipola. Vuonna 1944 Korpikylässä oli 44 taloa.

>Tiedot Korpikylästä vielä puuttuvat< Korpikylän suvut Korpikylän talot 1939 Korpikylän historiaa

Kotselkä

Kotselän kylä sijaitsi Kivennavan kirkolta 8 kilometriä Viipurin suuntaan. Kylässä oli talvisodan syttyessä 30 taloa.

>Tiedot Kotselästä vielä puuttuvat< Kotselän suvut Kotselän talot 1939 Kotselän historiaa

Kuokkala

Kuokkala liitettiin Terijokeen 1928.

>Tiedot Kuokkalasta vielä puuttuvat< Kuokkalan suvut Kuokkalan historiaa

Kurkela

Kurkela sijaitsi aivan rajan pinnassa

>Tiedot Kurkelasta vielä puuttuvat< Kurkelan suvut Kurkelan talot 1939 Kurkelan historiaa

Lavola

Lavola oli rykelmä taloja tien varressa Pitkäjärven ja Joutselänjärven välissä, Kivennavan pitäjän eteläosassa. Terijoen asemalle oli matkaa 12 kilometriä, Kivennavan kirkolle saman verran. Joutselkä oli parin kilometrin päässä Joutselänjärven ja Mutasuon takana. Talvisodan syttyessä Lavolassa oli kahdeksan taloa.

>Tiedot Lavolasta vielä puuttuvat< Lavolan suvut Lavolan talot 1939 Lavolan historiaa

Liikola

Liikola sijaitsi Kivennapa-Kanneljärvi maantien varressa. Liikolassa oli talvisodan alkaessa parikymmentä taloa. Kylää kutsuttiin myös Keski-Voipeelaksi tai Hyyteläksi, jotta sitä ei sekoitettaisi pitäjänrajan toisella puolella olevaa Kanneljärven Liikolaan.

>Tiedot Liikolasta vielä puuttuvat< Liikolan suvut Liikolan talot 1939 Liikolan historiaa

Lintula

Lintulassa toimi ennen sotaa Lintulan luostari, joka oli Suomen ainoa kreikkalaiskatolinen naisluostari.

>Tiedot Lintulasta vielä puuttuvat< Lintulan suvut Lintulan talot 1939 Lintulan historiaa

Lipola

Lipola oli isohko kylä ennen talvisodan syttymistä, taloja 77. Lipola sijaitsi aivan rajan tuntumassa pitäjän koilliskulmalla.

>Tiedot Lipolasta vielä puuttuvat< Lipolan suvut Lipolan talot 1939 Lipolan historiaa

Miettilä

Miettilä sijaitsi Rautuun johtavan tien varressa, puolimatkassa Kivennavan kirkonkylästä Raudun kirkonkylään, Kauksamon ja Lipolan välillä. Kylässä oli ennen talvisotaa 24 taloa.

>Tiedot Miettilästä vielä puuttuvat< Miettilän suvut Miettilän talot 1939 Miettilän historiaa

Multala (Sikiälä)

Multala oli parinkymmenen talon kylä Siesjärven kupeessa Kivennavan pitäjän itäosassa. Karvala ja Hartonen olivat naapurikyliä. Kylä löytyy kirkonkirjoista sekä vanhoista maa- ja henkikirjoista Sikiälänä. 1930-luvun kartassa se on Multala.

>Tiedot Multalasta vielä puuttuvat< Multalan suvut Multalan talot 1939 Multalan historiaa

Mustapohja

Mustapohja oli pienehkö kylä aivan rajan pinnassa pitäjän kaakkoiskulmalla. Taloja vuonna 1939 oli 24.

>Tiedot Mustapohjasta vielä puuttuvat< Mustapohjan suvut Mustapohjan talot 1939 Mustapohjan historiaa

Pamppala

Pamppala sijaitsi pitäjän luoteiskulmassa Muolaan rajalla. Taloja vuonna 1939 oli 35.

>Tiedot Pamppalasta vielä puuttuvat< Pamppalan suvut Pamppalan talot 1939 Pamppalan historiaa

Patrikki

Patrikki sijaitsi Kivennavan pitäjän lounaislaidalla kahden pienen järven rantamilla. Maakirjoissa ja henkikirjoissa Patrikki luetaan Ikolan kylään kuuluvaksi, vaikka oli siitä selvästi erillään. Koulu oli Ikolassa, noin neljän kilometrin päässä. Lähimpään kauppaan oli matkaa saman verran, samoin lähimpään puhelimeen. Ennen talvisotaa Patrikissa oli 15 taloa.

>Tiedot Patrikista vielä puuttuvat< Patrikin suvut Patrikin talot 1939 Patrikin historiaa

Pihlainen

Pihlainen sijaitsi kirkonkylästä 15 kilometriä luoteeseen, Muolaan ja Valkjärven pitäjien rajalla. Lähimmät kylät olivat Muolaan Jaarila ja Muolaan Karhula. Kivennavan puolella lähimpiin kyliin Rantakylään ja Ahjärvelle oli matkaa, Ahjärvi oli kirkonkylään kuljettaessa matkan varrella, mutta aivan loppumatkassa.

Pihlaisten pääsivu Pihlaisten suvut Pihlaisten talot 1939 Pihlaisten historiaa

Polviselkä

Polviselkä oli Kivennavan isoimpia kyliä, vuonna 1939 lähes 70 taloa, joissa asukkaita noin kolme ja puolisataa. Polviselkä oli kirkonkylästä etelään, aivan kirkonkylän liepeillä. Polviselkä sijaitsi korkealla mäellä.

>Tiedot Polviselästä vielä puuttuvat< Polviselän suvut Polviselän talot 1939 Polviselän historiaa

Puhtula

Puhtula liitettiin vuoden 1920 alusta Terijokeen. Kivennapa oli jättänyt Puhtulan pois kirjoistaan jo vuotta aikaisemmin, joten puhtulalaiset elivät vuoden päivät ilman pitäjää.

>Tiedot Puhtulasta vielä puuttuvat< Puhtulan suvut Puhtulan historiaa

Raivola

Raivola koostui kolmesta osasta. Puhuttiin Alaraivolasta ja Yläraivolasta sekä Raivolan asemasta. Taloja Raivolassa oli ennen talvisotaa yli neljäsataa.

>Tiedot Raivolasta vielä puuttuvat< Raivolan suvut Raivolan talot 1939 Raivolan historiaa

Rantakylä

Rantakylä sijaitsi Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Muolaan pitäjän rajalla. 12 km kirkonkylästä ja 2 km Viipuriin vievältä maantieltä. Rantakylässä oli talvisodan alkaessa 70 taloa.

>Tiedot Kurkelasta vielä puuttuvat< Rantakylän suvut Rantakylän talot 1939 Rantakylän historiaa

Riihisyrjä

Riihisyrjä oli kirkolta 7 kilometriä Rautuun johtavan maantien varressa. Taloja vuonna 1939 Riihisyrjässä oli 53.

>Tiedot Riihisyrjästä vielä puuttuvat< Riihisyrjän suvut Riihisyrjän talot 1939 Riihisyrjän historiaa

Riihiö

Riihiö oli pieni kyläyhteisö Kivennavalla Vehmaisten kylän takana rajalle päin. Riihiö oli aivan rajan pinnassa, Venäjän puolella Lempaalanjärvi ja Lempaala. Kylässä oli talvisodan syttyessä vain kolme taloa, rajavartioston talo, metsänvartijantalo ja Kakon talo.

>Tiedot Riihiöstä vielä puuttuvat< Riihiön suvut Riihiön talot 1939 Riihiön historiaa

Ronnunkylä

Ronnunkylä kuului kirkonkirjoissa Ahjärvelle, vaikka se maantieteellisesti siitä oli selvästi erillään.

>Tiedot Ronnunkylästä vielä puuttuvat< Ronnunkylän suvut Ronnunkylän talot 1939 Ronnunkylän historiaa

Räikylä

Räikylä tai Räikkylä oli pieni kylä Siiranmäen, Soppikylän ja Kekrolan välissä. Taloja Räikylässä oli kymmenen.

>Tiedot Räikylästä vielä puuttuvat< Räikylän suvut Räikylän talot 1939 Räikylän historiaa

Saarenmaa

Saarenmaa oli pieni kylä. Taloja oli ennen talvisodan syttymistä seitsemän. Pinta-alaltaan kylän tilat olivat suurehkoja pitäjän tilojen keskikokoon verrattuna. Kylää kutsuttiin aiemmin Kuortinmäeksi, sillä kylän vanhin suku oli Kuortti. Vanhaa perua oli myös se, että Saarenmaan talot olivat hyvin tiiviinä ryppäänä kuten aiemmin Kivennavalla oli tapana kylät rakentaa.

>Tiedot Saarenmaasta vielä puuttuvat< Saarenmaan suvut Saarenmaan talot 1939 Saarenmaan historiaa

Seppälä

Seppälä sijaitsi Ronnunkylän ja Kekrolan välissä Siesjärven pohjoispuolella. Seppälän kylä jakautui kahdelle mäelle, Koukkulan mäelle ja Kaukosmäelle. Koukkulaksi kylää kutsuttiinkin, Seppälä se oli vain kartoissa ja virallisissa asiakirjoissa. Taloja Seppälässä eli Koukkulassa oli parikymmentä talvisodan syttyessä.

>Tiedot Seppälästä vielä puuttuvat< Seppälän suvut Seppälän talot 1939 Seppälän historiaa

Siiranmäki

Siiranmäki sijaitsi kirkonkylästä noin kahdeksan kilometriä koilliseen. Ennen talvisodan syttymistä Siiranmäen kylässä oli 18 taloa.

>Tiedot Siiranmäestä vielä puuttuvat< Siiranmäen suvut Siiranmäen talot 1939 Siiranmäen historiaa

Soppikylä

Soppikylä oli pieni kylä. Kylässä oli 18 taloa, joista talvisodan syttyessä oli 14 asuttuna. Soppikylä sijaitsi aivan rajan tuntumassa Vehmaisten ja Räikkylän välissä hieman syrjässä maantiestä.

>Tiedot Soppikylästä vielä puuttuvat< Soppikylän suvut Soppikylän talot 1939 Soppikylän historiaa

Suurselkä

Suurselkälä sijaitsi Kivennavan kahden suurimman mäen Siiranmäen ja Tiemäen välisessä notkossa. Suurselkälään kuului 24 taloa ennen talvisodan syttymistä.

>Tiedot Suurselästä vielä puuttuvat< Suurselän suvut Suurselän talot 1939 Suurselän historiaa

Terijoki

Terijoen ensimmäinen kuntakokous pidettiin Keskikylän kansakoulussa 1910. Terijoen seurakunta oli päässyt itsenäiseksi jo aiemmin ja tämä mahdollisti Kivennavan eteläosien kylien irtautumisen entisestä pitäjästään.

>Tiedot Terijoesta vielä puuttuvat< Terijoen suvut Terijoen historiaa

Tiilinmaa

>Tiedot Tiilinmaasta vielä puuttuvat< Tiilinmaan suvut Tiilinmaan talot 1939 Tiilinmaan historiaa

Tirttula

Tirttula Kirkonkylän Linnanmäen rinteiden ja Polviselän harjun välisessä laaksossa Viipuri-Pietari maantien varressa. Talot sijaitsivat maantien varressa, pellot niiden takana. Tirttulassa oli ennen talvisodan syttymistä 24 taloa.

Historiaa Talot 1939 Tirttulan suvut Tirttula nyt

Uupune

Uupune sijaitsi viitisen kilometriä Kirkonkylästä koilliseen Terijoki-Viipuri maantien varressa. Uupuneen viisi taloa olivat tiiviinä rykelmänä tien varressa.

Historiaa Talot 1939 Uupunen suvut Uupune nyt

Vaittila

Vaittila oli 24 talon kylä Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Valkjärvelle ja Rautuun johtavien teiden risteyksessä. Lipola oli Vaittilan naapurikylä.

Historiaa Talot 1939 Vaittilan suvut Vaittila nyt

Vehmainen

Vehmainen sijaitsi Kivennavan pitäjässä rajan pinnassa, Siiranmäestä pari kilometriä rajalle päin. Taloja Vehmaisissa oli ennen talvisotaa 56.

Historiaa Talot 1939 Vehmaisen suvut Vehmainen nyt

Voipiala

Voipiala oli Kivennavalla yksi kolmikyläksi sanotun kylärykelmän osa. Näitä kyliä kutsuttiin yhteisellä nimellä Voipeela. Voipialassa oli 23 taloa vuonna 1939.

Historiaa Talot 1939 Voipialan suvut Voipiala nyt

Vuottaa

Vuottaa sijaitsi Kirkonkylästä Rautuun johtavan tien varressa. Kylää halkoi kaksi valtion hoidossa ollutta maantietä, Raudun tie ja Valkjärven tie. Kylässä oli 50 taloa vuonna 1939.

Historiaa Talot 1939 Vuottaan suvut Vuottaa nyt

Ylentölä

Ylentelä oli Kivennavan pitäjän syrjäisimpiä kyliä. Kyläasutus sijaitsi mäkien päällä Valkjärven rajalla. Ylentelässä oli talvisodan syttyessä 21 taloa.

Historiaa Talot 1939 Ylentölän suvut Ylentölä nyt

Henkilökohtaiset työkalut