Suojeluskunta

Metsapirtti

Versio hetkellä 7. helmikuuta 2018 kello 20.43 – tehnyt Kalevi.hyytia (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Metsäpirtin Suojeluskunta

Suojeluskunnan taustaa

  • Rauhattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta oli lisääntynyt vuosi vuodelta 1900-luvun alusta alkaen Suomen Suurruhtinaskunnassa. Vuoden 1917 aikana olot Metsäpirtissäkin, kuten koko Karjalankannaksella ja Pietarissa kärjistyivät siinä mmärin, että eri puolilla Karjalankannasta käynnistettiin sisäistä järjestystä turvaamaan tarkoitettuja osastoja eri pitäjiin. Ensi vaiheessa sekä talonpojat että työläiset olivat yhdessä tuumin, yhteisten osastojen joukossa.
  • Koska olot v. 1917 olivat epävarmat varsinkin Venäjän rajalla, täällä Metsäpirtissä päätti Metsäpirtin pitäjän maatalous tuottajain paikallisyhdistyksen toimikunta, johon kuuluivat talollinen J Eeva, J Koskivaara, A Hatakka, J Ahtiainen ja K. A. Sihvo kokouksessaan 4 pnä syyskuuta 1917 perustaa Suojeluskunnan paikallinen järjestys toimikunnan nimellä ja päätti kutsua kokoon kunnalliset piirimiehet ja pyytää heitä yhteistyöhön paikallisyhdistyksen kanssa. Samalla valitsi kokous 75 miestä eri kylistä, luotettavia kansalaisia, järjestystoimikuntaan, jotka kylittäin valitsivat itselleen johtajat eli osaston päälliköt ja Osastot yhdessä yhteisen päällikön. Peittääkseen Ryssiltä ja urkkijoilta toimikunnan tarkoitusta päätti kokous alistaa järjestystoimikunnan Nimismiehen käskyjen valtaan, että toimikunnan tarkoitus oli suojata paikkakuntalaisia tänä aikana kaikenlaisista väkivaltaisuuksista ja säilyttää lain turvallisuuden. Myös päätti kokous esittää tämän asian kuntakokoukselle. Kuntakokouksessa asia yksimielisesti hyväksyttiin ja valittiin lisää miehiä, joten järjestystoimikuntaan tuli kaikkiaan 160 miestä. Mukana olivat myöskin työläiset. Metsäpirtin Koselan työväenyhdistys piti Kokouksen ja ilmoitti päytäkirja otteella siinä paikalliselle järjestys taimikunnalle, että jos mitä epäjärjestystä paikkakunnalla sattuu, niin avustaa Työväen yhdistys järjestystoimikuntaa.
  • Pöytäkirjan olivat kirjoittaneet työväen yhd. puheenjohtaja Aatami Orava ja kirjuri Aug Karppanen. Järjestystoimikunta oli tarkoitettu alkuaan ainoastaan Ryssiä vastaan, sillä siihen kuului osa työväenyhdistyksen jäsenistä, muun muassa Terenttilän T.väen yhd. esimies Manu Karjalainen. Järjestystoimikunta kokoontui kokoukseen Metsäpirtin Nuorisoseuran talolla 20 pnä syyskuuta 1917 ja valitsi päällikökseen opettaja K. A. Sihvon ja varapäälliköksi taloll Salomon Suden, myöskin valittiin samassa paikassa kylän päälliköt ja päätettiin panna toimeen yövartiointi, jota suoritettiin koko syksy aina vapaussotaan alkamiseen asti; aseistuksena haulikot, kirveet ja kasakat. Myöskin saapui paikkakunnalle jääkäri Haikonen 15.11.1917, joka piti 2si päiväiset harjoitukset ja oli innostus paikkakunnalla suuri. Harjoituksiin otti osaa 200 miestä, kaikki sujui hyvin aina punaiseen viikkoon saakka, jolloin paikkakunnan työläiset erosivat suojeluskunnasta. Kun hälyytettiin kokoon I si viikoksi SK eivät he saapuneet. Kun Kaljusen rangaistus retkikunta saapui Pyhäjärvelle ja Rautuun, koettivat Metsäpirttiläiset ennättää avuksi Pyhäjärven suojeluskunnalle opettaja Sihvon johdolla 38 miehen vahvuisella joukkueella haulikoilla ja I-dellä kiväärillä varustettuna.
  • Toisten jäädessä omalle paikkakunnalle mahdollisten yllätysten varalta. Mutta ehtivät Sakkolaan ...lle. Kun saivat tiedon, että Kaljusen retkikunta oli sivuuttanut Sakkolan mennen Rautuun, katsottiin parhaaksi kääntyä takaisin, sillä peljättiin Kaljusen tulevan myöskin Metsäpirttiin, jota ei kuitenkaan tapahtunut.
  • Punasen viikon aikana oli SK aina koolla vuorotellen 80 miestä toisten ollessa tarvittaessa hälyytysvalmiina kotonaan. Aseistus oli huonoa, ainoastaan 27 haulikkoa ja 3 kivääriä, ammuksia ei ollut kun muutamia haulikoihin valettuja lyijyluoteja. Mitään mainittavampaa ei tapahtunut 20 päivään tammikuuta 1918. Tammik 21 pnä 1918 lähtivät ensimmäiset Metsäpirttiläiset, 22 miestä, opettaja Sihvon johdolla sotatoimiin. Matkustivat Raudun asemalle, josta asemapäällikkö oli luvannut ylimääräisen junan Hiitolaan, mutta Raudun karkasi junan kuljettaja ja ilmoitti punakaartilaisille Metsäpirttiläisten tulosta, jotka taas antoivat asemapäällikölle määräyksen, että jos lähettää junan seuraavasta. Hänet sitten jatkettiin matkaa hevosella seuraavalle asemalle, jonne asemapäällikkö tilasi junan, sitte matkustettiin Hiitolaan, käytiin puhdistamassa Käkisalmi ja Simpeleen punakaarti.

Sitte Helmik 2 pnä komennettiin Metsäpirtin joukkue Inkilän asemalle Rataa vartioimaan, jossa se oli I den viikon vaan mieli paloi rintamalle, ja sähkösanomalla saatettiin tieto Antrean asemalle, että me tahdomme taistella, eikä olla rintaman takana, johon saatiin vastaus 10.2.1918. 'Tulkaa Antreaan, Sihvo'. Kun saavuimme Antrean asemalle, oli kapt Sihvo vastassa, antoi määräyksen, menkää Noskuaan auttamaan salakähmään ...sille selkään. Silloin vasta alettiin ymmärtää, että on tosi kysymyksessä. Sitte pidettiin vartiota Kuukaupissa ja oli Metsäpirttiläinen Koskivaara tähystämässä, kun ensimmäinen tykin laukaus ammuttiin Antrean rintamalla 13.2.1918.

  • Sitten menivät Metsäp joukkua etujoukkona Noskuaan, josta Ryssät olivat pötkineet pakoon 13.2.1918. Yöllä kävi kaksi ryhmää tiedusteluretkellä luultavasti Pranderin määräyksestä. Tiedustelijat ajoivat suoraan punaisten majoituspaikkaan Pullilassa, josta pääsivät hiipimään kumminkin hiljaa pois ja ilmoittivat missä punaiset majailivat. Aamulla 15.2.1918 olivat Metsäpirttiläiset ensimmäisenä taisteluissa Pullilassa, josta punaiset pötkivät karkuun pienen kahakan jälkeen. Meikäläisiä I haavoittui, joka palettua matkalla kuoli. Pullilasta löydettiin 4 miestä valkoisia sotilaita alastomaksi ryöstettynä ja rääkättynä, heiltä olivat silvottu eri ruumiin osat jokaiselta se teki kammottavan vaikutuksen meikäläisiin sotilaisiin ja jokainen itse mielessään vannoi kostavansa noille ihmisrääkkääjäpedoille. 16.2.1918 täytyi peräytyä pois Pullilasta punaisten ylivoiman pakoittamana. 18.2.1818 oli aamulla jännittävä päivä, kun tuli määräys hyökätä takaisin Pullilaan kapteeni Sihvoneen lähti miehinensä Pullilaan. Luutnantti Brander Metsäpirttiläisen jouk. kanssa (28 miestä) alamaakuaan ? uutta hyökkäystä varten, mutta kun oli päästy Noskuaan,

Suojeluskunta perustaminen

Suojeluskunnan toimintaa vuosina 1920-1938

Suojeluskunta talvi- ja jatkosodan aikana

Suojeluskunnan lopettaminen

Lähteitä

Haettu osoitteesta http://www.metsapirtti.net/wiki/index.php/Suojeluskunta
Henkilökohtaiset työkalut