Paikannimistö

Metsapirtti

Versio 8. maaliskuuta 2017 kello 21.51

Aineistoja

• Tällä sivustolla esitetään Metsäpirtin alueen paikannimistö
  • Lähteenä KOTUKsen aineisto Metsäpirtin osalta

• Toistaiseksi keskeneräinen. Tässä A-H kirjaimilla alkava nimistö

• Voit siirtyä suoraan haluamasi alkukirjaimen kohtaan klikkaamalla kyseistä kirjainta.

A

• Aaltojärvi. Ad. Neovius v 1889 (V. Ruoppila 1976)
  • Altojärvi, näin sanotaan Laatokkaa (Loatukka) ennen nimitetyn (Simo Hatakka).
• Aapro, Aaprola. Ad. Neovius v 1889 (V. Ruoppila)
  • Oapro = Abraham. Oaprola, talo. Saman nimisiä taloja Metsäpirtissä.
  • Aaprola, uaprola, Joentaa Hinkkanen. Talo, jonka omisti Eemil Lemetti. Lohottu Laurilasta. Asukkaat uaproloist; Antti Kajaala 1964
• Alekkala. Antti Kajaala 1964
  • Joentaa Hinkkanen. Talo, jonka omisti Aleksander Lemmetti. Asukkaat: alekkaloist.
• Alusniitty, Mäntii alusniityl.; Luonnon niitty. Joentaka; T. Paukku 1962
• Aapramla, uapramla, Talo Hatakka; Helena Klaus 1959
  • Helena Klaus 1959 Karj. kilp.; Simo Apronp Hämäläisen ja Tahvo Apronp Hämäläisen perilliet: Talo (Uapramla) Kustalas. Lottie Mare kohas. Törölist tulovii kujasii varrell. Riihkoppol ol kujasii toisell puolell ja kuja ja liävätakan ol 'omenakoppol', joka oli 'pieni aitausalue yleinen. Saaroinen no: 1.
• Ahosaari: Ahosaar, Ahosaaree, Ahosaarest; pelto; Saaroinen Mäntymäki; Lauri Kaija 1959
  • Ahosuore talo; Marttinal Suoroisii. 2 No: Siin asu Ahtijaisti Metsäpitti. Ahosuorest ko männiä Viisjuol päi mantietä tulee Porosmahv. Helena Klaus 1959
  • Ahosuar; Ahosuarel olj ennen pontika keittäjii. Viisjoen kylän osa; Viisjoki; Aulis Ryyppö 1959
• Ala-aho; Kuarlela, Tappari. Helena Klaus 1959
  • Ala-aho ol muantien vasemal puol. Sielkii ol peltoloi. aholoil paimennettii lehmii uam' päiväl, ko ei ne kaik kuivat paikat pelloks kelvanniet.
• Ala-apaja; Taipalie juos ol 2 pyyntipaikkaa kalastajill. Helena Klaus 1959
  • Kaarjokisen suus oli Ala-apaja nuotan vetäjillä ja kolujia eli kalapatoja.
• Ala-joki. Viljo Hyytiä 1959
  • Alajoki, pelto, Joentaa (Aug. Susi). Tämä maa sijaitsi joen varrella. Kai nimi siitä.
• Alakorpi (alakorp). Helena Loponen 1966-68
  • Metsäpirtti, Saaroinen (19J-20K). Laajahko metsäalue Laatokan rannalla, Saaroisten ja Tapparin kylien välillä, kirkonkylästä Venäjän rajalle johtavan tien itäpuolella.
  • Alakorpi ja kivi, oli rannapuolel. Pitki Luatokarantua tuli vanha kärritie Valkijuanenniä ast. Enn ol jo suuret hakkuokset. (Helena Klaus 1959)
• Alakylä. Aulis Ryyppö 1959
  • Alakylä, kyläs, kylkiä, osa Huhdin kylästä, Rautu Huhti [ei kuulu Metsäpirttiin]
• Alaluoto. Helena Loponen 1966-68
  • Alaluoto, alaluvvos. Yksi Milskeenluodoista Saaroisten rannassa Laatokassa. Alaluodolle on useiden vuosikymmenien ajan jokaiseksi purjehduskaudeksi sijoitettu Taipaleenluoto-niminen majakkalaiva (Metsäpirtti, s. 9).
• Alaniityt. Helena Klaus 1959
  • Alaniityt ja pellot, sit tulluakii jo Kaivanoniityl. Alakorve kohas ol alaniityt, monel talol Suaroisii 2 nemer. Luavat ol niittylöil kaikil.
  • Alaniityt ojittu peltoloiks siel Pitkiiahhoi puolel. Suaroinen No: 2.
  • Alaniityt, Tapparin kylän muantietä myötö tulles on ensi rajalla ja kuuluu Vanhaanjaamaan. Kuivempia paikkoja on jo vanhoilla ajoilla tehty pelloksi, senmukaan kun pere kasvo ja kerkesi.
• Alapelto. Helena Loponen 1966-68
  • alapelto, Koukunniemi (12H).Notkolan tilan maapalsta Suvannon rannassa. Vähän ylempänä rannalla oli Yläpelto, vrt tätä.
• Aluspelto. T. Paukku 1962
  • Oltii aluspellol, tultii aluspellolt. Rakennuksien, tai nuiden viljelysmaiden alapuolella oleva pellon nimi. Joentaka.
• Amerikanharju. Helena Klaus 1959
  • Amerikanharju Laatokall'. Sin mäntii Mikkie-lumvuolt harjult' selälpäi, ja syvis vesis laskiit lohverkoloi. Matalill pyysiit riapyksii. Se on muikun oukune kala, sillin kokoa. Saunasuare 2. ja Valkianena nieme puoli.
• Antrein suo pn. Ad Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
  • Antrei suo. Vaskela
• Anttila. Helena Loponen 1966-68
  • anttila, Kosela (14H). Albert Eevan talo Eevalassa. Vir. nimi, jota myös kansa yl. käytti.
• Apsula. Helena Klaus 1958 ja 1959
  • Apsula, kop. < Salamon.
  • Apsula, kyläryhmä, joka on saanut nimensä edellä kerrotusta sotakarkulaisesta, Apsusta, joka asui Sittoojan laijall, samalle paikalle on isoisät Matti ja Martti Moni Hyytiä ensin rakentaneet. Isojaon jälkeen muuttaneet ja nimi Apu'la pysyi aina. (Moke , Heke, Joska, Peku, Sike, Matikka ja Johannes Hyytiä). Suorrone 1.
• Apsulanpelto. Helena Klaus 1959
  • Apsulapelto, joka oli Sittoojan laijal', kuului Kustaloisill (Suaroinen No: 1). Ennenvanhaan on ojalaijal asunut joku sotakarkuri, mahdollisesti Apsalom. Siitä nimi, josta on 200 v paikkeille aikaa. Ennen isoajakoa asui Apu (Matti Hyytiä samalla paikalla ja peri Apsuola nimen).
• Apsulantie. Helena Klaus 1959
  • Apsulantie, joka läks' Rannakujasilt alkupiäst' Myöhäse talo kohast, samasta tiestä nuorahmis Majasuotie. Apulatie jatkuo olliit Liavakyläkujaist. Suoroinen No: 1.
• Arkuntanhua. Helena Klaus 1959
  • Arkuntanhua kylä No: 12, johon kuului hovin maat ja Liaväkylä, samoin Ressoiasukkuat. Nimi lienee syntynyt Sakkolan Sudenhännässä.
  • Arkuntanhua pn. Arkuntanhuva, kylän nimi (Arkontanh... 1654), -sta. Sak ja Metsäp. vrt Pilkkatie. arkuntahuvoiset = Arkuntahuan asukkaat. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1979
  • arkutanhua, vanha kylännimi. Vir. (mutta myös kansan käytössä.) Nimen kehitys: Orko Tanhia (1631), Orkå Tanhua (1638), Arkotanhua (1678), Arkutanhua (1772). Arkuntanhuan kaksi tunnetuinta osaa olivat: Lääväkyl (18J) ja Vaskela (13J). orko appell. = notko, tanhua appell. = karjapiha. (Metsäpirtti, s 11). Helena Loponen 1966-68.
  • Vaskela. Aulis Ryyppö 1959
• Autiomäki. Helena Klaus 1959
  • Autiomäk, Taipaliest tullus kilometri verra ennen Tuokkolua. sodan aikana maasta tuli pääkalloja, ampumahautoja kaivoissa. Kosela
  • autiomäk, Kosela (15I). Koselan kylän laidasta Taipaleeseen päin nouseva mäki, jonka yli kulki Koselan-Taipaleen maantie. Vrt Hopiamäki. Helena Loponen 1966-68
• Autionpellot. Helena Klaus 1959
  • Autio pellot. Ennenvanhaan niityt. Urpaseoja taloloil. Suoroisii No: 2.

E

• Eeva. Ad. Neovius 1889, V-Ruoppila 1976
  • Ieva on etu- ja sukunimi. Ievalan kylä, jossa Eevan suku asuu. Ievalloiset = Eevalan kylän asukkaat. Ievala, taloryhmä Koselassa.
• Eevala. Helena Klaus 1959
  • Eevala (asutusryhmä). Joosep Eeva = Ieva Alpert Ieva. Tewose Jurkka Eeva. Viskari Kati pojat (kaikki maavilj.) Kosela
  • ievala. Kosela (14H) Koselan kylän osa, jonka päätalo ollut Eeva-nimisten hallussa v:sta 1724 lähtien. 'Ievalakolkka' [= kulmakunta] sijaitsi Taipaleenjoen itärannalla, Viisjoen suun yläpuolella. Asukkaat: ievat. Helena Loponen 1968-68
  • Ievala (= Eevala). Ievaloist assuit liettie laijas. Kylä. Eevala. Useimpien sukunimi on Eeva. Aulis Ryyppö 1959
• Eno - Antti. Helena Loponen 1966-68
  • eno antti. Kosela. Antti Eeva Oravanmäen Joonakselasta (ks. näitä). 'hiä ol' Eno antti kaikil.'
• Enola. Antti Kajaala 1964
  • Joentaa. kop < Hyytiä
• Eskonmäki, Aulis Ryyppö 1959
  • Eskomäk, Eskomiäjel, Lapanaisten kylään kuuluva taloryhmä. Lapanainen
• Eskonpelto. Metsäpirtin ns. 1960
  • Eskopelto. Ennen isojakoa sen omisti Lemmetin Esko. Myöhemminkin samassa suvussa Eskoja, jotka omistivat saman maan. Lapanainen.
• Esola. Helena Klaus 1959
  • Esola talo Liäväkyläs. Ei tiedetä, mistä nimi vanhoilla ajoilla johtui, mutta kulki perintönä niinkuin muillakin. Esola Juosu ja Juakko. Heikki Hatakka omisti tilan. Suku on muuttanut Hatakan mäeltä Arkuntanhuaan (he myös kalastivat).

H

• Haaparasi. T. Paukku 1962
  • Huaparas. Oltii huaparasis mustikkoi poimimas. Seka metsää kasvavan metsäpaikan nimi. Joentaka.
• Haaparasienpelto. T. Paukku. 1962
  • Huaparassiinpelto. Oltii ruista kylvämäs huaparasis. Määrätyn kohdan viljelusmaan nimi. Joentaka
• Haaparasiensuo. T. Paukku 1962
  • Huaparassiissuo. Mäntii huaparassiinsuol karpaluo. Suo. Joentaka. Nykyisin suo oli jo osittain viljelyksessä.
• Haanharju. Helena Klaus 1959
  • Huaharjull (hua = haka). Rannakujasil ol enstäi Tiina Hämäläisen talo, ko Sittoja sillat lähettii. Seuraava. Eemel, Iemel ja Ake Hämäläine, molemmat taloo Kustala (Manulast.). Saaroinen No: 1.
• Haapasaari. Ad. Neovius 1889, V. Ruoppila 1976
  • Hoaap(a)saari, kylän- ja sukunimi; H:saaresta; hoapsaaroiset = H:n kylän eläjät. Hoapsar.
  • Huapasuar. Huopasuaril ei mänt ko kylätie. Metsäpirtin eteläisin, Rautuun rajoittuva kylä. Metsäpirtti Haapsaari. Aulin perin kylässä asui vain Haapsoari nimisiä. Aulis Ryyppö 1959 (Aleksin Kivenk 58 A 7, H:ki)
• Haapsaari, huapsuar. Helena Loponen 1966-68
  • Metsäpirtti (14-15 M). Kylä, joka sijaitsi Hatakkalan eteläpuolella, Sunikkalasta ja Joentauksesta lounaaseen. Nimi tunnettu kylännimenä ja sukunimenä. 1600-luvulla muoto: Hapasari. (Metsäpirtti s. 11).
• Haavikko. Pekka Vuoljärvi 1972.
  • Talo. ' Haavikon Martti oli nimenä maanvilj. Martti Sudella Metsäpirtin Haavikossa, n. 2 km kirkosta kaakkoon. Nimi oli saatu Haavikosta, joka lienee hävitetty 1900-luvun alkuvuosina. Martti Susi oli kovaotteinen työmies, rahdinajaja ym. Rahtimatkoillaan hän kävi myös Inkerissä Vuolejärvellä - minun kotonani. Martti Susi, s. n. v. 1890 Metsäpirtin Haavikossa. kop < Haavikon Martti. Inkeri Vuole
• Haikosenniitty. T. Paukku 1962
  • Haikosenniitty. Mäntii haikosii heiniä lyömiä. Luonnonniitty. Metsäpirtti, Joentaka
• Haikosenpalle. Aili Karjalainen 1960
  • Haikosen palle. joen palle. Joentaka
• Haikosmäki. T. Paukku 1962
  • Haikosmäk. Oltii haikosis mäkkiin lasmas. Mäki. Joentaka.
• Hakainpää, hakkoipiä. Helena Loponen 1966-68
  • Koukunniemi (12H). Ahomaa Suvannon rannalla. Kuului Notkolan tilaan. haka appell. = aidattu niitty, jossa pidettiin eläimiä.
• Halkikivenharju. Helena Klaus 1959
  • Halkkiveharjul, männiä Seppäläst oikijal samalviisii kujasii myötö. Siell asu Nuutila Jussi, Peltonen. Tiält kujasilt piäs Alakorvel, rannapuolel. Metsäpirtti Seppälä. Tulee Urpaseoja.
• Hakoinperä. T. Paukku 1962
  • Hakkoinperä. Oltii hakkoinperäl, tultii hakkoinperält. Lähinnä hakamaiden takana oleva metsä alue. Joentaka.
• Halkikivenkujaset. Helena Klaus 1959
  • Halkikivekujaist. Siel asu Nuutila Jussi (Peltonen) ja Leppäse Tommi. maanvilj. ja kalastus. Sitt huorahussiit viel Herrakyö kujais. Vanhajuama.
• Harjuhaka. Viljo Hyytiä 1959
  • Harjuhaka. Haka ol harjun takana ja siel pidetiin lampaita. Entinen lammashaka. Metsäpirtti Joentaa (Hyytiä). Nimi syntynyt harjusta.
• Harjukylä. Helena Klaus 1959
  • Harjukylä samaa asutusta on myös sanottu Suveks kyläks. Harjukyläks sanottiin kahepuole muantien olevii talloloi, ne ol pitki harjuu. Harju kulki poikki maantien. Viisjoki
  • Harjukylä. Suuri hiekkaharju. Siinä oli monta taloa aivan yhdessä. Viisjoki. Metsäpirtin ns. 1960
  • Harjukylä. Harjukylliä piäs Hinkkasest. Kylän osa. Viisjoki. Nimi johtuu kylän poikki kulkevasta harjusta. Aulis Ryyppö 1959
• Harjula. Helena Loponen 1966-68
  • Metsäpirtti Kosela (15 I). Matti Eevan kotitlan virall. nimi. Ks. myös: Koira-Matti, Pieni Matti, Sittapää-MAtti. Tila sijaitsi Vorkessa (ks tätä).
• Harjuloiset. Helena Klaus 1959
  • Harjuloist, asutus ryhmä, Kiiskilä-kujasii varrell. Rannast päi tulles vasemmall. Siel ol 4 talluo, Matti, Juke, Anni ja Aukust Kiiski, viel ol Heiki Juke myös Kiiski, Tuomas Sike ja Antti Ahtiaisi. Elinkeino manv. ja kalastus. Suarone No: 1.
• Harjupelto. Metsäpirtin ns. 1960
  • Harjupelto, Tasaisella pellolla kohosi iso kumpu. Lapset laskivat aina talvella mäkeä siinä. Lapanainen.
• Hatakan Katin mökki. Helena Klaus 1959
  • Hataka Kati mökki. Muonila pohvukkies, Myöhäse nuapur.
• Hatakanmäki. Aulis Ryyppö 1959
  • Hatakanmäk (= Halokkala). Hatakamiäjel olj puot. Kylä. Halakkala. Vanha kirjoissa oleva nimi Martin Korhola. Yleinen nimi Hatakka (sukunimi).
  • Hatakamäk. Se ol 2 km kirkonkyl. Mäki oli tasaista puutonta, jossa oli peltoja. Ja 2 Hatakan 2 Tuokon (mv.) taloa korkeimmalla paikalla. Maantie nousu oli loive, miäll ylliä. xxmen mäki kuului Martinkorholaan. (Martti Hatakka I vanha asuj) Hatakkala
• Hatakkala pn. Ad Neuvius 1889, V. Ruoppila 1976
  • Hatakkala, sukunimestä Hatakka; mainitaan jo 1654; Hatakoiset = Hatakkalan kylässä asuvat. Kylä Metsäpirtissä.
  • Hatakkala. Metsäpirtti (14 - 16 KL). Suuri kylä kirkonkylän eteläpuolella. Hatakka-nimisten asuinpaikka. Ainakin jo 1600-l:n puolivälin paikkeilla kylässä asunut Hataickainen. hataka mäk, kylän itälaidassa sijainnut korkea mäkimaasto. Mäen pohjoisosa: ristsurjäpalle; eteläosa: merpellopalle, ks. näitä. Helena Loponen 1966-68

Hatakkala. Hatakkala kylä (asuttu 1631 lähtien). Se ol muantien toisel puolel edellä kerrotusta. Mäki laski loivasti viljelyksille. Ensimäin talo Ukko Hatakka Hatakanmäen rinties (Tuoko Appuo vastapeätä). Heikki Hatakan perillisiä. I Tikkala, Meskanen, I Kautiainen ja 3 Hämäläistä, manv. ja Densdröm. Hatakanmäk. Ks myös Talo-Hatakka. Helena Klaus 1959.

• Haussillannotko. T. Paukku 1962
  • Haussillannotko. Mäntii haussillannotkuo. Notko. Joentaka.
• Heikkilä. Helena Klaus 1959
  • Saunasaaren puoleisella rannalla asui vanhaan aikaan mökissä Heikkilä + Heikki, Peltonen, joka oli veneenrakentaja. Saanut palkinnon pienoismallista, noin v 1925. Viimeinen asukas samalla Juakkola harjulla Pilkkatie Uapro Arvi Peltonen. Heikki teki myös virsikanteleita. Saunasaaren ranta.
• Heikkilänsuo. Helena Klaus 1959
  • Heikkilä suo, niityt (karjatuvat). Tappari Hyytiän ja Tappari Salokylän välillä. Tiäl Kustaloisii Simosetälän ja Manusetälän lehmät kesäl kävivät heiniä tievon jälkie. Naist oli siel lehmii kans ja kirnussiit voita. Assuit toisten karjatuvil. Salokylä.
• Heittiön kujaset. Helena Klaus 1959
  • Heittiökujaist toivatkii sit jo Viisjuol ja kk päi mäneväl muantiel. Marttinalt päi.
• Hermestkukkula. T. Paukku.
  • Hermestkukkula. Mäntii hernestkukkulal. metsäinen kukkula. Joentaka.
• Herrankydönkujaset. Helena Klaus 1959
  • Herrakyö kujaist mäist mäntii oikial Pahasoja niityil. Suoroine No: 2.
• Herrankydön niityt. Helena Klaus 1959
  • Herrakyö niityt sin piäs niist Kaivano kujasit ja ol siel peltoi Kurrloisil ja Repoloisii taloloil. Omat aitauksiese myös. Olha siel Tommuloi sil kii Suoroisii No:1. Suaroinen No: 2.
• Herranliete. Helena Loponen 1966-68
  • herraliete. Koukunniemi (14 I). Lietemaata Koukunniemessä, Taipaleenjoen rannalla. Ent. Sakkolan hovin maata. Joen rantaa kutsuttiin: herraliettieranta.
  • Herraliete. Metsäpirtin-Raudun välisen tien varressa. Nimi tullut hovinomistajan mukaan. Metsäpirtin ns. 1960
• Herranortti, Metsäpirtin ns. 1960
  • Herraportti. Metsäpirtti-Raudun tien varressa olevassa aidassa oli portti, jota sanottiin Herraportiks. Kirkonkylä. Siellä oli aikoinaan asunut joku hoviherra.
• Hiekkaharju. Helena Loponen 1966-68
  • hiekkaharju, Koukunniemi (13 H). Taipaleen Mustaojan ja Kirvesmäen välillä oleva hiekkaharjanne.